Apu

Miksi koronarokote ei ole pakollinen? Syy on laissa – sosiaalioikeuden asiantuntija muistuttaa potilaiden perus- ja ihmisoikeuksista

Miksi koronarokote ei ole pakollinen? Syy on laissa – sosiaalioikeuden asiantuntija muistuttaa potilaiden perus- ja ihmisoikeuksista
Riskiryhmien hoitajilta vaaditaan suoja influenssaa muttei koronaa vastaan. – Emme ole aiemmin suvainneet, että potilaita hoitavat rokottamattomat. Miksi suvaitsemme nyt? kysyy sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta.
Julkaistu: 2.11.2021

Koronavirus voi tarttua hoitajasta hoidettavaan, jos rokotukset eivät ole kunnossa. Näin kävi Ylen tietojen mukaan Eurajoella, jossa rokottamattomalta hoitajalta saatu tartunta johti iäkkään ihmisen kuolemaan palvelukeskuksessa.

Sosiaali- ja terveystoimen henkilö­kunnalta ei vaadita koronarokotteen ottamista edes silloin, kun he hoitavat riskiryhmiin kuuluvia. Moni on rokottamista vaatinut, esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta.

Miksei rokotepakkoa ole?

– Valtioneuvosto ei ole esittänyt muutosta tartuntatautilakiin, sanoo sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta. Hänen mukaansa koronarokotuksen lisääminen lakiin olisi teknisluontoinen kysymys.

Mitä sanoo tartuntatautilaki?

Tartuntatautilain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotussuoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Tartuntatautilaissa ei määrätä, että jokainen sosiaali- ja ter­veys­alan työn­tekijä on rokotettu näitä tauteja vastaan. Sen sijaan laki kieltää rokottamattomien osallistumisen tiettyihin työtehtäviin.

Tartuntatautilaissa myös määritellään ryhmät, jotka ovat tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita. Näitä ovat esimerkiksi potilaat, joiden puolustus­järjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia, alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.

Koronarokotteen lisäämisessä tartuntatautilakiin olisi Rautiaisen mielestä kyse potilaiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon potilaat eivät voi vaikuttaa siihen, että heitä hoitaisi vain rokotettu hoitohenkilöstö.

Rautiaisen mukaan perusoikeudet ovat voineet jopa heikentyä koronaepidemiassa.

– Emme ole aiemmin suvainneet, että potilaita hoitavat rokottamattomat. Miksi suvaitsemme nyt?

4 kommenttia