Matkusta vastuullisemmin

Nykysuomalaiset puhuvat lentomatkustamisen hiilijalanjäljestä huolestuneen asiantuntevasti. Ilmastohuoli vaihtuu kuitenkin helposti viikon lomaan etelän auringossa, kun talven pimeys ja kylmyys iskevät päälle.

Tulevaisuudessa lentomatkustaminen ei suinkaan vähene, vaan kasvaa. Tosin lentokoneet kehittyvät vähäpäästöisemmiksi, mutta se tapahtuu hitaasti. Suomen ympäristökeskuksen mukaan viime vuonna koko maailmassa tehtiin 4,4 miljardia lentomatkaa eli 12 miljoonaa matkaa joka päivä. Lentomatkojen määrän arvioidaan kasvavan 8,2 miljardiin matkaan vuoteen 2037 mennessä

Tiedostava matkailija valitsee lentoyhtiön, jolla on uudenaikaisin laivasto. Hän valitsee suorat lennot ilman välilaskuja ja matkustaa kentälle junalla tai bussilla.

Esimerkiksi lento Teneriffalle ja takaisin vastaa Lomalista.fi:n laskurin mukaan keskivertosuomalaisen 64 päivän hiilijalanjälkeä. Miten hiilijalanjälkeään voi kompensoida ja päätyykö maksettu hyvitys ympäristön hyväksi? Esimerkiksi Finnair tarjoaa mahdollisuutta päästöhyvityksiin palvelulla, jossa lennon varaava voi valita maksamansa päästöhyvityssumman tai vaihtoehtoisesti ostaa biopolttoainetta.

Jos asiakas valitsee Finnairin palvelussa päästöhyvityksen, rahat menevät Pohjoismaisen ympäristörahasto NEFCOn identifioimaan projektiin, jossa tuetaan polttoainetehokkaiden liesien käyttöönottoa Mosambikissa. Projektilla on myös sosiaalinen vaikutus: se parantaa naisten ja tyttöjen asemaa ja vapauttaa heille aikaa esimerkiksi koulunkäyntiin.

– Jos asiakas valitsee biopolttoaineen, Finnair käyttää rahat täysimääräisesti biopolttoainelentoihin, joita lennämme sitten asiakkaiden panoksia vastaavan määrän. Biopolttoainekumppanimme on SkyNRG, ja biopolttoaine tehdään käytetystä keittorasvasta Kaliforniassa. Erityisesti Euroopan-lentojen osalta suosituin tapa päästöjen hyvitykseen on ollut päästövähennysprojektin tukeminen. Myös biopolttoainetta on ostettu mukavasti, Satu Haataja

Maailmassa tehtiin 12 000 000 miljoonaa lentomatkaa joka pivä vuonna 2018.

Finnairin viestinnästä kommentoi.

Halpalentoyhtiö Norwegian ei puolestaan tarjoa päästöhyvitysmahdollisuutta, vaan  uskoo polttoainetehokkaisiin koneisiin.

– Näemme, että CO2-päästöhyvitys on tilapäinen aloite – se ei ole pitkän aikavälin kestävä ratkaisu ilmailun hiilijalanjäljen vähentämiseksi. Siitä syystä emme tarjoa sitä. Matkustajat, jotka haluavat hyvittää hiilijalanjälkensä, voivat tehdä sen itse valitsemallaan tavalla, Norwegianin Suomen ja Ruotsin viestintäpäällikkö Charlotte Holmbergh Jacobsson kommentoi.

– Tärkein yksittäinen tekijä, jonka lentoyhtiö voi tehdä vähentääkseen hiilidioksidipäästöjään, on investointi nykyaikaiseen ja polttoainetehokkaaseen laivastoon sekä uuteen polttoaineen kulutusta vähentävään teknologiaan. Norwegianilla on yksi maailman nuorimmista ja siten myös polttoainetehokkaimmista lentolaivastoista, jonka hiilidioksidipäästöt ovat 20 prosenttia alhaisemmat kuin kilpailijoilla keskimäärin, Holmbergh Jacobsson jatkaa.

Lomamajoituksen valinnassa kannattaa selvittää, miten esimerkiksi hotelliketju tai matkanjärjestäjä ottavat ympäristön huomioon. Hotellien merkittävimmät ympäristövaikutukset muodostuvat energiankulutuksesta, jätteistä ja vedenkulutuksesta.

Esimerkiksi suomalaisten perheiden suosimalla matkanjärjestäjä TUI:lla on kestävän matkailun ympäristöohjelma, joka kattaa kaikki lennoista hotelleihin ja maaliikenteeseen.

– Lomaa suunnittelevan kannattaa valita hotelli, joka on ympäristösertifioitu. TUI:n sivuilla nämä hotellit on merkattu Trave-life-symbolilla, sanoo TUIn viestintäpäällikkö Laura Aaltonen.

Travelife on kansainvälisesti tunnistettu hotellien ympäristöstandardi, joka on kehitetty EU:n tuella. Travelife-järjestelmään kuuluu noin 1 500 jäsentä yli 50 maassa. Standardin luomia työkaluja käytetään kestävän kehityksen tueksi.

– TUIn omistamista hotelleista 80 prosenttia on ympäristösertifioituja. Tavoitteenamme on vuoteen 2020 mennessä, että

10 miljoonaa lomailijaa on valinnut ympäristösertifioidun hotellin. Olemme myös koonneet nettisivuillemme vinkit siihen, miten lomailija voi itse vaikuttaa kestävään matkailuun, Aaltonen sanoo

Matkakohteessa energiaa säästyy, kun valot ja ilmastointi sammutetaan silloin, kun ei olla huoneessa. Hotellissa kannattaa käyttää monta kertaa samaa pyyhettä ja nukkua samoissa lakanoissa.

Samat säännöt jätteiden lajitteluun ja buffet-pöydän ruokahävikkiin pätevät niin kotona kuin lomallakin.

Omaa hiilijalanjälkeään voi tutkia esimerkiksi Sitran nettivuilla olevalla laskurilla. Suomen ympäristökeskuksen mukaan netin suositut hiilijalanjälkilaskurit toimivat kuitenkin pikemminkin ajatusten herättelijöinä kuin totuutena. Laskurit auttavat kuluttajaa löytämään keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta netin laskureissa on hyvin suuria eroja.

SYKEn tekemän vertailun mukaan yhden ihmisen vuosipäästö voi laskurista riippuen vaihdella jopa viisikymmentä prosenttia. Lisäksi esimerkiksi eri lentoyhtiöt ilmoittavat vain osan lentojensa päästöistä. Päästöt riippuvat lentokonetyypistä ja iästä.

– Laskurien ja laskentatapojen antama tieto eri matkustamismuotojen päästöistä on suuntaa-antavaa. Sen pohjalta kuluttaja voi päätellä jotakin eri kulkuvälineillä tehtävän matkan hiilijalanjäljen suuruudesta, sanoo ympäristöinnovaatioihin perehtynyt ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Laivamatkailu aiheuttaa lentämisen jälkeen toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä. Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kuitenkin pitää Suomea merenkulun ympäristöinnovaatioiden edelläkävijä.

– Laivamme ovat maailman kärkeä ja pioneereja vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käyttöönotossa. Nesteytetty maakaasu (LNG), jätteestä valmistetut biopolttoaineet ja tuulisähkö ovat jo käytössä, Tuurnala sanoi helmikuisessa tiedotustilaisuudessa.

Esimerkiksi meno-paluureitillä Helsingistä Tallinnaan päästöluku vaihtelee laivan, matka-ajan, matkustajamäärän ja rahdin mukaan. Keskiarvoinen laivamatkustajan meno-paluumatkan hiilijalanjälki on Tallink Silja Oy:n viestintäjohtaja Marika Nöjdin mukaan noin 12 kg (73,92 g/matkustaja/kilometri).

Tuurnala sanoo, että laivaliikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään neljäkymmentä prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä seitsemänkymmentä prosenttia.

Suomalaisista matkailuyrityksistä Viking Line otti jo vuonna 2013 käyttöön roottoripurjeen Turku–Tukholma-reittiä kulkevalla Viking Gracella. Laiva käyttää LNG-polttoainetta, ja roottoripurjeesta saadaan lisähyötyä ilmaisen tuulen avulla. LNG:n eli nesteytetyn kaasun käyttö ei tuota rikkidioksidipäästöjä, ja se täyttää myös tiukimmat hiukkas- ja hiilidioksidipäästörajoitukset.

– Pyörivä roottoripurje vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä tuottamalla työntövoimaa tuulesta. Tavoitteemme on vähentää vuosittain 900 tonnia hiilidioksidipäästöjä, sanoo Gracen yliperämies ­Mikael Lönnström.

Ympäristöongelmat otettiin varustamossa huomioon jo 1990-luvun lopulla. Sen jälkeen mitään laivassa kertyviä jätteitä tai pilssivesiä ei ole laskettu mereen.