Apu

Melu vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen terveyteen


Melu häiritsee kaupungin liikenteen keskellä, ja se voi häiritä työpaikalla. Melu voi häiritä unta ja heikentää henkistä hyvinvointia ja jopa lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Teksti Liisa Talvitie
Kuvat Fotolia

Melua on monenlaista. Se on liikenteen ääntä, rakennustyömailta kuuluvaa junttausta ja porausta, kovaäänistä musiikkia, kauppakeskuksissa ja uimahalleissa kaikuvia ääniä. Harva ympäristö on nykyään täysin äänetön. Ei siis ihme, että kaupungistunut suomalainen kaipaa ajoittain metsän hiljaisuutta. Vasta hiljaisuudessa mieli rauhoittuu, ja henkinen ja fyysinen stressitaso laskee.

Meluksi voidaan luokitella myös kovaääninen kännykkään puhuminen metrossa tai junissa. Avun kolumnisti, toimittaja, kirjailija Helena Petäistö kirjoitti taannoin havainneensa, miten muuten tuppisuiset suomalaiset ovat yltyneet kovaäänisiksi kännykkään kailottajiksi. Esimerkiksi Ranskassa moinen ei tule kysymykseenkään, ei myöskään Japanissa. Siellä junissa on seinillä kyltit, joissa kännykän päälle on vedetty ruksit. Ja hiljaisuus pitää. Toisin Suomessa, jossa ykkösluokan junavaunuissa osa matkustajista hoitaa yksityis- ja työasioitaan kovaäänisesti muiden kuullen. Siitäkin huolimatta, että ykkösluokissa on puhelinkopit!

Melun ei tarvitse ylittää edes desibelisuosituksia, kun se jo häiritsee. Suomessa alue määritellään melualueeksi, jos melutaso ylittää ulkona melun päiväohjearvon 55dB tai yöohjearvon 50 dB. Valtioneuvosto antoi tämän päätöksen melutason ohjearvoista vuonna 2017.

Melu häiritsee työntekoa

Yhä useampi toimistotyöntekijä tekee nykyään töitä avokonttoreissa. Työhön liittyvät kysymykset pitää toki hoitaa paikan päällä, mutta niin sanottujen "toimistokuukkelien" kalkatus ja kovaääninen omista asioistaan jaarittelu voidaan luokitella melusaasteeksi ja piittaamattomuudeksi muiden työntekijöiden keskittymiselle.

Oxford Economicsin kansainvälinen tutkimus (tutkimuksen teetti kuulokojevalmistaja Plantronics) paljasti viime vuonna, että työskentelyolosuhteet avokonttoreissa ovat viime vuosina huonontuneet. Seinien purkaminen työpaikoilla on lisännyt oletetun yhteistyön sijaan melusaastetta.

Tutkimusyhtiön haastattelemien 500 johtohenkilön ja työntekijän viesti eri puolilta maailmaa on sama: työpaikoilla on lähes jatkuvasti melua. Lisäksi monelta puuttuu hiljainen tila palavereita ja keskittymistä varten. Neljä viidestä työntekijästä vastasi, että heidän on siksi välillä poistuttava toimistosta ja tehtävä etätöitä. Kolmasosa käyttää kuulokkeita pystyäkseen keskittymään häiriöttä.

THL:n tutkimusten mukaan melu on häiritsevää, jos se häiritsee keskittymistä ja vaikeuttaa työstä suoriutumista.

Lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa häiriöihin muun muassa kielellisessä kehityksessä, oppimisessa ja muistissa.

"Kuuloa ei saa pois päältä edes yöksi"

Näkövammainen tekniikan tohtori, Innolux-valaisinfirman perustaja Jukka Jokiniemi tietää mitä kuulo merkitsee. Hän teki väitöskirjansa moniaistisuudesta.

– Ääni on näkövammaisen kannalta tietenkin erityisen hyödyllinen tiedonlähde. Kuultavat äänimerkit auttavat suunnistautumisessa ja varoittavat vaaratilanteista. Tällaisia äänimerkkejä käytetään esimerkiksi liikennevaloissa. Tämä vuoksi näitä ääniä ei pitäisi täysin poistaa, vaikka taustamelun tulisi olla mieluiten alle 65 desibeliä. Kuuloaistin herkkyydestä kertoo myös se, että sokea vaistoaa ennakkoon tiellä olevan esteen kuten pysäytetyn autonkin.

Jokiniemi ei tarkastele kuuloa vain sokean kannalta. Hän sanoo Apu-lehdelle, että kuulo on yksi jännittävimpiä alitajunta-aisteja.

– Jos ympäristö – esimerksi työympäristö – on hyvä, negatiivinen kokemus voi syntyä siitä, että sitä hallitsee melu. Jos yksikin aistimus ärsyttää eli tässä tapauksessa melu, ympäristön kokeminen muuttuukin kielteiseksi. Jos taas kuuloaistimus on hyvä, se antaa paljon muuta ympäristössä anteeksi!

Jokiniemi toteaa, että nukkuessa kaikki muut aistit ovat lepotilassa paitsi kuulo.

– Uni katkeaa, jos sitä häiritään melulla. Niin herkkä kuuloaisti on, ettei sitä voida sulkea edes yöksi.

Hän sanoo myös, että kuulo ei voi toimia näön tarkkuudella pienten yksityiskohtien havaitsemisessa, mutta äänen avulla voidaan tehdä havaintoja samanaikaisesti kaikilta suunnilta.

Siksi melulla on suuri vaikutus hyvinvointiimme.

Melualtistus johtaa terveyshaittoihin

Melun aiheuttama elimistön stressireaktio on osin tiedostamaton, ja se välittyy autonomisen hermoston ja umpieritysrauhasten toiminnan kautta.

Stressireaktio ilmenee muun muassa verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien kohoamisena. Tätä on tutkittu esimerkiksi syljestä mitattavan kortisolin avulla.

Melusta johtuva pitkittynyt elimistön stressitila voi aiheuttaa haitallisia muutoksia rasva-aineenvaihdunnassa, nostaa veren hyytymistekijöiden pitoisuuksia sekä heikentää immuunijärjestelmän toimintaa. Tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että melualtistuksen aiheuttama pitkittynyt psyykkinen stressi johtaa siis vakavampiinkin terveyshaittoihin.

Melun pitkäaikaisvaikutusten tutkimista vaikeuttaa, että kaupunkiympäristöissä liikennemelu ja liikenteen ilmansaasteet esiintyvät yhtä aikaa. Siksi vaikutuksia on vaikeaa erottaa toisistaan.

Sen sijaan linkki melualtistuksesta psykofysiologisen stressin kautta sydän- ja verisuonisairauksiin on uskottava – stressihän kohottaa verenpainetta ja sydämen sykettä.

Herkkyys melulle on osin perinnöllistä

Toinen herkistyy äänille ja melulle toista herkemmin, sille emme voi mitään. Ihmisten herkkyys äänille vaihtelee, ja kun toinen kokee melun häiritsevänä, toista se ei ehkä häiritse mitenkään. Herkkyys melulle on ainakin osin perinnöllistä, mutta esimerkiksi ikääntyminen ja muutokset kuulossa vaikuttavat meluherkkyyteen.

Miten sitten voisi vähentää esimerkiksi omaa altistustaan liikennemelulle? Pitämällä ikkunat kiinni ja jos mahdollista vaihtamalla kotona huonejärjestystä siten, että makuuhuone on mahdollisimman kaukana tiestä. Liikennemelua voi omalta osaltaan vähentää käyttämällä autossa talvisin nastarenkaiden sijaan kitkarenkaita.

Meluun työpaikalla voi jokainen vaikuttaa. Toisten huomioonottaminen on hyvää käytöstä ja työtovereiden työn kunnioittamista.

Artikkelin pohjana on käytetty tutkimusta Valtioneuvoston päätöksestä melutason ohjearvoista, FINLEX, THL:n Ympäristötutkimus-raporttia, Kauppalehteä, Jukka Jokiniemen Toimiva ympäristö jokaiselle -tutkimusta.

Julkaistu: 13.3.2019