Apu

Mikkelin toria kutsutaan Suomen parhaaksi – Näin siitä kasvoi paikallisten ja mökkiläisten yhteinen olohuone − "Kaikki tarvittava löytyy täältä"

Mikkelin toria kutsutaan Suomen parhaaksi – Näin siitä kasvoi paikallisten ja mökkiläisten yhteinen olohuone − "Kaikki tarvittava löytyy täältä"
Suomi on täynnä toreja, mutta harva niistä on niin elinvoimainen kuin Mikkelin tori. Siellä on poikkeuksellisia palveluja, ja se on auki kesät talvet, viikonloppuisin jopa kellon ympäri.
Julkaistu: 27.8.2022

Mikkelin tori kuolee hitaasti mutta varmasti. Sellainen ennustus lausahdettiin Suomen yhdestä tunnetuimmasta torista 1960-luvulla. Mikkelin torikauppiasyhdistyksen puheenjohtajaa Kaija Ahosta netin videoleike naurattaa.

– Hevosten kanssa täällä asioineet kääntyisivät haudassaan, jos nyt näkisivät meidän torimme, Ahonen sanoo asiakkaiden palvelemisen lomassa.

Ahonen on yksi Mikkelin torin muutamista vakituisista, perinteisistä maatilatoimijoista, jotka kauppaavat torilla omaa tai muiden satoa. Mikkelin torin toiminnasta sellainen on 2020-luvulla vain pieni osa. Marja- ja vihanneskojujen vieressä myydään kalatuotteita, vaatteita, käsitöitä ja monenlaista muuta tavaraa.

Torikahviloissa on kaikkiaan nelisensataa asiakaspaikkaa. Lisäksi on muun muassa ruokaravintoloita ja -kojuja.

Viime vuosisadan perunanmyynnistä on edetty pitkälle, kun New Yorkista ja Lontoosta oppia hakenut ravintola-alan yrittäjä myy nykyään keskellä Mikkelin toria meksikolaista katuruokaa thaimaalaisella ja korea­laisella twistillä.

Mikkelissä kasvanut, kaksikymmentä vuotta muualla työskennellyt Jari Rahkola palasi kotikaupunkiinsa, kun korona vei ravintolatoimenjohtajan työt Rukalla.

– Ihastuin Mikkelin toriin ja päätin tulla tänne kesäksi. Nyt aion jäädä ensi kesäksikin, Rahkola kertoo ravintola-autonsa luukusta.

Rahkola ei ole ainoa, joka on huomannut juuri Mikkelin torin potentiaalin. Muutaman kymmenen metrin päässä lounasta valmistelevat intialaisen ravintolan yrittäjä Mohammad Abul Hasan ja hänen puolisonsa Sanjida Alam.

– Huomasimme, että tori on täällä paljon vilkkaampi kuin monissa muissa kaupungeissa, ja muutimme tänne Pietarsaaresta kesäkuussa, Hasan kertoo.

Pietarsaaresta muuttaneet Mohammad Abul Hasan ja Sanjida Alam perustivat tänä kesänä Mikkelin torille intialaisen ravintolan.

Mikkeliläiset itse kutsuvat toriaan savolaisen vaatimattomasti Suomen parhaaksi. Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen toimitusjohtaja Ari Kallas on vähän objektiivisempi. Suomessa on nelisensataa kauppatoria, joista noin 50 toimii aktiivisesti.

– On makuasia, mikä tori on Suomen paras, mutta Mikkelin tori on yksi niistä, Kallaskin sentään myöntää.

Tori houkuttelee paikallisten lisäksi mökkiläisiä

Mikkelin torin menestykseen on monta syytä. Alun alkaenkin lähtökohdat ovat olleet hyvät. Hallitustori perustettiin vuonna 1838 lähes korttelin kokoiseksi aukioksi ja kaupungin kiistattomaksi sydämeksi.

– Meillä on niin sanottu helpon asioinnin tori, kaupungin palvelujohtaja Linda Asikainen kuvailee.

Mikkelissä asuville ja Saimaalla mökkeileville Mikkelin torilla käyminen on sukupolvelta toiselle kulkevaa kulttuuriperintöä. Paikka ja perinteet itsessään eivät silti riitä. Torielämän kannalta kriittistä on se, mitä torin ympärillä tapahtuu.

Hallitustori on Mikkelin ytimessä. Käytännössä jokainen keskustassa asioiva kulkee sen läpi tai vierestä.

Kallaskin kehuu sitä, miten Mikkelin ydinkeskustaa uudistettiin muun muassa kahdella uudella ostoskeskuksella ja torin alle sijoittuvalla parkkihallilla 2010-luvun vaihteessa. Valtakunnallinen Elävä Kaupunkikeskusta ry palkitsi Mikkelin keskustauudistuksen vuonna 2012. Kaupunkilaisten arjessa uudistus on näkynyt niin, ettei keskusta ole näivettynyt kuten monessa muussa kaupungissa.

Torissa kiinni oleva, terassien täyttämä kävelykatu, lähikortteleiden liiketilat ja torin alla olevat sadat parkkipaikat johtavat siihen, että käytännössä jokainen Mikkelin ytimessä asioiva kulkee torin läpi tai vierestä.

– Se oli kallis kemmakka, mutta kannatti, Ahonen tiivistää monen paikallisen ajatukset keskustaremontista.

Toritoimintakin kaipaa päivittämistä

Viljelijä Panu Teräsranta on myynyt oman tilan tuotteita torilla yli 50 vuotta ja Mikkelissäkin yli 20 vuotta. Hänkin arvostaa muutoksen mukana pysymistä.

– Oli tärkeää, että parkkipaikat saatiin tuonne alle. Ihmiset liikkuvat autoilla.

Autoa tarvitsevat, paitsi torilla asioivat, myös sinne tuotteita tuovat. Airi Reponen, 81, kantaa itse keräämiään kantarelleja Ahoselle myyntiin kuten 20 viime vuotta. Hän tykkää jättää auton torin laidan 30 minuutin maksuttomille paikoille.

– Tänään ne tosin olivat täynnä, Reponen sanoo.

Torielämän säilyminen edellyttää myös itse toritoiminnan modernisointia. Ahosen tietojen mukaan Suomessa on yhä kaupunkeja, joissa toimii aamu- ja iltatori. Sellaiset aikataulut voivat aiheuttaa toriyrittäjille lisää maksuja ja vaivalloista tavaroiden siirtoa.

– Ennen täälläkin oma koju piti purkaa ja kasata joka päivä, ja menimme kiinni jo kello 13, vaikka asiakkaita vielä kävi, Ahonen muistelee oman uransa alkuaikoja 80-luvulla.

Nykyään Ahonen pitää torikojuaan auki aamukuudesta iltakuuteen. Toisin kuin monessa muussa kaupungissa, Mikkelissä on haluttu torin toimivan myös iltaisin ja talvisin. Ahosen muistin mukaan yksi Mikkelin torikahviloista oli Suomen ensimmäisiä ellei ensimmäinen, joka toimi myös yöllä. Nykyiset neli-viisikymppiset mikkeliläiset tottuivat nuorina aikuisina menemään baarista jatkoille torikahvilaan.

Miksipä ei -asenteelle tarvetta

Tänä kesänä yöaukioloon on palannut torikahvila Toripulu, se on auki perjantai- ja lauantaiöisin auki aamuviiteen.

– Erityisesti ilahduttaa, että meidät ovat löytäneet nykyiset parikymppiset, joille tällainen ei ole ennestään tuttua, Toripulun toinen yrittäjä Ville Asikainen kertoo.

Säiden armoilla toimivilta toriyrittäjiltä on kautta aikojen edellytetty sitkeyttä. Erityisen paljon sitä tarvitaan niiltä, jotka haluavat toimia torilla myös talvella. Mikkelissä rohkeita yrittäjiä on vuosien kuluessa riittänyt. Nykyään Ahonen ja moni muu torimyyjä jatkaa pitkälle syksyyn tai jopa jouluun. Toripulu on auki ympäri vuoden.

– Tori on keskeinen olohuone meille kaikille mikkeliläisille erityisesti kesäisin, mutta myös muissa vuodenajoissa on potentiaalia, Asikainen uskoo.

Ville Asikainen palvelee asiakkaita kahvila Toripulussa myös talvisin.

Jotta tori pysyisi vilkkaana, tarvitaan uskali­aiden yrittäjien lisäksi kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Mikkelin torilla se näkyy niin pienissä kuin isoissa asioissa.

Yksittäiselle ihmiselle tärkeää voi olla esimerkiksi se, että hän saa viedä toisesta kahvilasta ostamansa aterian toisen kahvilan pöytään, koska siellä on tuttuja. Eri toimijat saavat toisistaan energiaa myös esimerkiksi niin, että Mikkelin matkailun infopiste ja teatterin lipunmyynti ovat torilla.

– Kaikki Mikkelissä tarvittava löytyy täältä, kiteyttää Ahonen.

Tarvitaan myös vilpitöntä ponnistelua koko kaupungin yhteiseksi hyväksi. Mikkelin torikauppiasyhdistys hoitaa torivalvontaa talkoilla. Kaupungin maksama korvaus käytetään markkinointiin.

– Mikkelissä poikkeuksellista on ollut kauppiaiden oma aktiivisuus. Torikauppiasyhdistyksellä on ollut merkittävä rooli markkinoinnissa, tiedottamisessa ja yhteydenpidossa päättäjiin, TMK:n Kallas kehuu.

Yhteistyötä tarvitaan päättäjien lisäksi myös muun muassa tapahtumayrittäjien, Ely-keskuksen ja Museoviraston kanssa. Esimerkiksi talvitoiminnan kehittäminen voisi vaatia uutta infrastruktuuria kuten kiinteitä vesipisteitä, mutta sellaista hanketta ei ole vanhojen säädösten ja taloudellisten paineiden keskellä helppo saada toteutetuksi.

Toritoimijat pitävät tärkeänä, ettei uusista ideoista heti kieltäydyttäisi.

– Tarvitaan ratkaisukeskeistä miksipä ei -asennetta, Linda Asikainen toivoo.

Mikkelin tori on pärjännyt poikkeuksel­lisen hyvin yhteisöllisyyden ansiosta. Yksi aktiiveista on noin 40 vuotta torilla työskennellyt Kaija Ahonen.

Pelissä on paljon. Jos tori näivettyy, menetetään kulttuurihistoriaa ja kaupungin identiteettiä. Samalla vähenee ihmisten mahdollisuus kohdata toisiaan.

– Tori on aina ollut sosiaalinen media, luonnehtii Ahonen.

– Kun muutin Mikkeliin, tori oli ensimmäinen paikka, jonne minut tuotiin, kertoo mansikkaostoksilla oleva kaupunginteatterin näyttelijä Vintte Viitanen.

Kun toriin kerran on tottunut, sinne palaa. Brysselissä ja Helsingissä uransa tehnyt entinen EU-komissaari ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tähyilee elokuisena aamupäivänä tuttuja kotikaupunkinsa torikahvilasta.

Kommentoi »