Apu

Sairastitko koronan? Tästä syystä joudut odottamaan neljättä rokotetta – THL:n Hanna Nohynek kertoo, miksi Suomi toimii toisin kuin WHO ja EU suosittavat

Sairastitko koronan? Tästä syystä joudut odottamaan neljättä rokotetta – THL:n Hanna Nohynek kertoo, miksi Suomi toimii toisin kuin WHO ja EU suosittavat
Nohynekin mukaan WHO:n ja ECDC:n suositukset eivät ole sinänsä virheellisiä: – Kansainvälisissä suosituksissa on myös mukana käytännön näkökulma ja politiikkaa. Kustannus-vaikuttavuusanalyysejä ei näissä suosituksissa ole otettu huomioon, hän sanoo.
Julkaistu: 26.8.2022

Koronarokotusten suosituksia päivitetään alkusyksystä, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suunnittelee parhaillaan uusia suosituksia neljännen koronarokotteen eli toisen tehoterokotteen antamisesta.

Tällä hetkellä THL ohjeistaa antamaan koronarokotteen kaikille 60 vuotta täyttäneille sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Rokotetta ei kuitenkaan toistaiseksi suositella niille, jotka ovat jo sairastaneet koronataudin. Tämä on ollut monelle neljättä rokotetta hakeneelle yllätys. Mihin tämä rajoitus perustuu?

– Immunologisten ja kliinisten sekä tosielämän seurantatutkimusten perusteella olemme todenneet, että koronaan sairastuminen vastaa yhtä rokoteannosta. Tästä syystä kolme rokoteannosta saanut ja koronan sairastanut henkilö ei tarvitse heti lisäannosta. Tällainen hybridisuoja on varsin hyvä ja ehkäisee erinomaisesti vakavaa tautia, THL:n ylilääkäri ja KRAR:in sihteeri Hanna Nohynek sanoo.

Resurssipulasta ei Nohynekin mukaan ole kyse. Rokotteita olisi riittävästi, mutta rokottamisella on aina oltava lääketieteellinen peruste. Nohynekin mukaan moni toivoisi, että rokotteiden avulla voisi välttyä tyystin koronatartunnoilta.

– Tämä ei kuitenkaan ole nykyisin käytössä olevilla rokotteilla mahdollista. Myös Suomen koronastrategiassa korostetaan että rokottamisen pääasiallinen tarkoitus on ehkäistä vakavia tautimuotoja, kuolemia ja terveydenhuollon kuormittumista. Tartuntojen estäminen on rokotteiden avulla vaikeaa.

"Tanskan strategia on samankaltainen kuin meillä: päätarkoitus on ehkäistä kuolemia ja vakavia tautimuotoja, ei tartuntoja."
Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL

Suomi eri linjoilla kuin kansainväliset terveysviranomaiset

Hanna Nohynek huomauttaa, että kun aikaa kolmannesta rokotteesta ja sairastumisesta kuluu, suoja hiipuu jonkin verran.

– Koronan sairastaneet ovatkin yksi ryhmä, jonka asemaa pohdimme juuri nyt uusia suosituksia laatiessamme. Olemme saaneet nähdä alustavia tuloksia tieteellisestä meta-analyysista, johon on kerätty laajasti tutkimustietoa siitä, miten infektio vaikuttaa rokotesuojaan. Niiden tulosten valossa kaksi rokoteannosta ja sairastettu tauti suojaa ainakin 9 kuukautta, todennäköisesti pitempäänkin. Kolme rokoteannosta ja infektio suojaisi siis mahdollisesti vielä pitempään.

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan-toimisto ohjeisti heinäkuussa, että rokotteen voi saada 3–6 kuukauden kuluttua edellisestä annoksesta tai sairastetusta koronataudista. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC taas suositteli jäsenmaille 4–6 kuukauden väliä. Sairastettu tauti ei siis ollut este neljännelle rokotteelle.

THL on Nohynekin mukaan päättänyt, että Suomessa ei ryhdytä muuttamaan suosituksia heti näiden EU-tahojen linjausten mukaiseksi vaan vasta huolellisen selvitystyön jälkeen. Hän viittaa uudelleen tämänhetkiseen tutkimustietoon, jonka mukaan rokotteiden ja taudin antama yhteissuoja riittää hyvin pidemmällekin.

Nohynekin mukaan Suomi ei ole päätöksessään ainoa.

– Esimerkiksi Tanskassa ei ole annettu neljänsiä rokotteita vielä lainkaan, vaan rokotukset alkavat vasta syksymmällä. Lisäksi terveiden lasten rokotukset on toistaiseksi lopetettu. Tanskan strategia on samankaltainen kuin meillä: päätarkoitus on ehkäistä kuolemia ja vakavia tautimuotoja, ei tartuntoja.

Ovatko WHO:n ja ECDC:n suositukset sitten vääriä? Nohynekin mukaan eivät sinällään.

– Näiden suositusten taustalla on todennäköisesti varovaisuusperiaatteeseen pohjaava ajattelu, että on parempi, että rokotesuojaa on liian paljon kuin liian vähän. Kansainvälisissä suosituksissa on myös mukana käytännön näkökulma ja politiikkaa: ollaan mahdollisimman varovaisia koronan suhteen ja yritetään tehdä mahdollisimman yksinkertainen suositus, jolla minimoida koronasta johtuvaa tautitaakkaa. Kustannus-vaikuttavuusanalyysejä ei näissä suosituksissa ole otettu huomioon, Nohynek sanoo.

"Tällä hetkellä tilanne on se, että hoitajan pitää epävarmoissa tapauksissa pohtia, voiko rokotetta antaa ja mahdollisesti vielä tarkistaa asiaa lääkäriltä."
Hanna Nohynek, ylilääkäri, THL

Sairaanhoitopiireillä eri käytäntöjä

Sairaanhoitopiirit järjestävät rokotusten jakelun THL:n valtakunnallisten suositusten mukaan. Nohynekin mukaan ne ovat kuitenkin suosituksia, eivät määräyksiä.

– Niissä on tulkinnanvaraa, ja sairaanhoitopiirit voivat käyttää omaa harkintaansa ja tehdä toisin, jos heillä on siihen pätevä peruste. Rokote on lääke, ja sen antamiseen on oltava lääketieteellinen syy. Jos se täyttyy, ollaan vahvoilla. Kuka kantaa juridisen vastuun, jos käytäntö poikkeaa lääkeviranomaisen myöntämästä myyntiluvasta tai valtakunnallisista suosituksista, eikä rokottamisen antamisen taustalla ole vahvaa lääketieteellistä harkintaa ja syntyykin vakava rokotehaitta? Tätä on hyvä pohtia etukäteen, Nohynek arvioi.

Hänen tietoonsa on tullut tapauksia eri sairaanhoitopiireistä, joissa on annettu neljänsiä rokotuksia koronan sairastaneille. Hänen mukaansa tilanne on hankala monella tapaa: osa kansalaisista tietää sairastaneensa koronan, osa taas ei ole varma, osa on testattu virallisella testillä ja osa kotitestillä.

Kaikki tämä aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta koronarokotepisteillä, missä hoitaja kysyy sairastetusta taudista.

– Ne jotka kysyttäessä kertovat koronataudistaan, kokevat, että heitä rangaistaan rehellisyydestä. Ne jotka eivät kerro sairastumisestaan, puolestaan saavat uuden tehosteen. Tämä on epäoikeudenmukainen tilanne.

Uudet suositukset pyrkivät Nohynekin mukaan vastaamaan tähän ongelmaan.

– Uusien suositusten täytyy ehkäistä tällaisen eriarvoisuuden syntymistä kansalaisten keskuudessa.

Tarkoitus on vähentää myös kuormaa rokotepisteillä. Mitä yksinkertaisempi rokotesuositus on, sitä vähemmän se aiheuttaa työtä ”kentällä”.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että hoitajan pitää epävarmoissa tapauksissa pohtia, voiko rokotetta antaa ja mahdollisesti vielä tarkistaa asiaa lääkäriltä.

– Tanskan strategia on samankaltainen kuin meillä: päätarkoitus on ehkäistä kuolemia ja vakavia tautimuotoja, ei tartuntoja, THL:n Hanna Nohynek sanoo.

Suositus tulossa alkusyksyllä

Ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan suosituksen päivittämistyö ei ole vielä aivan valmista.

– Tarkastelemme tietoa tautitilanteesta ja uusimmista tutkimustuloksista, jotta voimme tehdä suositukset siitä, kenelle rokotetta suositellaan ja mitä rokotetta tulisi käyttää.

Nohynekin mukaan Euroopan lääkeviranomaisen EMA:n päätös siitä, mitä rokotteita hyväksytään koronarokotteiksi ja koska kyseisiä rokotteita on saatavilla, vaikuttavat lopulliseen suositukseen ja sen antamisen ajankohtaan.

– Olemme toivoneet, että saisimme suuret linjat selviksi elokuun aikana. Mutta joudumme odottamaan EMA:n päätöksiä uusista koronarokotteista ainakin syyskuun alkuun.

10 kommenttia