Rikollisten taistelu levisi someen – Kun huumekuriiri striimaavat pakonsa TikTokiin, miljoonat peukuttavat

The Atlanticin alkuperäisen, englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä.

Ruumiita alkoi ilmestyä 2000-luvun alkuvuosina. Ne riippuivat maantiesiltojen kaiteista, ja paitoihin oli kirjoitettu uhkaavia viestejä. Koko Meksiko tiesi, että huumekartellit murhasivat ihmisiä, mutta harvoin ne tekivät siitä näin näyttävää esitystä.

Vuonna 2005 eräs rikollisjohtaja, Edgar Valdez Villarreal, lempinimeltään La Barbie, alkoi tavoitella julkisuutta aivan uudella tavalla. Hän julkaisi verkossa videon, jossa hänen joukkionsa kidutti ja tappoi kilpailijoitaan.

Velipuoleni, joka on telenovelanäyttelijä, suostui näyttelemään Valdezia elämäkertaelokuvassa. Myöhemmin selvisi, että käsikirjoituksen ja rahoituksen oli järjestänyt La Barbie, joka vaelteli kuvauspaikalla tuon tuostakin.

Nyt, kaksi vuosikymmentä myöhemmin, alan tajuta, että nuo synkät spektaakkelit olivat trendin alku. Kartelleista on tullut sosiaalisen median vaikuttajia. Ne ovat muuttaneet rikollisuutensa myytäväksi tuotteeksi ja levittävät sitä julkisesti samalla, kun viranomaiset ja somealustat yrittävät turhaan hillitä niitä.

Huumekuriirit julkaisivat TikTokissa itsestään videon pakenemassa tulliviranomaisia hurjassa moottorivenetakaa-ajossa ja keräsivät miljoonia tykkäyksiä. Osa sisällöstä on vähemmän Miami Vice -tyylistä toimintaa ja enemmän strömsöä: esimerkiksi unikonsiemeniä kerääviä viljelijöitä. Kun jatkaa selaamista, vastaan voi tulla järjestöjen rivimiehiä kasaamassa nippukaupalla sadan dollarin seteleitä, avolava-autossa loikoilevia tiikerinpentuja tai koiria, jotka kantavat suussaan irrotettuja päitä.

Kartellit julkaisevat postauksia saadakseen huomiota ja muokatakseen julkista kuvaansa, aivan kuten kaikki muutkin. Sinaloan kartellin johto esittelee palatsimaisia talojaan ja kertoo tarinoita, joissa on edetty ryysyistä rikkauksiin.

Jalisco New Generation -kartellin jäsenet ovat käyttäneet sosiaalista mediaa esitelläkseen näennäistä humanitaarisuuttaan, toisaalta myös raakuuttaan. Joskus he riitelevät muiden jengien kanssa. Vuonna 2021 ryhmä kävi teatraalista taistelua United Cartelsin kanssa, mikä toi molemmille runsaasti julkisuutta.

Vielä tärkeämpää on, että kartellit hyödyntävät digitaalista vaikutusvaltaansa laajentuakseen uusille markkinoille, monipuolistaakseen rikollisia bisneksiään, kytkeytyäkseen kansainvälisiin toimitusketjuihin ja värvätäkseen yhdysvaltalaisia salakuljettamaan huumeita ja ihmisiä. Yhdysvaltain jengit ovat omaksuneet sosiaalisen median pitkälti samoista syistä.

Julkaiseminen voi olla myös taktisesti viisasta. sanotussa Culiacánin taistelussa vuonna 2019 kymmenet aseistautuneet miehet seurasivat suorassa striimissä, miten Meksikon armeija epäonnistui yrityksessään ottaa kiinni Sinaloan päällikkö Ovidio Guzmán López, kuuluisan Joaquín ”El Chapo” Guzmán Loeran poika.

Kartelli oli sijoittanut aseistettuja miehiä ympäri kaupunkia. Tämä käynnisti netissä videoklippien ja huhujen tulvan, joka lamautti viranomaiset. Raporttien mukaan jengiläiset maksoivat sivullisille, jotta nämä hyppäisivät heidän ajoneuvojensa kyytiin ja saisivat kartellin joukot näyttämään todellista suuremmilta.

Sen jälkeen kartellin aseistautuneet jäsenet kuvasivat itseään rehentelemässä, miten he murskasivat hallituksen joukot. Lopulta viranomaiset joutuivat luovuttamaan Guzmán Lópezin takaisin kartellille.

Somessa kiertäneet videot olivat sekä pelottava voimanosoitus että – totta puhuen – hyvää televisiota. Hallitus vastasi fiaskoon televisiomainoksella, jossa se vannoi jatkavansa huumesotaa. Se näytti avuttoman analogiselta.

Kartellien sometaidot ovat kasvaneet, ja niiden vaikutus meksikolaisessa kulttuurissa on vahvistunut. Suositut balladit kertovat kartellipäälliköiden uroteoista. Muotitrendit, kuten alucín ja buchón, ottavat mallia jengien tyylistä.

Kun El Chapon vaimo vapautui vankilasta, hän lanseerasi muotivaatemalliston yhdessä Instagram-vaikuttajan kanssa. Viime vuosikymmenen aikana kartelliaiheiset elokuvat ja sarjat – Narcos, Sicario, Breaking Bad ja niiden seuraajat – ovat vallanneet sekä Yhdysvaltojen että Meksikon ruudut.

Sosiaalisen median yritykset yrittävät hillitä kartellien toimintaa alustoillaan, mutta toimet ovat olleet satunnaisia ja järjestäytymättömiä. Jotkut alustat poistavat raa’imman ja jotkut palvelut estävät osan kartelleista kokonaan. Toiset ainoastaan suodattavat tietyt nimet ja termit pois hakutuloksista.

Sisältö, jonka yksi alusta estää, voidaan helposti kopioida ja ladata sallivammalle alustalle, kuten X:ään. Vaikka someyritykset seuraavat Meksikon tunnetuimpia kartelleja, noin 180 muuta ryhmää toimii valtaosin ilman valvontaa.

Monet ryhmät hajoavat ja vaihtavat nimeä niin nopeasti, että automaattinen moderointi on käytännössä mahdotonta. Kartellien päivityksiä tarkkailevat todennäköisesti innokkaammin niiden kilpailijat kuin alustat itse.

Täyskieltokin olisi omalla tavallaan ongelmallinen. Koska kartellien toiminnan tutkiminen on hengenvaarallista ja vaikeaa, niiden somejulkaisut ovat toisinaan ainoa julkinen tietolähde niiden toimista.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Meksiko on Pakistanin ja Gazan jälkeen maailman kolmanneksi tappavin paikka journalisteille. Vuonna 2022 Meksikossa murhattiin 19 toimittajaa.

Pienet kansalaisvetoiset narcoblogit ovat yrittäneet täyttää aukkoja tiedoissa, mutta kartellit vainoavat niitäkin. Monet bloggaajat kirjoittavat siksi nimettöminä, mikä heikentää heidän uskottavuuttaan. Kartellit ovat näkyvämpiä kuin koskaan, mutta luotettavaa tietoa niiden toiminnasta on silti vähän.

Pari vuotta sitten ajoin perheeni kanssa illalliselle Cuernavacassa, kun edellä ajanut avolava-auto jarrutti äkisti. Aseistetut miehet ryntäsivät ulos ja käskivät meitä pysähtymään. Heidän univormunsa näyttivät sotilaiden varusteilta, mutta kartellit matkivat usein armeijaa, joten varmuutta ei ollut.

Auton ikkunan takana sotilaat potkivat talon oven sisään ja ryntäsivät sisälle. Istuin takapenkillä pienen veljentyttöni vieressä. Pakotin hymyn huulilleni ja lauloin lastenlorua samalla, kun hellästi vedin häntä kauemmas ikkunasta mahdollisen tulitaistelun varalta. Sen jälkeen mitään ei tapahtunut, ja meidät viitottiin jatkamaan matkaa.

Otin vaistomaisesti puhelimen esiin nähdäkseni, oliko joku postannut tilanteesta jotain. Kukaan ei ollut.

©2025 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Artikkeli on käännetty tekoälyn avulla.