Mehmet Hetemaj’n mukaan edes pitkä ammattilaisura ei valmista suoraan studioasiantuntijan rooliin – ”Tuntuu kuin kyse olisi ihan eri lajista kuin pelaajana”

Syksyllä 2022 aktiivipelaajauransa lopettanut Mehmet Hetemaj, 36, on noussut vuoden 2024 aikana ryminällä Suomen näkyvimpien jalkapalloasiantuntijoiden joukkoon. Ensin hänet kiinnitettiin Ruudun Veikkausliiga-lähetyksiin, kesällä kutsu kävi Ylen EM-kisastudioon ja syksyllä seinäjokinen palkattiin MTV:n Mestarien liiga -tiimiin.

Muutos pelaajasta televisioasiantuntijaksi on ollut niin räjähdysmäisen nopea, että se pakottaa kysymään, seisooko studiovalojen kirkkaassa loisteessa asiantuntija, joka lähestyy peliä edelleen kuin pelaaja.

– Kyllä, analysoin pelejä edelleen pelaajien kautta, pitkän uran erityisesti Veikkausliigassa ja Italian kentillä luonut Hetemaj myöntää rehellisesti, mutta jatkaa salamannopeasti puheenvuoroaan.

– Silmät ovat avautuneet sen suhteen, kuinka laaja asia jalkapallo on. Perspektiivi ei ole enää itsessä tai omassa joukkueessa, vaan kokonaisuudessa. Pelaajat ajattelevat aina, että ”ei tää niin vaikeaa ole”, mutta nyt asiantuntijana olen huomannut, miten vaikeaa esimerkiksi valmentaminen oikeasti on. Vastustajajoukkueiden valmentajilla on nykyään käytössä kaikki data ja klipit, joten juttu on se, miten valmentaja osaa kusettaa muita valmentajia yksittäisissä peleissä.

– En vertaa itseäni asiantuntijana valmentajaan, mutta studiopeleihin valmistautuminen on mullistanut ajatteluani. Tuntuu kuin kyse olisi ihan eri lajista kuin pelaajana. Pelaajana sitä tulee valmiiseen pöytään ja huolehtii vain itsestään. Asiantuntijana ajattelee enemmän kokonaisuutta, yrittää etsiä pelistä tärkeimmät asiat, sanoittaa ne ja näyttää piirtojen kautta yleisölle.

Vuosia italialaisessa jalkapallossa marinoitunut ja sen taktisista nyansseista nauttimaan päässyt Hetemaj arvioi lähestyneensä jo pelaajaurallaan lajia keskivertojalkapalloilijaa analyyttisemmin. Isoveljensä Perparimin kanssa hän esimerkiksi vaihtoi säännöllisesti ajatuksia omasta pelaamisestaan, vastustajista ja pelistä yleisesti. Nuorempi veljeksistä kokeekin, että yksi hänen vahvuuksistaan myös asiantuntijana on tunnistaa nopeasti, mitä kentällä oleva joukkue yrittää ja millaisia vahvuuksia ja heikkouksia sillä on.

Siirtyminen pelaajasta asiantuntijaksi on silti ollut kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Hetemaj ei esimerkiksi koe saaneensa pitkästä ammattilaisurastaan minkäänlaista ratkaisevaa etua verrattuna sellaiseen asiantuntijaan, jolta vastaavaa taustaa ei löydy.

Vaikka esimerkiksi Veikkausliigasta löytyy edelleen monia Hetemaj’lle pelikentiltä tuttuja pelaajia, monen joukkueen vaihtuvuus on vuosittain niin suurta, että asiantuntijat joutuvat joka kausi ottamaan lukemattoman määrän uusia pelaajaprofiileja haltuun.

–Asiantuntijan kohdalla ei pitäisi katsoa pelaaja- tai valmentaja-CV:tä, vaan asiasisältöä. Se on tärkein asia, Hetemaj sanoo suoraan.

–Siinä on aina riski, kun entinen pelaaja hyppää asiantuntijan rooliin. Sen huomaa aika nopeasti, onko hän valmistautunut otteluun vai ei. Puhuuko hän vain perusasioista ilman syvällisempää otetta? Valmistautuminen on se juttu.

– Olen itse asiantuntijana käyttänyt peleihin valmistautumiseen ihan saatanasti aikaa. Se on ollut paljon tärkeämpää kuin pelaajataustan tuoma lajituntemus.

Hetemaj ei ole halunnut jäädä kiinni laiskasta paneutumisesta. Yksittäiseen studio-otteluun valmistautuminen vie häneltä lähes aina vähintään 20 tuntia. Se on verrattain paljon huomioiden, että puheaikaa lähetystä kohden on tyypillisesti vain noin puolisen tuntia, jos sitäkään.

Yleisellä tasolla valmistautumisen ytimessä on luonnollisesti pelien katsominen. Niin monen joukkueen kuin mahdollista, niin usein kuin vain aika antaa myöden.

– Pitää kiittää vaimoa, joka sallii tämän homman, Hetemaj huikkaa nauraen.

Eri joukkueiden otteluita seuratessaan hän merkitsee kynällä vihkoonsa – nimenomaan käsin kirjaten, jotta asiat jäisivät paremmin mieleen – näkemiään seikkoja, hetkiä, jotka erityisesti nousevat esiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi joukkueen muodon muutoksiin, erikoistilanteisiin, prässikorkeuksiin tai syöttöjen pituuksiin.

Katsoessaan eri liigojen ja joukkueiden pelejä entinen SJK-kapteeni haluaa painaa mieleensä jokaisen näkemänsä pelaajan nimen. Nosto voi tuntua vähämerkitykselliseltä, jopa huvittavalta, mutta Hetemaj’lle kyse on asiantuntijan tehtävän tärkeydestä, tietynlaisesta kunnioituksesta lajia kohtaan sekä ennen muuta valmistautumisesta.

– En halua sanoa lähetyksessä, että ”oikea puolustaja tekee sitä tai tätä”. Kun olen opetellut jokaisen pelaajan nimen, ajattelen pääkopassani, että ”Mehu, nyt sä annat hyvän kuvan osaamisestasi ja osoitat, että olet valmistautunut”.

H-hetken eli analysoitavan pelin lähestyessä Hetemaj alkaa keskittyä siihen joukkueeseen, jonka studiokommentointi on annettu hänen tehtäväkseen. Tällä hetkellä ex-keskikenttäpelaajan työlistalla on muun muassa espanjalainen Girona, jonka Mestarien liiga -ottelua hollantilaista PSV:tä vastaan Hetemaj on analysoimassa MTV:llä marraskuun alussa.

Vaikka PSV:n analysointi kuuluu toiselle asiantuntijalle, Hetemaj haluaa tutkia myös Gironan vastustajan pelaamista. Se lisää väistämättä työtuntien määrää, mutta antaa paremmat eväät asettaa espanjalaisten pelaaminen kontekstiin. Kyse on ennen muuta maksavan yleisön palvelemisesta: miten toisensa kohtaavien joukkueiden vahvuudet ja heikkoudet asettuvat vastakkain?

– Aloitan valmistautumisen katsomalla Wyscout-palvelusta Gironan tilastoja sekä tältä että viime kaudelta. Tykkään katsoa esimerkiksi pallonhallintalukuja, lyhyiden ja pitkien syöttöjen määriä, kaistojen käyttöä, miltä alueilta maalit syntyvät sekä PPDA-lukemaa, joka kuvaa joukkueen prässäämistä. Yritän selvittää, näkyykö joukkueen tekemissä tai päästämissä maaleissa jokin punainen lanka.

Tilastoperkauksen jälkeen Hetemaj’lla on tapana katsoa analysoitavalta joukkueelta vähintään kaksi kokonaista ottelua. Aikaa per peli menee reilusti enemmän kuin 90 minuuttia, sillä hän pysäyttää videoita säännöllisesti ja vertaa näkemiään asioita muistiinpanoihinsa ja tilastoihin. Jos joukkue esimerkiksi antaa paljon pitkiä syöttöjä, videot antavat vastauksen siihen, miltä alueelta syötöt lähtevät. Tilastot tukevat silmin tehtyjä havaintoja – ja päinvastoin.

Keskeisenä osana Hetemaj’n valmistautumiseen kuuluu myös jalkapalloaiheisten podcastien kuunteleminen ja lajiin liittyvien tekstien lukeminen. Lisäksi Hetemaj nostaa isoon rooliin mielikuvaharjoittelun, henkisen valmistautumisen.

– Selostan välillä klippejä ääneen ja harjoittelen, miten esitän asioita yleisölle, Hetemaj toteaa hymyillen.

Onko asiantuntijan tehtävänä suuren yleisön viihdyttäminen vai lajientusiastien tiedontarpeen täyttäminen pelillisillä nyansseilla?

Mehmet Hetemaj’n mukaan kyse ei ole joko tai -tilanteesta. Oikeastaan hän ei edes lähesty kysymystä kahdesta esittämästäni vaihtoehdosta käsin, vaan enemmän persoonan kautta.

– Asiantuntijan on tärkeintä olla oma itsensä. Se on se pointti. Jos kameran edessä yrittää muokata itsestään jotain muuta kuin oikeasti on, se näkyy läpi. Siinä on jotain hämärää, jos asiantuntija yrittää tekemällä tehdä itsestään jonkinlaisen.

– Totta kai lajin nyansseista on tärkeää puhua. Jos niihin ei ikinä koske tai mene pintaa syvemmälle, katsojille voi tulla fiilis, onko asiantuntija valmistautunut tarpeeksi hyvin, puuttuuko häneltä tietotaitoa tai eikö hän uskalla sanoa joitakin asioita ääneen.

Toisaalta pelillisistä nyansseista puhuminen pelkästään lajitermein ilman konkreettisia esimerkkejä voi tehdä viestinnästä helposti jargonia, joka kääntyy asiantuntijaa vastaan. Hetemaj’n mukaan olennaista onkin avata, mitä mikäkin termi juuri kyseisen pelin kontekstissa tarkoittaa.

– Asiantuntijan pitää käyttää lajin käsitteitä ja puhua esimerkiksi kaistoista, peliasennoista ja syvyysjuoksusta, mutta ne täytyy osata selittää kansan kielellä. Täytyy olla balanssia. Pelkät taktiset termit tekevät jutuista puuroa, jota ei jaksa kuunnella.

Toisaalta Hetemaj tunnistaa tai vähintäänkin uskoo, että eri kanavilla on taustoiltaan hieman toisistaan poikkeavaa kuulijakuntaa.

– Koen, että Ruudun tilaajissa on innokkaita seuraajia, jotka haluavat kuulla nyansseista ja myös kritiikkiä. Ylen kesän EM-kisalähetyksiä taas katsoivat varmaakin enemmän myös lapset ja sellaiset henkilöt, jotka eivät yleensä seuraa hirveästi jalkapalloa. On siinä eroavaisuuksia. Mutta tärkeintä on olla kameran edessä oma itsensä, hän muistuttaa.

Vaikka Hetemaj korostaa kunkin mediaesiintyjän oman persoonan tärkeyttä, yhtä ominaispiirrettä hän pitää tärkeänä jokaiselle jalkapalloasiantuntijalle. Se on kuumana hehkuva rakkaus lajia kohtaan. Kipinä voi ilmetä monella eri tavalla, mutta silmissä pitää Hetemaj’n mukaan loistaa palo.

– Intohimon täytyy näkyä ja kuulua. Se pitää katsojat pelin äärellä. Lajista on tärkeää puhua niin kuin sitä rakastaisi. Se rakentaa myös kulttuuria ja esimerkiksi Veikkausliigan arvostusta, Hetemaj puntaroi.

– Asioita ei pidä kuitenkaan kaunistella, en sano sitä. Asiantuntijan pitää olla myös kriittinen. Mutta intohimon pitää näkyä silloinkin, kun esittää kritiikkiä.

Kuvaruudun toiselle puolelle asiantuntijan rooli voi helposti näyttäytyä leppoisana vapaa-ajan harrastuksena. Televisiotyö tarjoaa mahdollisuuden puhua rakkaasta lajista – vieläpä niin, että joku maksaa siitä – tai jopa tilaisuuden reissata eri puolilla Eurooppaa. Onnistuneista letkautuksista tehdään sosiaalisen median klippejä, jotka keräävät satamäärin tykkäyksiä. Oma naama näkyy parhaimmillaan sadoissatuhansissa vastaanottimissa eri puolilla Suomea.

Mehmet Hetemaj’n mukaan asiantuntijan pesti vaatii kuitenkin paljon. Hänelle itselleen suurin haaste on ollut ajankäyttö: mediatyöt on täytynyt sovittaa yhteen perhe-elämän, opintojen ja siviilityön kanssa. Lisäksi omalle liikkumiselle ja hyvinvoinnille on täytynyt löytää sopivia rakoja kalenterista.

– Tiesin, että tämä vie paljon aikaa. Isoin yllätys on ollut siinä, että lähetyksissä asiat pitää sanoittaa todella nopeasti, jaarittelulle ei ole aikaa. Sanoissa pitää olla terävä ja selkeä, koska vastausaikaa ei ole hirveästi, mutta samaan aikaan ihmisten pitää ymmärtää, mitä asiantuntija sanoo. Koko ajan pitää olla hereillä, vähän kuin päkiöillä.

– Lähetyksen jälkeen olo on sekä fyysisesti että henkisesti aivan loppu. Ei nyt ihan hakattu, mutta välillä tuntuu, että sitä ei osaa enää puhua.

Toisena haasteellisena osa-alueena Hetemaj nostaa esiin sellaiset televisio-ottelut, joissa ei niin sanotusti tapahdu mitään. Molemmat joukkueet saattavat puolustaa matalalta, korkeaa prässiä ei juuri nähdä, maalipaikkoja on vähän ja peli saattaa olla katkonaista.

Verrattain tuoreena asiantuntijakasvona Hetemaj tunnustaa, että flow-tila ja into on huomattavasti helpompi löytää peleissä, joissa niin sanotusti ”sattuu ja tapahtuu”.

– Välillä on ollut pelejä, joiden tauoilla olisi tehnyt mieli sanoa, että nyt ei tapahtunut mitään. Mutta asiantuntijan on pakko tehdä nostoja ja löytää tärkeimmät asiat. Nyt voin sanoa, että tällaiset pelit ovat kehittäneet itseäni kaikkein eniten.

Olennaisten pelillisten nyanssien tunnistamisen lisäksi muutos pelaajasta televisioasiantuntijaksi on laajentanut myös Hetemaj’n ymmärrystä erilaisten pelisuunnitelmien tärkeydestä. Omien lajiin liittyvien ihanteiden, kuten korkean prässin ja aktiivisen pallon liikuttamisen, rinnalle on pitänyt tulla laajempaa näköalaa.

Asiantuntija ei voi hehkuttaa vain sellaista pelaamista, joka on lähimpänä omaa sydäntä, Hetemaj myöntää. Peliä täytyy tarkastella objektiivisesti tunnistaen esimerkiksi joukkueiden erilaiset tilanteet ja lähtökohdat.

– Nykyään, kun analysoin pelejä, ajattelen enemmän, millaisia pelaajia joukkueella on tai mitkä ovat pelin lähtökohdat. Hyvä valmentaja tiedostaa, millainen materiaali hänellä on käytössään. Jos joukkueessa on nopeita laitapelaajia, jotka eivät ole niin taitavia ahtaissa tiloissa, on ymmärrettävää houkutella vastustajaa hyökkäämään ja pyrkiä sitten käyttämään tiloja hyödyksi.

Omia jalkapalloilullisia mieltymyksiään Hetemaj ei silti halua piilotella.

– Nautin myös asiantuntijana eniten siitä, kun joukkue on aktiivinen ja pyrkii voittamaan pallon mahdollisimman korkealta. Osa persoonastani häviää, jos en ole rehellinen. Silti ymmärrän täysin, että joukkue puolustaa alhaalta, kun vastassa on paperilla kovempi joukkue.

Asiantuntijan töiden lisäksi 36-vuotiaan Hetemaj’n jalkapalloelämä on jatkunut pelaajauran jälkeen juniorivalmentajan roolissa Seinäjoen Jalkapallokerhossa. Valmennettava ryhmä on SJK:n 9-vuotiaiden poikien joukkue, jossa hänen vanhempi poikansa pelaa.

– Olen tykännyt tosi paljon junnujen valmentamisesta, mutta samaan aikaan se on todella haasteellista: mitä lähdet opettamaan ja miten?

Seinäjokisten junioreiden valmentaminen on antanut Hetemaj’lle hyödyllistä oppia myös asiantuntijan tehtäviin. Osin kyse on toki myös pitkän pelaajauran tuomasta kokemuspääomasta. Kyse on ennen kaikkea henkisen puolen merkityksestä.

– En tykkää puhua junnuille niin paljoa taktiikasta. Totta kai jos pelaamme esimerkiksi joukkuetta vastaan, joka prässää korkealta, yritän kertoa pojille, mikä meitä auttaa pelinavaamisessa. Haluamme avata alhaalta, mutta aina se ei ole järkevää. Näistä jutuista haluan puhua poikien kanssa.

– Mutta paljon tärkeämpää on tajuta, kuinka iso merkitys pelissä on henkisillä voimavaroilla ja miten henkinen puoli on sidoksissa kaikkeen muuhun, kuten taktiikkaan ja fysiikkaan.

Esimerkkinä henkisen kapasiteetin merkityksestä niin juniori- kuin aikuistasollakin Hetemaj nostaa ne säännöllisesti pelissä toistuvat hetket, kun joukkue on kovan paineen alla. Kun vastustaja saa riistettyä pallon jatkuvasti ylhäällä, luo toistuvasti hyviä maalintekotilanteita ja joukkueen oma peli on solmussa, epämukavuus iskee sekä Mestarien liiga -viheriöillä että Seinäjoen Wallsport-areenalla ala-asteikäisten lasten harjoitusottelussa.

– En tiedä, miten televisiokatsojat reagoisivat, jos asiantuntijana sanoisin Mestarien liiga -lähetyksessä, että vastustajan kova prässi voi luoda pelaajille epäonnistumisen pelkoa ja jännitystä ja vaikuttaa pelaamiseen. Mutta niin se on sekä junnuissa että aikuisissa. Sillä on esimerkiksi tosi iso merkitys, missä osassa kenttää pelitilanteet tapahtuvat. Kun vastustajan kovan paineen jälkeen joukkue saakin itse luotua maalintekotilanteen, se antaa paljon virtaa.

– Minulle on ollut iso oppi, kuinka tärkeää on saada pelaajat uskomaan itseensä, ajattelemaan positiivisesti ja välttämään virheiden pelkoa. Eikä tämä riipu tasosta tai pelaajien iästä, se pätee kaikkialla.

– Haluaisin, että sekä junioreiden että aikuisten tasolla puhuttaisiin paljon enemmän siitä, mikä merkitys jalkapallossa on pääkopalla ja sillä, miten pelaaja reagoi vastoinkäymisiin.