Omien ajatusten piilottaminen voi olla tuhoisaa – Näiden kolmen ohjeen avulla uskallat kertoa, mitä mieltä todella olet
Ihmisillä on taipumus muokata sanomisiaan sopimaan siihen, mitä he kuvittelevat yleisesti hyväksytyksi. Näin voi syntyä kollektiivinen harha.
The Atlanticin alkuperäisen, englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä.
Luennoin vuosia sitten moskovalaisessa yliopistossa. Eräs venäläinen kollegani oli ollut 1980-luvulla mukana toisinajattelijaliikkeessä. Hän puhui paljon siitä, kuinka huono järjestelmä oli ja kuinka suuri osa kansasta vihasi sitä.
Ihmettelin, miten Neuvostoliiton järjestelmä saattoi pysyä niin pitkään pystyssä, jos se kerran oli niin epäsuosittu.
”Raa’alla voimallako?” kysyin.
”Ei”, hän vastasi. ”Ihmiset teeskentelivät kannattavansa hallitusta pelosta, mikä antoi jokaiselle vaikutelman, että he olivat yksin mielipiteineen, joten he pysyivät vaiti. Mutta lopulta toisinajattelijat auttoivat ihmisiä tajuamaan, että järjestelmän vihaaminen olikin enemmistön näkemys – ja silloin Kremlin peli oli pelattu.”
Neuvostoliiton väestöä piti niin kauan kahleissaan ilmiö, jota kirjailija ja tutkija Todd Rose kutsuu kollektiiviseksi harhaksi. Ihmisillä on mielipide, jota he luulevat vain omakseen, vaikka se on todellisuudessa laajasti jaettu. Siksi he vaikenevat vainon tai hylkäämisen pelossa.
Perustamansa Populace-ajatushautomon kautta ja kirjoituksissaan Rose osoittaa, että tämä harha koskee paitsi diktatuurin alla eläviä ihmisiä myös kaikkia yhteiskuntia, jotka vaativat tietynlaista kulttuurista yhdenmukaisuutta.
