360-podcast: Olisiko maailmassa vähemmän sotia, jos ihmiset eivät yrittäisi olla oikeassa?
Vasta sotatilanteessa tai sodan uhatessa mitataan ihmisen todellinen pasifismi. Miksi rauhan puolustajat vaikenivat, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon? Ja olisiko maailmassa olisi vähemmän sotia ja pahaa, jos ihmiset eivät yrittäisi olla oikeassa?
Kuuntele tuore 360-podcast
Koomikko-toimittaja Roosa Maskosen aihe tämän viikon 360-podissa on sodan vastustaminen ja pasifismi. Maskonen on kouluttautunut Sadankomitean kurssilla pari vuotta sitten rauhanlähettilääksi. Heti kurssin jälkeen alkoi sota.
Samoihin aikoihin tuottaja Kati Lahtinen jalkautui kadulle.
– Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, lapsuuden pelot palasivat takaisin, kertoo Lahtinen.
Kuten monet muutkin, myös Kati Lahtinen pelkäsi lapsena ydinsotaa. Ja kun sota tuli lähelle, oli pakko toimia. Lahtisen ratkaisu oli lähteä rauhanmarssille kaksi vuotta sitten.
– Se oli hirveän kaunis ja aurinkoinen kevätpäivä, auringonkukat torilla ja sininen taivas. Maailma oli hetken aikaa Ukrainan lipun värinen.
”Itse en ole törmännyt liiemmin pasifistien kannanottoihin, joissa puolustetaan tavallisia venäläisiä ihmisiä tai yhteistyötä Venäjän kanssa tai otetaan tiukan kielteinen kanta Natoon.”
Mutta vasta sotatilanteessa tai sodan uhatessa mitataan ihmisen todellinen pasifismi.
Juontaja Sami Kuusela pohtii 360-podin keskustelussa nopeasti noussutta “ryssävihaa” ja “natokiimaa”, joiden pauloihin Suomi joutui heti kun Ukrainan sota alkoi. Liennyttäjät ja sodanvastustajat vaiennettiin – ja he suostuivat vaikenemaan.
– Saatan olla väärässä, mutta ainakaan itse en ole törmännyt liiemmin pasifistien kannanottoihin, joissa puolustetaan tavallisia venäläisiä ihmisiä tai yhteistyötä Venäjän kanssa tai otetaan tiukan kielteinen kanta Natoon. On hirveän helppo vastustaa ydinaseita tai Venäjän hyökkäystä Ukrainaa. Ei siinä tarvitse laittaa roppaa likoon, Kuusela pohtii.
Mutta aina ei pasifismiin tarvita julistuksia. Roosa Maskonen nostaa esiin positiivisen rauhan käsitteen, joka on muuta kuin pelkkää marssimista ja sodan vastustamista. Positiivinen rauha tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa ketään ei syrjitä tai suljeta ulos yhteiskunnasta ja mahdollisimman moni saa toteuttaa omaa potentiaalinaan. Näin säilyy yhteiskuntarauha.
”Positiivista rauhaa voi edistää vaikkapa puhumalla vähemmistöjen oikeuksista.”
Päätoimittaja Niklas Thesslundin mukaan positiivinen rauha on nyt vaarassa.
– Kyllähän tämäkin nyt haastetaan hallituksen leikkauspolitiikalla, Thesslund analysoi ja tarjoaa ratkaisuksi maltillisuutta.
– Jokainen voi edistää rauhaa niin, ettei pyri olemaan oikeassa.
Riidat alkavat lähes aina siitä, kun joku haluaa olla oikeassa.
– Ja sitten sanotaan, että sä oot väärässä, oli se sitten valtio tai pienempi asia.
Mutta osaako Niklas Thesslund itse olla olematta oikeassa?
– Usko pois, minulla ei ole oikeassa olemisen tarvetta.
Rauhantyö on vaikeaa näin sotaisena aikana, kun somesoturit vaientavat pasifisteja haukkumalla näitä naiiveiksi tai pahimmillaan putinisteiksi. Mutta Roosa Maskonen aikoo rauhanlähettiläänä tarttua toimeen.
– Positiivista rauhaa voi edistää vaikkapa puhumalla vähemmistöjen oikeuksista.
Vaikka täydellinen rauha on utopia, sitä kohti tulee pyrkiä.
– Oon tässä makustellut tuota Niklaksen sanomaa, että maailmassa olisi vähemmän sotia ja pahaa, jos ihmiset eivät yrittäisi olla oikeassa. Se on hyvin sanottu, pohtii Roosa Maskonen.
Pasifismin lisäksi 360-podissa pohditaan toksisen maskuliinisuuden yleistymistä, miksi nuoret rynnivät rippileireille ja miltä aikuisuus maistuu.
Avun 360-podia sekä muita A-lehtien äänisisältöjä pääsee kuuntelemaan lataamalla älylaitteelle sovelluskaupasta Apu360-sovelluksen. Podit löytyvät sovelluksen alalaidasta podcast-valikkoa klikkaamalla.
Voit kuunnella 360-podin myös Spotifysta.
