Apu

Miksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työllisyys on manner-Suomen paras? Neljä syytä, joista yksi suojelee romahduksilta

Miksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työllisyys on manner-Suomen paras? Neljä syytä, joista yksi suojelee romahduksilta
Maan parhaat työllisyysluvut löytyvät Pohjanmaan ELY-keskusalueelta, jossa työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa 5,5 prosenttia, mikä on koko manner-Suomen matalin luku. Koko maassa vastaava luku on 8,8 prosenttia.
Julkaistu: 24.11.2022

Tiistaina julkaistut lokakuun lopun työllisyysluvut antoivat helpottavaa tietoa siitä, että ainakaan vielä Suomen talous ei ole vaipunut pelättyyn taantumaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli Suomessa lokakuussa 2 636 000. Työllisten määrä on kasvanut koronapandemiaa edeltäneestä ajasta 80 000 henkilöllä ja hallituskauden alusta 110 000 henkilöllä.

Tilastokeskuksen laskema kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu työllisyysasteen trendiluku nousi 74,4 prosenttiin viime vuoden 72,8 prosentista. Viime vuonna tehty tilastointiuudistus laski työllisyysastetta pysyvästi noin prosenttiyksikön, joten Sanna Marinin hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on käytännössä ylitetty.

− Pitkäaikainen trendi on ollut osa-aikatyön kasvu. Se on hyvä asia, sillä sen myötä työmarkkinoilla on mukana aiempaa useampia ihmisiä, jotka olisivat aiemmin olleet kokonaan työmarkkinoilta pois, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Liisa Larja toteaa.

Työttömien määrä palasi pandemiaa edeltäneelle tasolle

Työttömien määrä ei ole kuitenkaan laskenut samassa suhteessa vahvasti kasvaneen työllisyyden kanssa, vaan siinä on vasta palattu pandemian aiheuttamia lomautuksia ja irtisanomisia edeltäneelle tasolle.

TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa yhtensä 232 400 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden lokakuusta työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut 26 700 henkilöä. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä laski 20 200:lla vuodentakaisesta.

− Työttömyyden kausivaihtelu huomioiden työttömien työnhakijoiden määrä ei ole laskenut huhtikuun jälkeen. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee vielä, mutta hyvin hitaasti. Huolestuttavaa on, että erittäin pitkien työttömyysjaksojen määrä kasvaa. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa työllistyminen aina on, Liisa Larja muistuttaa.

Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa erottuvat edukseen

Maan parhaat työllisyysluvut löytyvät Pohjanmaan ELY-keskusalueelta, jossa työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa 6 174. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat kattavalla alueella työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 5,5 prosenttia, mikä on koko manner-Suomen matalin luku. Koko maassa vastaava luku on 8,8 prosenttia.

Naapurimaakunta Etelä-Pohjanmaa on tilastokakkosena 5,9 prosentillaan, mutta toisen naapurin Pohjois-Pohjanmaan lukema on 9,3 prosenttia. Koko maassa heikoin tilanne on Pohjois-Karjalassa, jossa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 11,8 prosenttia.

Mistään tuoreesta ilmiöstä ei ole kysymys, vaan Pohjanmaa on keikkunut työllisyystilastojen kärjessä koko vuodesta 2006 alkaneen mittaushistorian ajan.

− Tämä ei ole mikään hetken huuma tai yhtäkkinen tapahtuma, vaan tässä on pitkä historia takana, Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Timo Saari muistuttaa ja listaa neljä syytä maakunnan menestykseen:

1. Monipuolinen elinkeinorakenne suojaa romahduksilta

Iso tekijä Pohjanmaan menestystarinan takana on Timo Saaren mukaan alueen monipuolinen elinkeinorakenne. Elinkeinopolitiikka on ollut Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kunnissa keskiössä. Alueelta löytyykin paljon erilaisia vientiyrityksiä, jotka ovat omalla alallaan maailman huippua.

Vaasan seudulla on Wärtsilä, ABB, Hitachi. Kokkolassa toimii Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. Pietarsaaren seudulta löytyy maineikasta veneenvalmistusta, Suupohjassa taas maataloutta ja kasvihuoneita. Myös tulevaisuuden aloilla, kuten akkuteollisuudessa ja vihreän vedyn valmistuksessa Pohjanmaa on vahvoilla, sillä alueella on jo nyt tuulivoimaa ja hyvät edellytykset sen lisäämiselle.

− Monipuolinen elinkeinorakenne on myös suojellut isoilta romahduksilta, jollaisia esimerkiksi paperiteollisuuden irtisanomiset tai Nokian romahdus ovat toisilla alueilla aiheuttaneet. Pohjanmaalla työvoiman kysyntä on hyvää ja hyviä työpaikkoja on koko ajan riittävästi tarjolla, Timo Saari toteaa.

2. Julkisen sektorin yhteistyö auttaa kohtaanto-ongelmaan

Työvoiman kysynnän lisäksi Pohjanmaalla on onnistuttu myös työvoiman tarjonnassa. Aiemmin Vantaan työllisyysjohtajana toiminut Timo Saari arvioi, että Pohjamaalla työttömäksi jäävät löytävät maan keskiarvoa nopeammin uuden työpaikan.

Oma osansa työvoiman kohtaanto-ongelman selättämisessä on työllisyys-, sosiaali- ja terveys-, ja koulutuspalveluiden yhteispelillä.

3. Yrittäjähenkisyys on osa kansanluonnetta

Yrittäjyys on Pohjanmaalla perinteisesti voimissaan.

− Kyllä sillä jotain tekemistä on myös kansanluonteen kanssa. Tuntuu että Pohjanmaalla ihmiset oma-aloitteisesti hakeutuvat uusiin töihin vähän herkemmin tai perustavat herkästi itse uuden yrityksen, jos ei työpaikkaa heti löydy, itse Etelä-Pohjanmaalla kasvanut Timo Saari pohtii.

4. Kielitaito ja yhteydet Ruotsiin edistävät vientiä

Maantieteellisistä ja kulttuurisista syistä yritystoiminnasta muodostuu Pohjanmaalla muuta Suomea helpommin vientiyritystoimintaa.

− Puolet väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia ja Ruotsiin on hyvät yhteydet. Tällöin ulkomaan vienti voi alkaa vähän puolihuolimattomasti jo pienemmilläkin firmoilla. Ulkomaan vienti erityisesti Ruotsiin on sellainen historiallinen tekijä, joka Pohjanmaalla luo työpaikkoja ja tuo yrityksiin kassavirtaa, Timo Saari toteaa.

Kommentoi »