Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Kuoleman kentät

Lentokentillä tapetaan vuosittain satoja lintuja – Joukossa myös rauhoitettuja ja uhanalaisia lajeja

Finavian lentokentillä ammutaan joka vuosi satoja lintuja ja nisäkkäitä lentoturvallisuuden takaamiseksi. Lintuharrastajat ihmettelevät, miksi myös uhanalaisia lintuja ja pikkulintuja pitää tappaa.

13.2.2025 Apu

Suomen lentokentillä tapetaan joka vuosi satoja lintuja ja nisäkkäitä. Joukossa on myös rauhoitettuja ja uhanalaisia lajeja. Eläinten ampumista perustellaan lentoturvallisuuden varmistamisella.

Lukumääräisesti eniten lintuja ammutaan Helsinki-Vantaalla, mutta paljon myös muualla, esimerkiksi Tampere-Pirkkalassa ja Kuopiossa.

– Torjuntatoimet ajoitetaan aina hetkeen ennen ilma-aluksen lentoonlähtöä ja laskeutumista. Eläin voidaan joutua ampumaan, jos sitä ei saada karkotettua esimerkiksi äänen avulla ja se vaarantaa lentoturvallisuuden, Finavian kestävän kehityksen johtaja Kirsi Pitkäranta sanoo.

Lentokentillä ammutaan monenlaisia lintuja: varislintuja, lokkeja, kanalintuja, kahlaajia ja petolintuja. Lintuharrastajia ihmetyttää erityisesti se, että lentokentillä tapetaan myös pikkulintuja.

Kaikki Finavian 20 lentokenttää ovat aidattuja. Lintuja ja nisäkkäitä häädetään ja ammutaan vain aitojen sisäpuolelta. Häätämisen ja ampumisen tekevät Finavian henkilökuntaan kuuluvat omat työntekijät. Päätös ampumisesta tehdään aina lentoturvallisuuden, ei eläinlajin perusteella.

Linnut ja nisäkkäät ammutaan lentokentiltä poikkeusluvilla.

Luonnonsuojelulain mukaan lintujen rauhoitussäännöksistä voidaan poiketa, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, muun muassa lentoturvallisuuden turvaamiseksi. Poikkeuksesta ei saa olla haittaa lajin suotuisalle suojelutasolle tai sen saavuttamiselle. Poikkeuslupien hakija ja käytettyjen lupien raportoija on useimmiten suurinta osaa Suomen suurimmista lentokentistä hallinnoiva Finavia.

– Lentoaseman turva-aidan sisäpuolelle joutunut suuri nisäkäs tai kookas lintu muodostaa riskin ilma-aluksille erityisesti nousu- ja lähestymisvaiheessa, Pitkäranta sanoo.

Hänen mukaansa lentoasemien maasto pyritään muokkaamaan sellaiseksi, ettei se houkuttele eläimiä.

Avoin kenttä vain vetää puoleensa joitakin lintulajeja.

– Kentillä ammutaan vuosittain myös noin sata teertä, jotka luontaisesti hakeutuvat avoimelle paikalle etenkin soitimelle, kertoo Etelä-Savon riistakeskuksen riistasuunnittelija Lauri Peippo.

Peippo kertoo, että lisäksi tilastojen mukaan lentokentillä ammutaan rauhoittamattomista linnuista etenkin naakkoja, variksia ja harmaalokkeja.

Nisäkkäistä lentokentillä ammutaan tyypillisesti metsäjäniksiä ja rusakoita, sekä aidoista huolimatta kentille livahtavia metsäkauriita.

Kun tarkastelee Finavian raportteja poikkeuslupien käytöstä tarkemmin, huomio kiinnittyy eri puolilla Suomea joka vuosi ammuttaviin iso- ja pikkukuoveihin, töyhtöhyyppiin sekä kala- ja naurulokkeihin.

Onpa Helsinki-Vantaalla ammuttu myös sinne muuttomatkalla eksyneet kurki, suokukko ja suosirri. Suokukko on äärimmäisen uhanalainen lintu.

Petolinnuista on Helsinki-Vantaalla ammuttu viime vuosina ainakin kana- ja varpushaukka.

Eniten lintuharrastajia ihmetyttävät tilastoista löytyvät ammutut, vain muutaman kymmenen gramman painoiset, yksittäiset tyllit, rantasipit ja törmä- ja räystäspääskyt. Räystäspääsky on erittäin uhanalainen.

– Myös pienet, parvessa liikkuvat linnut voivat aiheuttaa vaaran ilma-alukselle, Finavian Pitkäranta sanoo.

Jos karkottaminen ei onnistu, voidaan parvesta joutua ampumaan yksittäinen lintu, jotta parvi siirtyisi pois lentoasema-alueelta, Pitkäranta perustelee käytäntöä.

BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo, että lintuharrastajat ymmärtävät ”totta kai” lintujen voivan olla riski lentotoiminnalle. Kun näin on, lintujen karkottaminen tai jopa ampuminen on perusteltua.

Kentille eksyneet linnut pitäisi tietenkin ensisijaisesti karkottaa, ei tappaa. Lehtiniemi ei myöskään usko, että haarapääskyn tai tyllin kokoinen lintu aiheuttaa lentoliikenteelle haittaa.

– Kun kyseessä ovat uhanalaiset lajit, jokainen yksilö on arvokas. Jos esimerkiksi lentokentän lokkiparvessa on uhanalainen selkälokki, voisiko sen karkottaa ampumalla parvesta vain kalalokin?

Tilastojen mukaan vuonna 2022 Kajaanin lentokentällä ammuttiin esimerkiksi lapinsirkku.

– Miksi ihmeessä? Lehtiniemi kysyy.

Lapinsirkku on 15-senttinen, parikymmengrammainen lintu, joka on uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä.

Poikkeuslupia lentoturvallisuutta mahdollisesti uhkaavien nisäkäs- ja lintulajien karkottamiseksi tai ampumiseksi haetaan yleensä viideksi vuodeksi. Luvat käsittävät laajasti oikeastaan kaikki lentokentille mahdollisesti eksyvät lajit, sillä etukäteen on mahdotonta tietää, mikä lintu tai nisäkäs päätyy kiitoratojen alueelle. Lintuja ja nisäkkäitä saa karkottaa tai ampua tarpeen mukaan ympäri vuoden, myös pesimäaikoina.

Vastuu lupien myöntämisestä ja valvomisesta jakaantuu monelle taholle. Suomen riistakeskus vastaa riistalajien ja rauhoittamattomien lajien ja Varsinais-Suomen ely-keskus rauhoitettujen lajien luvista.

Korjattu Kirsi Pitkärannan nimi 14.2.

Seuraa Apu360:n WhatsApp-kanavaa

Koska jokaisella tarinalla on merkitystä.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt