Mikä sinusta tulee isona? Meillä on yhä miesten ja naisten työt ja se estää tekemästä itselle oikeita valintoja
Mistä ammatista haaveilit pienenä, mistä uskalsit haaveilla? Ammatit ovat yhä sukupuolittuneita. Se kaventaa ihmisten tulevaisuudennäkymiä, kirjoittaa tuottaja Kati Lahtinen.
Musiikkibisneksessä ei riitä, että saa itselleen etuliitteen nais-, sen lisäksi tulee myös kohdelluksi sellaisena, naismuusikkona. Tai ehkä sanan muusikko voi ottaa pois. On nainen, tai jopa tyttö, alalla, jossa naiselle näytetään naisen paikka.
Tältä ajatukselta ei ole voinut välttyä syksyn aikana käydyissä keskusteluissa musiikkialasta. Keskustelu virisi PMMP:n alkuvuosista kertovan dokumentin PMMP keikalla: Ei enää ikinä julkaisusta. Se kuvasi sukupuolittunutta maailmaa, jossa mediakin oli mukana.
Tilanne nyt on parempi kuin oli 2000-luvun alussa. Teoston viime vuonna julkistaman yhdenvertaisuusraportin mukaan tasa-arvossa on edistytty ja myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemukset ovat Suomessa vähentyneet. Kehitys on kuitenkin hidasta ja yhdenvertaisuuden edistämisessä on vielä kovasti töitä.
Musiikkiala ei ole yksin. Suomessa on yhä miesten työt ja naisten työt. Sen kertovat tilastot.
Vuonna 2023 terveys- ja sosiaalipalveluissa naisten osuus työllisistä oli 86 %. Se on naisvaltaisin toimiala. Ei sinänsä yllättävää. Mutta pienen kulmakarvojen kohoamisen saa aikaan se, että Tilastokeskuksen mukaan ajanjaksolla 2007–2023 työelämän sukupuolittuneisuus jopa hieman lisääntyi, sillä naisten osuus sote-sektorilla kasvoi. Kyseinen ajanjakso on kuitenkin tätä modernia aikaa, jossa ammattien sukupuolittuneisuus on tunnistettu ja aiheesta puhuttu. Kehitys on hidasta ja jopa ei toivottuun suuntaan.
Miesvaltaisin toimiala vuonna 2023 oli rakentaminen. Miesten osuus työllisistä oli 90 %.
Sukupuolittuneet työmarkkinat tarkoittavat myös sukupuolittuneita palkkoja. Ne tarkoittavat sukupuolittuneita perhevapaita. Kotiin voisi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, mutta usein valinta tehdään raha edellä. Palkka heijastuu myös eläkkeisiin.
Ammattialojen eriytyminen sukupuolen mukaan näkyy jo koulutusvalinoissa. Lukiolaisista valtaosa on tyttöjä, korkeakouluissa kasvatustieteet ovat naisten alaa, teknillisille ja kauppatieteellisille aloille hakee enemmän miehiä. Kaupallinen tai teknillinen koulutus taas on tie johtopestiin. Joten johtajat Suomessa ovat yhä pääsääntöisesti miehiä.
Syytä sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin ei tiedetä, sanoo Kansan Uutisten haastattelussa SAK:n juristi Katariina Sahlberg. Jos syy tiedettäisiin, ratkaisutkin vinouman kääntämiseen olisivat helpompia. Vastuun syytäminen vain yksilöiden tekemiksi valinnoiksi on hänestä laiskaa ajattelua.
Jotain kuitenkin tiedetään. Sahlberg viittaa tutkimukseen: Mitä myöhemmällä iällä koulutusvalinta ja ammatinvalinta tehdään, sitä todennäköisemmin henkilö tekee sukupuolelleen epätyypillisen valinnan. Sahlberg peräänkuuluttaa uudelleenkouluttautumisen mahdollisuutta.
”Asenteissa asemoimme ammatit yhä sukupuolen mukaan.”
Mitä sitten, mitä väliä millä sukupuolella työ tehdään?
Juuri siitä on kysymys. Usein sukupuolella ei olekaan merkitystä, mutta asenteissa asemoimme ammatit yhä sukupuolen mukaan. Nuoret myös saavat tietoa ammateista sukupuolittuneesti. Hoiva-alan ei tarvitse olla vain maahanmuuttajatyttöjen tulevaisuuden ala. Se ei saa olla sitä.
Ammattien eriytyminen ei ole miestenkään etu. Miesvaltaiset perinteikkäät työtekijäalat ovat myös tapaturmatilastojen kärjessä. Väitöksen mukaan neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa.
Kyse on myös siitä, miten hahmotamme toistemme roolin ja merkityksen yhteiskunnassa. Ymmärrämmekö mitä mikäkin työ tarkoittaa? Ammattien sukupuolittuneisuus kaventaa myös näkymiä omasta tulevaisuudesta. Mikä on minun paikkani, ammattini? Mistä uskallan haaveilla?
Kirjoittaja somessa @katitlahtinen
