Tuulilasi

Mercedeksen teknologiajohtaja: ”EU:n päästötavoitteet ovat haasteellisia”

Mercedeksen teknologiajohtaja: ”EU:n päästötavoitteet ovat haasteellisia”
Mercedes-Benzin malliston määrätietoinen sähköistäminen on vastaus EU:n säätämiin velvoitteisiin autojen CO2-päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2021 kunkin automerkin EU:ssa rekisteröitävien uusien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästötaso saa olla enintään 95 g/km.

Edelleen vuonna 2025 päästöjen on pudottava 15 prosenttia vuoteen 2021 nähden eli 81 gramman tasolle. Tästä kehitys jatkuu edelleen lasku-uralla: vuoteen 2030 mennessä on saavutettava –37,5 prosentin vähenemä vuoteen 2021 nähden eli noin 59 gramman päästöt/henkilöauto.

”Lukemat ovat hyvin haasteellisia. Autonvalmistajana meidän on sovitettava omat mallistomme näihin tavoitteisiin, mutta myös kuluttajan tarpeisiin. Tasapaino käytettävissä olevan tekniikan ja yhteiskunnan tavoitteiden kesken on niin ikään tärkeä”, sanoo Vehon vieraana Vantaalla vieraillut Jochen Hermann, Mercedes-Benzin E-Drive-teknologioiden kehitysjohtaja.

Daimler on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen korkeintaan kahteen asteeseen Ambition 2039 -strategiansa mukaisesti.

”Muutosprosessin pituus meille on alle kolme autojemme mallisukupolvea”, Hermann huomauttaa.

Vuonna 2030 yli puolet uusista Mercedes-Benzeistä kuuluu EQ-tuoteperheeseen

Mercedes-Benz vastaa sähköisen liikkumisen kehitystarpeisiin laajentamalla sekä ladattavaa hybridiautomallistoaan että sähköautotarjontaansa. Tämän vuoden loppuun mennessä Suomessa on tarjolla jo 20 plug-in-lataushybridimallia eri kokoluokissa. Täyssähköisen SUV-mallin EQC:n lisäksi tarjolle saadaan uudet EQV sekä smartin uusi sähköinen fortwo- ja forfour-mallisto. Frankfurtin autonäyttelyssä 2019 ensiesitelty Vision EQS puolestaan osoittaa, millainen voisi olla seuraavan sukupolven täyssähköinen edustusluokan henkilöauto. EQS:n toimintamatka on noin 700 kilometriä, ja sen akut tuotetaan CO2-neutraalisti.

”Ladattavien hybridimalliemme 400 V sähköjärjestelmä, entistä suurempi jopa 31,2 kWh:n akku ja yli sadan kilometrin toimintamatka tarjoavat kuluttajille seuraavan tason kokemuksen sähköisestä ajamisesta. Tämä kapasiteetti riittää jo useimpien ihmisten päivittäisiin tarpeisiin. Tiedämme omien tilastojemme perusteella, että useimmiten ajomatka jää alle sataan kilometriin päivässä”, Hermann kertoo.

Mercedes-Benz arvioi, että vuoteen 2030 mennessä yli 50 prosenttia uusista myytävistä tähtikeulaisista autoista on varustettu joko 48 V sähköteknologialla (EQ Boost), plug-in-latausteknologialla (EQ Power) tai akkusähköllä (EQ). Esimerkiksi 48 V:n järjestelmää hyödynnetään tämän vuoden loppuun mennessä jo yli sadassa Mercedes-mallista.

Daimler investoi omaan akkutuotantoon

Kaikkiaan Daimler investoi yli miljardi euroa koko maailman kattavaan akkutuotantoon: kaksi tehdasta sijaitsee Sachsenin osavaltiossa Kamenzissa ja kaksi tehdasta Baden-Württembergin osavaltiossa Stuttgart-Untertürkheimissa Saksassa. Yhden tehtaan kohteita ovat Saksan Singelfingen, Kiinan Peking, USA:n Tuscaloosa sekä Thaimaan Bangkok.

”Haluamme tuntea omat akkumme, niiden raaka-aineet ja rakenteet perusteellisesti alusta lähtien. Lisäksi meillä on isona autonvalmistaja vaativa velvollisuus huolehtia kaivosalan ihmisoikeuksien toteutumisesta, vastuullisesta akkutuotannosta sekä liikenneturvallisuudesta sähköisen autoilun aikakaudella. Voimme seurata harvinaisten akkumetallien kuten koboltin, mangaanin ja litiumin jälkiä kaivostasolle saakka”, Jochen Hermann kertoi Vantaalla.

Mercedes-Benzillä on yli 20 vuoden kokemus myös vetykäyttöisen polttokennoteknologian kehittämisestä. Vetysähköllä toimivien sähköautojen etuna on nopea ”lataus”, sillä esimerkiksi Mercedes-Benz GLC F-Cellin tankkaus kestää vain noin kolme minuuttia. Haasteita aiheuttavat toistaiseksi harva tankkausverkosto sekä tarvittavan vetyenergian säilyttäminen ja siirto.

”Akkusähköön verrattuna vety olisi loistava voimalähde kuorma-autoille ja muulle raskaalle liikenteelle, varsinkin pitkissä kuljetuksissa ja reiteillä halki Euroopan”, Jochen Hermann sanoo.

Julkaistu: 17.1.2020
Kommentoi »