Miksi ihmisellä on karvoja? Voiko eläimelle laittaa tekojalat? Oppiiko kultakala? Apu Juniorin tiedekysymykset
Apu Juniorin tiedekysymyksissä perehdytään ihmisen karvoitukseen ja kultakalan oppimiskykyyn sekä kerrotaan siperialaisesta kissasta, jolle asennettiin tassuproteesit.
”Miksi ihmisellä on karvoja? ”
Ihmisen karvat ovat luultavasti jäännös lähisukulaisiltamme apinoilta. Paksu turkki suojaa apinoita loisilta ja taudinaiheuttajilta ja toimii lämpöeristeenä. Jokaisella karvalla on oma pieni lihas, joka kohottaa sitä, kun tulee kylmä. Siten turkki paksunee entisestään. Ihmisellä on suojanaan vaatteet, joten karvoituksen merkitys on vähentynyt. Se suojaa päätä (tuk- ka), vähentää taipeiden hiertymistä (kainalot ja nivuset) ja vaikuttaa yksilölliseen hajuun (kainalot).
- Kysyjä: Tuukka, 7
- Vastaaja: Ihotautien kliininen opettaja Alexander Salava Helsingin yliopistosta.
”Isä väitti, että kultakalakin oppii – onko totta?”
Toimitus vastaa: Totta se on! Kaloja pidetään tyhminä tai huonomuistisina, mutta se ei pidä paikkaansa. Niinpä niitä voi myös kouluttaa. Yleensä eläimen saa oppimaan, kun hoksaa ensin, mitä se haluaa. Monen eläimen kohdalla paras palkinto on jokin makupala. Se annetaan heti, kun eläin tekee jotain haluttua. Kalan voi vaikka opettaa uimaan renkaan läpi. Yleensä tehtävä kannattaa kaikkien eläinten kanssa pilkkoa osiin, jotta eläin saa onnistumisia ja sitä kautta palkintoja.
”Voiko eläimelle laittaa tekojalat kuten ihmiselle?”
Toimitus vastaa: Venäläisestä Dimka-kissasta tuli hiljattain toinen eläin, jolle onnistuttiin asentamaan neljä keinotekoista tassua. The Moscow Times kertoo, että Dimka paleltui pahoin Siperian kylmyydessä, ja siltä jouduttiin amputoimaan kaikki anturat, korvat ja osa hännästä. Novosibirskissä sijaitseva eläinklinikka valmisti yhdessä insinöörien ja tutkijoiden kanssa Dimkalle erityiset proteesijalat. Dimka toipui tassujen asennuksesta täysin noin puolessa vuodessa.
