Yleisradio 95 vuotta – Merja Ylä-Anttila: Kotimaisuus maksaa – Mikään muu kanava ei tee lasten draamaa kotimaisilla kielillä

Yleisradio täyttää syyskuussa 95 vuotta. Yhtiö on suomalaisille tärkeä, mutta usein ihmetellään, mihin vuosittain Yle-verona kerättävät liki puoli miljardia euroa käytetään.

– Suurin menoerä ovat erilaiset sisällöt ja ohjelmat, joihin menee lähes 80 prosenttia budjetista. Toisena on sisällön jakelu ja kaikki teknologiakulut. Kolmantena ovat kiinteistöt, laki-, talous- ja henkilöstöpalvelut, toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kertoo.

Sisällöntuotannosta eniten rahaa menee uutisiin ja alueuutisiin. Niitä tekemään tarvitaan paljon ihmisiä ja alueellisia toimituksia.

Viime vuosina urheilutapahtumien ja -sarjojen välittämisistä vaadittavat lisenssimaksut ovat kasvaneet rajusti. Samalla kansain­välisten elokuvien ja tv-draamojen tuotannot ovat sirpaloituneet suoratoistopalveluille, joilla on miljardi­budjetit.

– Draaman kustannukset ovat nousseet siinä mielessä, että suuret suoratoistojätit ovat nostaneet yleistä laatutasoa merkittävästi. Yle on pyrkinyt saamaan veroeuroilla entistä parempaa laatua aikaiseksi erilaisilla yhteistyökumppanuuksilla. Niin on pystytty petraamaan käsikirjoituksia ja hankkimaan enemmän kuvauspäiviä.

Ylelle tulee vuosittain kolmisen miljoonaa toivetta ja palautetta sisällöstä. Yksi toive on selvä: suomalaiset haluavat kotimaista sisältöä.

– Se myös on meidän suurin meno­erämme. Mikään muu kanava ei tee vaikkapa lasten draamaa kotimaisilla kielillä. Yhteiskunnallisesti Yle on kuin kirjasto. Kaikki eivät lue kaikkia kirjoja, mutta on tärkeää, että saatavilla on jotakin kaikenikäisille, Ylä-Anttila sanoo.