1. Mikä zoonoosi on? Se on yleensä eläinten bakteereista, viruksista, alkueläimistä tai muista loisista ihmisiin tai päinvastoin tarttuva tauti. Tartunnan voi saada eläimestä tai sen raadon tai eritteiden likaamasta ympäristöstä tai esimerkiksi elintarvikkeen tai hyttysen välityksellä.
2. Ketkä kuuluvat riskiryhmiin? Zoonoosi voi olla oireeton tai hengenvaarallinen, ja etenkin työ eläinten kanssa altistaa. Vakavan sairauden riski kasvaa, jos puolustuskyky heikkenee esimerkiksi sairauden tai lääkityksen takia. Riskissä ovat myös raskaana olevat, yli 65-vuotiaat ja pikkulapset.
3. Mitkä sairaudet huolestuttavat maailmalla? Eläimen puremasta voi saada taudinaiheuttajia myös Suomessa, joten purema pitää puhdistaa hyvin ja lääkäriin hakeutua herkästi. Ulkomailla pureman vaarana on rabies, joka tappaa aivotulehdukseen noin 100 000 ihmistä vuodessa. Tartunnan voi saada myös sairaan eläimen syljestä haavan tai limakalvojen kautta. Altistuksen jälkeen tappava rabiesinfektio estetään nopealla rokotus- ja immunoglobuliinihoidolla. Suomessa rabiesta ei ole, ja leviämistä Venäjältä estetään rokotesyötein. Suomen lepakoilla on todettu lepakkorabiesta, jonka tartuntariskiä pidetään pienenä. Altistus vaatii nopean lääkärin riskinarvion ja ehkä hoidon. Malaria tappaa vuosittain yli 400 000 ihmistä. Lintuinfluenssassa pelätään mutaatiota, joka aiheuttaisi nopeasti ihmisestä toiseen leviävän vakavan pandemian. Myös lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja pelätään. Jos antibioottien liikakäyttö kehittää lääkeresistenssiä eläimissä tai elintarvikkeissa, niistä voi tarttua ihmisiin tauteja, joihin lääke ei tepsi.
4. Mikä on Suomen yleisin zoonoosi? Kampylobakteeritartunta aiheuttaa yleensä vatsatautia, ja se todettiin viime vuonna yli 4 600 suomalaisella. Todellinen määrä on suurempi, sillä lieväoireisen vatsataudin syytä ei selvitetä. Kampylobakteeri tarttuu usein huonosti kypsennetystä broilerista, monesti ulkomailla.
5. Mitä muita tartuntoja ruoasta voi saada? Matkoilla tarttuu usein myös salmonella, yersinia tai EHEC. Yersinian voi saada esimerkiksi huonosti kypsennetystä sianlihasta, EHEC-bakteerin pikemminkin naudasta. Veriripulin lisäksi EHEC voi aiheuttaa joskus munuaisten vajaatoimintaa etenkin lapsilla. Listeria voi olla vaara sikiölle ja riskiryhmille, joiden vastustuskyky on heikko. Tartunnan voi saada esimerkiksi tyhjiöpakatusta graavatusta tai kylmäsavustetusta kalasta tai pehmeistä juustoista. Bakteeriperäisen vatsataudin jälkitauti voi olla pitkäaikainen niveltulehdus. Edistä ruokahygieniaasi: Pese kädet usein ja aina ennen ruoan käsittelyä. Älä sekoita raakaa ja kypsää lihaa tai niiden käsittelyvälineitä. Kypsennä liha kunnolla.
6. Miten infektioita valvotaan Suomessa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa ihmisten infektioita esimerkiksi tartuntatautirekisterissä, ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo elintarvikkeita, eläimiä ja rehuja. Niiden yhteistyöelimenä toimii Zoonoosikeskus. Hälyttävät infektioryppäät selvitetään kunnissa pikimmiten.
7. Miksi punkeilta kannattaa suojautua? Punkit voivat välittää borreliaa eli Lymen tautia ja punkkiaivotulehdusta TBE:tä eli Kumlingen tautia. Borreliaa on ehkä neljäsosalla punkeista, eniten Ahvenanmaalla ja rannikolla. Tauti siirtyy harvoin ensimmäisen puremavuorokauden aikana. Yleisin varhaisoire on laajeneva rengasihottuma. Oireet hoidetaan 2–4 viikon antibioottikuurilla, jottei sairaus leviä ja aiheuta esimerkiksi hermosto-oireita, kuten kasvohermohalvausta tai pään, hartioiden tai raajojen särkyä. Seurauksena voi olla myös niveltulehdus, iho-oireita, rytmihäiriöitä tai silmätulehdus. Myöhäisoireiden syyksi on arveltu autoimmuunireaktiota, jonka borrelioosi laukaisee. TBE-virus välittyy puremasta heti, mutta se on harvinaisempi kuin borrelia. Tavallisin oire on kuumeilu, mutta harvinainen puutiaisaivotulehdus voi tappaa tai jättää hermosto-oireita. Ahvenanmaalla, Simossa ja Paraisilla TBE-rokotus kuuluu rokotusohjelmaan. Pidä punkkialueella lahkeet sukkien sisällä tai käytä saappaita. Käytä hyönteiskarkotteita. Vedä punkit heti pois mahdollisimman läheltä ihoa pinseteillä tai punkinpoimijalla. Tee iltaisin punkkisyyni. Mene lääkäriin, jos ilmenee purema-alueen ihottumaa tai yleisoireita.
Lue lisää borrelioosista:
8. Onko myyräkuume vaara? Metsämyyrien uloste- tai virtsapölystä tarttuvan myyräkuumeen voi sairastaa tietämättään, tai se voi aiheuttaa kuumetta, päänsärkyä, vatsa- tai selkäkipua sekä joskus näköhäiriöitä. Murto-osalla sairastuneista hoidetaan munuaisten vajaatoimintaa dialyysilla, mutta kuolemat ovat hyvin harvinaisia. Sairaus tarttuu yleensä hengittämällä pölyä liiterissä tai muussa myyrien sotkemassa paikassa. Hakkaa siis puita ulkona. Siivoa papanapaikkoja mieluummin desinfioivalla pesuaineella ja rätillä kuin imurilla. Käytä hengityssuojainta ja suojakäsineitä. Myyrät voivat välittää myös jänisruttoa eli tularemiaa. Tartunnan voi saada jyrsijästä, usein kirppujen tai hyttysten välityksellä. Oireina ovat kuume, imusolmuketulehdus ja joskus keuhkokuume.
9. Miten hyttysiin kannattaa suhtautua? Suomen hyttyset voivat levittää jänisruttoa tai harvoin ihottumaa ja nivelkipuja aiheuttavaa Pogostan tautia. Ulkomailla, etenkin tropiikissa, valoisaan aikaan liikkuva hyttynen voi levittää dengue-, chikungunya-, zika- tai keltakuumetta. Epidemiamaissa rokotetaan keltakuumetta vastaan. Dengue ja chikungunya oireilevat influenssamaisin nivelkivuin, mutta toistuva dengue voi tappaa verenvuotokuumeeseen. Raskausajan zika voi aiheuttaa lapsen pienipäisyyttä. Malaria on pimeän hyttysten tauti, kuten Japanin aivotulehdus, jota vastaan kannattaa rokottaa pitkillä Aasian maaseutumatkoilla. Käytä malariamaissa estolääkitystä ja hyttysalueilla peittäviä, vaaleita vaatteita ja hyttyskarkotteita. Lue THL:n Matkailijan terveysopas.
10. Voiko kissa olla riski? Toxoplasma gondii on kissan loinen, joka erittyy ulosteisiin. Se voi levitä ookystamuodossa esimerkiksi huonosti kypsennetystä lihasta, saastuneesta maasta, kasviksista, vedestä tai kissan ulosteesta. Toksoplasmoosi on vaarallinen lähinnä immuunipuutteisille tai sikiöille. Raskausajan infektio voi johtaa keskenmenoon, sikiövaurioon tai lapsen myöhempään näkö- tai hermostovaurioon. Vuosittain syntyy arviolta 20 toksoplasmoosia sairastavaa vauvaa. Käytä puutarhassa käsineitä. Pese kädet ennen ja jälkeen ruoan käsittelyn. Pese kasvikset ja kypsennä liha hyvin. Vältä raskausaikana kissanhiekan käsittelyä. Ookystia ei synny, kun hiekkalaatikko siivotaan päivittäin ja pestään kuumalla vedellä. Asiantuntijat: epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne ja johtava asiantuntija Jussi Sane THL. Lähteet: thl.fi, evira.fi, fsih.fi, Tartuntatautirekisteri, Eläinten ja ihmisten välillä tarttuvat taudit – Suomen zoonoosistrategia 2013–2017 (MMM Työryhmämuistio 1/2013), Sari Jaakola ym. (toim.): Tartuntataudit Suomessa 2015 (THL 10/2016), cdc.gov., terveyskirjasto.fi, Suomen Lääkärilehti, who.org.
Teksti Virpi Peura, kuvitus iStock
