Miksi halpa viini on kyykkyviiniä? Selitys on varsin suomalainen

Suomalaisista erikoissanoista kalsarikännit pääsi hiljan jopa Simpsons-piirrossarjaan. Toinen, ehkä vielä vaikeammin kääntyvä kotimainen alkoholitermi, on kyykkyviini. Mistä se on peräisin ja miksi sen ymmärtää parhaiten suomalainen?

Kyykkyviini-termi on Suomessa varsin yleisesti ymmärretty. Sillä tarkoitetaan Alkon myymälöiden huokeimpia viinejä. Kyykky-sana viittaa siihen, että nämä viinit on sijoitettu alimmille hyllyille, joten niiden noukkimiseksi asiakkaan on kyykistyttävä.

Ei ole selvää, miten vanhasta nimityksestä on kyse. Verkkohaulla löytyy esimerkiksi Urbaani sanakirja -sivuston selitys vuodelta 2011. Noin kymmenen vuotta sitten termi on ollut sen verran selkeä, ettei esimerkiksi lehtijutuissa sitä ole välttämättä avattu sen kummemmin.

Senior Category Manager Mika Kauppinen Alkosta kertoo, että kyykkyviini-nimitys on ollut alkolaisille tuttu asiakkaiden puheista jo pidempään. Kauppinen itse muotoilee asian niin, että Alkon tarkoituksena on tarjota laadukkaita viinejä kaikissa hintaluokissa ja ettei hyllyjä tai asiakkaita arvoteta.

Termin taustalla on Alkon tapa hyllyttää viinit niin, että edullisimmat pullot ovat alimmaisella rivillä ja hinta nousee sitä mukaa, kun hyllyjä mennään ylöspäin. Kalleimmat viinit ovat siis ylimmällä hyllyllä.

Kauppinen sanoo, että hyllytystapa on ollut käytössä pitkään, vaikkei osaa ihan tarkkaan sanoa kuinka pitkään.

Valtavan kauan toki ei ole ollut edes nykyisenkaltaisia Alkoja, joissa asiakas voi itse poimia ostoksensa koriin. Aiemmin pullot olivat tiskin takana ja asiakkaan piti pyytää ostoksensa myyjältä.

Niin sanotut itsepalvelumyymälät alkoivat yleistyä 1980-luvun lopulla, ja 1990-luvun alkupuolella päätettiin muuttaa kaikki Suomen Alkot sellaisiksi.

Miksi viinit hyllytetään juuri näin?

Joku järjestys tuotteilla on oltava, Kauppinen vastaa. Yksi syy nykyiseen hyllytystapaan on henkilökunnan työn helpottaminen. Edullisimmat viinit ovat niitä, joita myös ostetaan paljon. Esimerkiksi vuoden 2023 kaksi myydyintä viiniä Alkossa olivat alle kymmenen euroa pullo ja kolmanneksi myydyinkin vain hieman yli.

Kyykkyviinejä, sanoisi kansalainen. Kauppinen taas sanoo, että monelle asiakkaalle hinnalla on viinin valinnassa merkitystä.

Joten, halvempaa viiniä menee enemmän, noin karkeasti sanottuna. Alkon myymälöiden hyllyssä on vetolaatikosto, josta voi nostella täydennystä hyllyyn. Kun nopeimmin tyhjenevä hylly, siis huokeimpien juomien paikka, on alimpana, se on helpointa täyttää vetolaatikosta.

Kauppinen ei osaa sanoa, onko muualla käytössä tismalleen samanlaista tapaa laittaa tuotteita hyllyyn kuin Alkossa. Alko toimii varsin toisella tavalla kuin tavalliset marketit. Esimerkiksi alennuskampanjoita ei ole.

Kauppiaiden tapa asettaa heräteostosvaistoihin vetoavat tuotteet katseen tasalle on yleismaailmallisesti tunnettu. Ja halvimmat vaihtoehdot laitetaan monessa kaupassa alahyllylle. Se on kuitenkin vähän eri asia kuin tuotteiden hyllyttäminen järjestelmällisesti halvimmasta kalleimpaan.

Kaikesta päätellen kyykkyviini-termi ei aukeakaan erityisen hyvin Suomen ulkopuolella. Monessa maassa viiniä saa ruokakaupoista, jotka siis asettelevat juomat hyllyyn kuten itse haluavat.

Ruotsissa on samankaltainen valtion alkoholimyymälä kuin Suomessa, mutta Systembolagetissa viinien hinta nousee vasemmalta oikealle, ei alhaalta ylös.

Alkon tapa hyllyttää edullisimmat tuotteet alas ja kalleimmat ylös pätee muuten myös muissa juomissa kuin viineissä.

Huokeimpia mallastisleitä voisi siis kutsua aivan hyvin kyykkyviskeiksi.

Lähteet: HS Arkisto, IS: Alkon myydyin punkku ja valkkari julki, Study Finnish: Intersting Words

Mikä sinua askarruttaa? Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen? Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli.heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa.