Mikä on Pirkkalan salaisuus? Kunta Tampereen kyljessä valitaan jatkuvasti maan vetovoimaisimmaksi
Suomen elinvoimaisimmaksi kunnaksi nimetty pieni pirkanmaalaiskunta ei kaihda kehitystä eikä muutosta. Pirkkalassa painitaan silti samojen ongelmien kanssa kuin kaikkialla Suomessa.
Vähäjärvi on Pirkkalan keskustan maamerkki: sitä kiertävät koiranulkoiluttajat ja sen kahdella uimarannalla polskitaan kesäisin. On joulukuun alku ja ladunpohjat jo vedetty.
Taru Tolvanen kulkee Vähäjärven kävelyreittiä ja näyttää kivenheiton päässä järvestä sijaitsevaa luhtitaloa. Alakerran kulma-asunto oli hänen synnyinkotinsa. Isä oli hitsaaja-asentaja paperitehtaalla, äiti metallityöntekijä. Työläisperheen tytär seurasi isäänsä kunnallispolitiikkaan parikymppisenä. Nyt sosiaalidemokraatti Tolvanen, 42, on toista kautta kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Kevään kuntavaaleissa hän on puolueensa pormestariehdokas.
Pirkkala oli hyvä paikka kasvaa, hän muistelee. Kotikulmat ovat kuitenkin muuttuneet. Ennen kodin vierestä kulki pääväylä keskustaan ja koulu oli tien toisella puolella. Nyt tie kulkee puolen kilometrin päässä ja koulu on purettu. Purkutahti on ollut kunnassa kova, mutta uutta on saatu sitäkin vauhdikkaammin.
Reilun 20 000 asukkaan Pirkkala on nimetty Suomen elinvoimaisimmaksi kunnaksi jo neljännen kerran peräkkäin. Tittelin on antanut insinööri- ja konsulttiyritys WSP, joka vertailee kuntien ja kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta. Pirkkala kerää pisteet monella mittarilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sen väkiluku on kasvanut 13 prosenttia ja asukkaiden tulotaso parantunut 15 prosenttia. Alle 55-vuotiaiden osuus on poikkeuksellisen korkea, lähes 70 prosenttia, kuten myös korkeakoulutettujen osuus 35 prosenttia. Myös syntyvyys on hyvällä tasolla.
Pirkkala on maan ykkönen myös Taloustutkimuksen vuosittaisessa Kuntien imago 2024 -tutkimuksessa.
Tolvasen nuoruudessa Pirkkala oli pieni maalaismainen kunta. Kaupunkimaistuminen alkoi vauhdittua, kun Partolan aluetta alettiin rakentaa aivan Tampereen rajalle. 2000-luvulla Partolasta on kasvanut hypermarkettien keskus ja iso työpaikkakeskittymä.
– 1990-luvulla siellä oli pelkkää peltoa.
Pirkkalassakin rakennetaan ylöspäin ja aiempaa tiiviimmin. Sen huomaa kun katselee järven suunnasta kohti keskustan kerrostaloja. Tolvanen ei suhtaudu jyrän alle jääviin rakennuksiin haikeudella. Asiat muuttuvat, eikä kunta olisi maan elinvoimaisin, ellei kehitystyötä olisi tehty niin pitkään.
– Kunnassa on kohtuullinen sopu puolueiden välillä ja päättäjien valmius kompromisseihin on vuosien varrella varmaan edistänyt kunnan kasvua.
Tolvasen mukaan yhteisöllisyys on pirkkalalaisuuden ytimessä. Samoin halu kokeilla uutta. Kunta oli ensimmäisenä testaamassa peruskoulujärjestelmää 1960-luvun lopussa, esikoulua 1970-luvun alussa ja pormestarijärjestelmää maan ensimmäisenä kuntana vuonna 2009. Vain Tampere ennätti valita pormestarinsa sitä ennen.
– Samalla kun Pirkkala on muuttunut kaupunkimaisemmaksi, monella on tunne, että muutos on liian kova. Ymmärrän senkin hyvin, hän jatkaa.
– Koska täällä on töitä, ihmiset tulevat perässä. Siksi tarvitsemme lisää asuntoja ja palveluja.
WSP:n raportissa Pirkkalaa kuvataan verkkokaupan voittajaksi. Kuntaa ruokkivat logistiikka- ja teknologiayritykset, joita houkuttelee kolmostie ja Pirkkalan lentokenttä. Sama kenttä mainittiin myös Iltalehden jutussa, jonka Tolvanen äskettäin luki. Pirkkalan lentoasema on Nato-lähteiden mukaan ehdolla Naton tiedustelujoukkojen tukikohdan sijoituspaikaksi.
Teinivuosina naapurikaupunki Tampere tuntui etäiseltä, ja Tolvasen piirit olivat Pirkkalassa. Nyt kotikunta on kasvanut Tampereeseen kiinni ja jatkossa naapuruutta syventää myös raitiotie. Tampereen raitiotieverkoston jatkaminen Partolaan juuri Pirkkalan puolelle alkoi joulukuussa ja valmista pitäisi olla neljän vuoden päästä.
Pirkkalalaiset eivät suhtaudu Tampereeseen alemmuudentunteella, vaikka tiedostavat suuren kaupungin vetoavun. Pirkkalalaisuutta määrittää itsenäinen asenne. Valtio ajoi Paras-hankkeessaan ja sen jälkeisellä pakkolailla kuntia liittymään yhteen. Pirkkala ei Tampereen kainaloon suostunut.
– Kantaamme kävi silloinen pormestarimme Helena Rissanen A-studiota myöten puolustamassa.
Myös raitiotien laajennus on herättänyt huolta kunnan itsenäisyydestä, koska hanke on niin kallis. Myös Tolvanen suhtautui aluksi epäilevästi.
– Laskelmat nähtyäni tiedän, että se on mahdollista meille. Jossain kohtaa ratikka muuttuu jopa tuottavaksi. Nyt ajattelen, että ratikka tukee kunnan itsenäisyyttä.
Tampereen noususta on ollut hyötyä monella tapaa. Kehitys menee usein niin, että ensin muutetaan isoon opiskelukaupunkiin ja siitä sitten kehyskuntiin.
Kirsiksi esittäytyvä nainen vetää kahta poikaansa pulkassa. Perhe muutti tänne Helsingistä puoli vuotta sitten. Kodiksi valikoitui Pirkkala, koska täältä löytyi sopiva rivitaloasunto. Töihin Tampereelle ei ole pitkä matka.
– Asuinalueellamme on ihana pieni koulu. Helsingissä lapset olisivat menneet todella suureen kouluun. Se painoi päätöksessämme.
Hän arvostaa pienen kunnan rauhaa ja turvallisuutta. Lapset voivat liikkua vapaammin ja luonto tuntuu olevan lähempänä kuin kaupungissa.
Kunnan viimeisin suurhanke on ollut yhtenäiskoulu, joka valmistui marraskuussa. Sen vieressä oleva liikuntakeskus on saanut myös vastikään lisäosan sisähalleineen. Liikuntakeskuksen kahviossa Tolvanen kertoo, että vaikka elinvoimaisuus saa päättäjät myhäilemään, katveitakin voi jäädä.
– Herkästi päädytään puhumaan rahasta, kun pitäisi puhua myös palveluista. Elinvoimaa on myös luonto, vapaa-ajan mahdollisuudet ja ihmisten viihtyminen. Päättäjinä meidän tehtävämme on huolehtia että palveluita on. Olisi myös tärkeää saada asukkaat mukaan oman asuinalueensa kehittämiseen ja saada muuttaneet juurtumaan tänne, hän sanoo.
Vaikka Pirkkala on elinvoimaisuuden mallioppilas, se ei kerro kunnasta kaikkea, Tolvanen muistuttaa.
– Ei pidä sulkea silmiä siltä, että täällä on aivan samanlaiset ongelmat kuin muissakin kunnissa.
Pirkkalan taloudellinen tilanne on hyvä ja työllisyysaste kunnossa, mutta työttömyys on nousussa. Samaan aikaan asuntojen hinnat nousevat muuttovoittoisessa kunnassa. Ratikan tulo nostanee hintoja entisestään. Tolvasen mukaan kunta yrittää pitää kohtuuhintaisen asumisen mukana asuntotuotannossa.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tolvanen saattaa vierailijat keskustaan ja jatkaa matkaa päivätöihinsä Tampereelle. Suuppa-nimellä kulkeva keskusta on pienelle kaupungille tyypillinen: keskellä tori ja vieressä ostari. Löytyy ruokakauppa, Alko, kahvila, kukkakauppa ja baari.
Suupantoria ympäröi kuitenkin modernien kerrostalojen joukko. Vastapäätä seisoo uusi tornitalo, pitäjän korkein, sekä kirkkaanpunaisena helottava kunnantalo Tiima. Viereisessä kerrostalossa on uusi kirjasto.
Susanne Salomäki-Saksala on pitänyt Suupan kukka -nimistä kukkakauppaa 31 vuotta. Pirkkalassa syntynyt yrittäjä muistelee vanhaa keskustaa lämmöllä. Kun kirjastorakennusta tehtiin, Salomäki-Saksalaa harmitti, kun sen alta purettiin suosittu kahvila ja kodinkoneliike.
– Toivoisin, että Pirkkala pysyisi maalaismaisena, mutta toisaalta ei tarvitse mennä kuin kirkolle, niin siinä on vieressä talli ja hepat. Kyllä silmä tottuu nopeasti korkeisiin taloihin. Muutokset kuuluvat elämään, menen niiden mukana.
Kunnan kehitys vie mennessään loputkin ostarista. Salomäki-Saksala kertoo, että päätös kukkakaupan rakennuksen purkamisesta on tehty ja kaavaluonnosta valmistellaan. Ostarin takana siintää Pyhäjärvi. Näkymää halutaan avata torin suuntaan, ja tilalle on tulossa asuintaloja ja kivijalkakauppoja.
Salomäki-Saksala ei vielä tiedä, jatkaako hän yritystään. Suunnitelmia on vaikeaa tehdä, kun ei tiedä, mitä tapahtuu ja millä aikataululla.
Suupan muutosta ohjaa ratikka. Ostarin ja järven väliselle tielle tulee pysäkki 2030-luvulla, jos valtiolta saadaan rahoitus. Salomäki-Saksala ei haluaisi ratikkaa keskustaan asti, mutta on silti tyytyväinen siitä, miten kunnassa yrittäjien asiat hoituvat. Vaikka kuntaan lappaa isoja yrityksiä, ei pienyrittäjiä unohdeta.
– Kun olen apua kysynyt, vastauksen olen saanut.
Vastaan tulee päiväkävelyllään eläkeläispariskunta, joka asuu aivan Suupan ytimessä. Leena ja Aulis Metsälä muuttivat Pirkkalaan 1970-luvun alussa. Kunnan kehitysharppaukset elinvoimaisuuden saralla eivät ole jääneet huomaamatta.
– Täällä ei tainnut olla edes 10 000 ihmistä kun muutimme tänne eikä kerrostaloja juurikaan. Ennen porukat kävivät töissä Tampereella, mutta nyt täällä on työpaikkoja enemmän kuin työssäkävijöitä, Aulis Metsälä sanoo.
Leena Metsälän mukaan he ovat tyytyväisiä kuntalaisia. Aivan naapurissa sijaitsevassa kirjastossa ja kaupungin kuntosalilla tulee käytyä usein. Ratikkapysäkkiä suunnitellaan melkeinpä heidän asuntonsa ikkunan alle.
– Minä en kannata ratikkaa keskustaan saakka. Minulle riittää, että bussi lähtee tuosta vierestä kahdeksan minuutin välein Tampereelle, jos haluan, Leena Metsälä sanoo.
Puoliso taas kannattaa ratikan tuloa Suuppaan.
– Jos reitti jäisi Tampereen rajalle Partolaan, bussien vuorotiheys vähenisi ja tähän jäisi vaan liityntäliikenne, josta pitäisi vaihtaa ratikkaan.
Leena Metsälä toivoo, että kehittämisen ohella kunnassa muistettaisiin säästää luontoa. Erityisesti häntä arveluttaa niin sanottu Puskiaisten oikaisu, joka on osa valtion kolmostien parannushanketta. Oikaisutie kulkisi toteutuessaan Lempäälästä Pirkkalaan metsän ja virkistysalueiden päältä. Yleissuunnitelma on jo hyväksytty.
Törmäyskurssilla kaupunkiseudun kasvavan liikenteen sujuvuus ja luontoarvot. Hanketta vastustavat monet pirkkalalaiset, samoin luonnonsuojelutahot.
– Oikaisutie rikkoisi Pirkkalassa luontoa ja hävittäisi hiihtomaastot, toteaa Aulis Mäkelä.
Kunnan keskustassa asuvalle aktiiviselle eläkeläispariskunnalle luonnon läheisyys on tärkeää. He mainitsevat etenkin Iso-Naistenjärven luontopolun suoalueen.
– Siellä on hyvä kävellä pitkospuilla ja katsella lintuja, Leena Mäkelä kertoo.
