Miksi opettajille tarjotaan pätkätöitä ja palkatonta lomaa? ─ ”Piti yrittää säästää kaikki mahdollinen, että on rahaa jokapäiväiseen elämään”

Kansalaisopistoissa tuntiopettajilla on raju ota tai jätä -asetelma. Töitä tarjotaan, mutta vain sille ajalle, kun opetusta on, eikä lomilta makseta palkkaa. Pätkätyöläisen elämä on hyvin epävarmaa, sillä koskaan ei tiedä, jatkuvatko työt vielä kesän tai joulun jälkeen.

─ Kenelläkään ei ole etukäteen varmaan tietoa, onko juuri minulla työtä, hämeenlinnalaisessa Vanajaveden opistossa työskennellyt Kaisa kertoo.

─ Mutta jos minulle sanottiin, että syksyllä on töitä, [niitä] oli myös. Ikinä ei tiennyt, paljonko tunteja olisi. Toiveita sai kyllä esittää, Kaisa jatkaa.

Hänen nimensä on muutettu, kuten muidenkin jutussa esiintyvien opettajien. Asia on arkaluontoinen, joten omalla nimellä esiintyminen saattaisi vaikuttaa tuleviin työmahdollisuuksiin.

Suomessa on 174 kansalaisopistoa ja suurin osa niiden työntekijöistä on tuntityöläisiä. Avun haastattelemat opettajat kokevat katkonaiset työsuhteet epäreiluina ─ kuten myös sen, että kansalaisopisto ei halua sitoutua heihin.

─ Väärin se on ehdottomasti, työsuhteiden ketjuttamista parhaimmillaan. Tämä ei koske vain kotokoulutusta vaan muillakin kansalaisopiston opettajilla on sama juttu, Riikka sanoo.

Hämeenlinnassa Vanajaveden opistossa (VOP) järjestettiin maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta eli suomen kielen opetusta (S2) kaksi vuosikymmentä vuosina 2004─24.

Opiston toimintamalli on esimerkki opetusalalla esiintyvän työllistämisen porsaanrei’istä, joissa työntekijä kärsii. Se, kuinka paljon opetustunteja opisto pystyi tarjoamaan opettajille, vaikutti siihen, kuinka paljon töitä opettajilla oli.

Kansalaisopistoissa on rehtorin, suunnittelijaopettajan, kansalaisopiston opettajan ja tuntiopettajan pestejä tarjolla. Vain rehtorilla, suunnittelijaopettajilla ja opettajilla on virat. Suurin osa opettajista on tuntiopettajia, mikä tarkoittaa sitä, että työsuhteet solmitaan vain siksi ajaksi, kun opetusta on. Työsuhde katkeaa aina ennen kesää ja ennen joulua.

Määräaikaisuutta on perusteltu määrärahojen puutteella. Palvelun on ostanut Ely-keskus, joka kilpailuttaa toiminnan. Vanajaveden opisto voitti kotokoulutuksen kilpailutukset 20 vuoden ajan.

Suomi toisen kielenä -opettajien työn määrä vaihteli Hämeenlinnassa sen mukaan, kuinka paljon Ely-keskus tunteja osti. Alkuun opisto teki sopimuksen Elyn kanssa vuodeksi, sitten kahdeksi vuodeksi ja loppuvaiheessa sopimus oli nelivuotinen.

Jos halusi vähemmän opetettavia tunteja, sai tehdä osittaista työkalenteria ja se sopi monelle perheelliselle. Siihen suuntaan joustoa löytyi.

─ Tykkäsin, kun oli pienet lapset silloin ja sai vapaajaksoja, Kaisa sanoo.

Kotokoulutuksessa ei myöskään ollut syys- tai talvilomia.

Tuntiopettajan työehdot ovat heikommat kuin kuukausipalkkalaisen.

─ Pätkätyö oli huono bisnes, koska se vaikuttaa myös eläkkeeseen ja ikälisiin, kun ei ole täysiä vuosia ”töissä”, Kaisa sanoo.

Moni opettaja koki opistoprojektissaan ahdinkoa siitä, miten käy, jos on isoja lainoja maksettavana. Palkkausmallin myötä ei ollut mahdollista tehdä kovinkaan sitovia tulevaisuudensuunnitelmia.

─ Piti yrittää säästää kaikki mahdollinen, että on rahaa jokapäiväiseen elämään ja lainojen maksuun, kun tulee taas palkaton aika, Piia kertoo.

Tuntiopettajalla on kuusi tuntia kontaktiopetusta. Sen lisäksi opettaja suunnittelee tunnit, valmistaa materiaalit, tarkistaa tehtävät ja korjaa kokeet.

─ Jos joku taho laskee, että teen lyhennettyä työaikaa, niin todellinen työaika on paljon enemmän kuin 30 tuntia. Tein vähintään 40─45 tuntia töitä, joskus enemmänkin viikossa, Piia jatkaa.

Epävarmuus luo turvattomuutta ja stressiä. Kesän ajaksi opettaja jää työttömäksi ja korvausta pitää hakea työttömyyskassasta. Määräaikaisen palkka maksetaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeisen kuukauden jälkeisen kuun puolivälissä. Lomarahat ja lomakorvaukset maksetaan työsuhteen päättyessä, mutta työttömyyskassa vähentää kesälomarahat työttömyyspäivärahasta.

─ On ainainen epävarmuus, että mikähän pykälä sieltä nyt löytyy, ettei voikaan maksaa työttömyyskorvausta. Pitäisi olla niin, että olisi mahdollisuus tehdä työtä, kun sitä on ja kun ei ole, saisi päivärahan, Piia sanoo.

Asia turhauttaa Piiaa.

─ Näitä koukeroita ei millään voi käsittää. Olen kurkkuani myöten täynnä pätkätyöläisyyttä ja olisin hirvittävän onnellinen, jos saisin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen.

Outi Itäluoma on toiminut Vanajaveden opiston rehtorina vuodesta 2012. Hänen mukaansa tuntiopettajat palkataan työkaudeksi kerrallaan, koska kurssien sisällöt ovat vakiintumattomia ja voivat muuttua ajassa.

─ Ei voida tiettyjen alojen opettajia sadoittain palkata virkoihin, koska kansanlaisopiston päätoimisten opettajien työn sisältö sellainen, että heillä on opettamisen lisäksi satoja tunteja muuta työtä, eikä sellaista ei ole tarjota kuin muutamille, Itäluoma perustelee.

Kotokoulutuksen viimeisinä vuosina työtä oli tiedossa neljäksi vuodeksi. Työsuhteet solmittiin edelleen syys- ja kevätlukukaudeksi kerrallaan. Silti ei tarjottu ympärivuotista sopimusta, vaikka oli tiedossa, että päätoimisuuden kriteerit täyttyivät.

─ Se ei muuta sitä asiaa, että opettamisen lisäksi muuta työtä ei olisi ollut tarjolla. Työantajat eivät ota virkoihin henkilöitä, joille on vain puolet työajasta osoittaa työtä, Itäluoma sanoo.

Olisiko ollut mitään mallia, jossa opettajille olisi voitu tehdä ympärivuotiset sopimukset?

─ Jokin tapaus oli viimeisessä sopimuksessa, että hänelle tuli työelämänohjaus rinnalle eli oli siis muutakin työtä. Käytettiin sitä mahdollisuutta, mutta tällaista ei ole usealle tarjota.

Outi Itäluoman mukaan virkaehtosopimus on määräävä sääntö ja asetus. Rehtori ei ole halukas muuttamaan virkarakennetta.

─ En missään nimessä ehdottaisi, että opisto olisi täynnä vakituisia opettajia, koska tällöin tulee haasteellisemmaksi vastata kaikkiin tarpeisiin. Tällä tavalla pystytään rekrytoimaan erilaista osaamista ja asiantuntemusta, hän sanoo.

Tämä tarkoittaa sitä, että pystytään järjestämään mahdollisimman laajasti erilaisia kursseja.

Työsopimuslaissa sanotaan, että jos työ ei ole kausiluonteista, sopimukset solmitaan toistaiseksi.

─ Jos työtä on tarjolla vähintään 9─10 kuukautta vuoden aikana, työ ei ole kausiluonteista eikä määräaikaisperustetta ole, sanoo Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) johtava juristi Erkki Mustonen.

Kansalaisopistojen syyslukukausi kestää elo-syyskuusta joulukuuhun ja kevätkausi on tammikuusta huhti-toukokuun loppuun.

─ Riippuu myös siitä, kuinka paljon opettaja opettaa eli onko työn määrä riittävä. Jos työ on päätoiminen, ja työtä voidaan tarjota vuodessa vähintään 9–10 kuukautta, tällöin tulee palkata toistaiseksi, Mustonen sanoo.

Jos sopimuksia ei solmita toistaiseksi, asia voidaan tarvittaessa riitauttaa käräjäoikeudessa.

─ Mikään ei estä palkkaamasta toistaiseksi, jos työtä on 9─10 kuukautta tai jopa hieman lyhyemmäksi aikaa. Silloin vain työsopimukseen kirjataan oppilaitoksen toiminnallisen keskeytyksen aiheuttama työnteon ja palkanmaksun keskeytysaika, jolloin työntekijä on oikeutettu työttömyysturvaan, Erkki Mustonen sanoo.

Moni opettaja tosin kokee, että OAJ on hampaaton hoitamaan asiaa, ja moni on jättänyt ammattijärjestön.

Juha Mäkirinta työskenteli kotokoulutuksen suunnittelijaopettajana. Hän on paikallisen kotokoulutuksen puuhamies, joka haali koulutuksen Hämeenlinnaan vuonna 2004.

─ Meillä oli Verkatehtaalla tilat, ja ajattelin, että tänne sopisi kotoutumiskoulutus erittäin hyvin. Aloin kehittää ja etsiä ihmisiä, vaikka 2000-luvulla ei ollut juurikaan S2-opetusta. Olimme harvoja, jotka järjestivät aikuisten perusopetusta, Mäkirinta sanoo.

Hän myös vastasi kotokoulutuksen kilpailutuksesta. Työsuhteiden ketjuttamisella ei hänen mukaansa kuitenkaan saatu kilpailuetua.

─ Toiminnan alussa oli tärkeää, että saadaan pidettyä hinta hyvänä, mutta lopulta ei oltu halvin vaihtoehto, Mäkirinta sanoo.

Vanajaveden opisto voitti kilpailutuksia. Niille Mäkirinta esittää vaihtoehdon.

─ Ideaalitilanne olisi se, ettei kotoa kilpailutettaisi vaan saisi järjestämisluvan.

Kotokoulutuksen opettajat kiittelevät, että Vanajaveden opistossa oli hyvä työilmapiiri ja mukava työyhteisö. Oli hyvät toimitilat, laitteet ja asiantuntevat kollegat. Kotokoulutus oli laadukasta. Närää aiheutti vain työsuhteiden pilkkominen.

─ Rahaa tuli nimenomaan kotoutumiskoulutukseen, me pyöritimme sitä. Opettajista olisi pitänyt huolehtia paremmin, Riikka päättää.