Mondo

Marche on sitä Italiaa, joka vie sydämen

Marche on sitä Italiaa, joka vie sydämen
Marchen alue on oiva yhdistelmä rentoa rantaelämää Adrianmeren äärellä, perinteikkäitä pikku kyliä, maaseutua sekä renessanssitaidetta. Ei ihme, että moni Italiaa paljon kiertänyt palaa uudelleen juuri tänne.
Julkaistu: 21.7.2021

Belgialainen matkailija huudahtaa: ”Magnifique!” Olemme Numa­nan kylän näköala­paikalla. Kaukana alhaalla näkyy aurinkovarjojen täplittämä hiekkaranta, jonka takana kohoaa kalliojyrkänne. Vesi on turkoosia, ja allamme rinteellä kasvaa keltaisia ginestra-kukkia.

Vaikuttavat näkymät on ikuistettu maailmankirjallisuuteenkin. Italian merkittävimpiin runoilijoihin kuuluva Giacomo Leopardi syntyi läheisessä Recanatin kylässä 1700-luvun lopussa, ja hän kirjoitti kaihoisasti lapsuuttaan muistellen Coneron seudun kukkulamaisemista. Yksi runoelmista on nimetty keltaisen kukkasen mukaan La Ginestraksi.

Juuri näiltä kulmilta on kätevää aloittaa Marcheen tutustuminen. Lähiseudulla on alueen pääkaupunki Ancona lentokenttineen. Se sijaitsee Marchen keski­osissa. Coneron rannat ovat seudun kauneimpia, ja alueella voi myös patikoida kukkulan luonnonpuistossa. Numanan lisäksi Sirolon kylä kuuluu Coneron helmiin.

Sirolossa sijaitsevasta Ristorante da Silviosta voi laskeutua pienelle hiekkarannalle.

Upeista rannoista huolimatta Coneron alueella ei yleensä käy suuria määriä ulkomaisia matkailijoita, vaan se on etenkin paikallisten suosiossa. Niinpä seudulla puhutaan lähinnä italiaa, uimarannoille mahtuu mukavasti ja tunnelma on aidon maanläheinen. Sellaista on Marchessa muutenkin, lukuun ottamatta muutamia kansainvälisempiä ranta­kohteita, kuten Pesaroa ja San Benedetto del Trontoa.

Monipuolista Marchea ei ole suotta kutsuttu hyväksi vaihto­ehdoksi matkailijoiden rakastamalle Toscanalle. Maisemat, nähtävyydet ja herkut vetävät Toscanalle vertoja, mutta suurta tungosta täällä ei ole. Monet Italiaa paljon kiertäneetkin tapaavat palata juuri Marcheen.

Numanan näköalapaikalta avautuu maisema Coneron rannoille. Taustalla näkyy Coneron kukkula.

Maisemat ja raukea rantaelämä eivät ole ainoa syy tulla Numanaan. Itse kyläkin on idyllinen, ja täällä on 1920-luvulla avattu maineikas Morellin jäätelöbaari. Se on helppo tunnistaa: rakennuksen kyljessä lukee nimi isoin mintunvihrein valokirjaimin.

Jäätelömakuja Morellilla on tarjolla kymmeniä, mutta myyjät suosittelevat kahta: pistaasia (pistacchio) ja hasselpähkinää (nocciola). Paikallinen pikkupoika tosin tilaa empimättä kaksi palloa tummaa suklaajäätelöä.

Herkuttelua ei Conerossa tarvitse jättää jäätelön varaan. Rantapäivän jälkeen kannattaa suunnata Siroloon Ristorante da Silvioon, jonka isolta terassilta avautuvat näkymät merelle.

Ensimmäiseksi pöytään tuodaan huolellisesti viilennettyä, raikasta valkoviiniä. Sen kanssa nautitaan salaatti, ­seepia-mustekalaa kasvisten kera. Seuraavaksi pöytään kannetaan suuressa pannussa valkosipulilta ja yrteiltä tuoksuvaa pastaa, jossa pääroolissa ovat simpukat. Sitten herkutellaan vielä mustekalavartailla, joiden kanssa tarjoillaan punakaali­salaattia, ja pitkä lounas päätetään raikkaalla omenasorbetilla tai perinteisellä kuohuviinilasista pillillä imaistavalla ­sitruunasorbetilla.

Ristorante da Silvion simpukkapasta maustetaan tuoreilla yrteillä ja valkosipulilla.

Ristorante da Silviossa tarjoiltu valkoviini on ­verdicchiota. Italia tunnetaan usein etenkin punaviineistään, mutta verdicchio-rypäleestä valmistettava valkoviini on Marchen ylpeys.

Sitä tehdään esimerkiksi Malacarin viini­tilalla Offagnan kylän alueella.

”Verdicchio on niin tämän seudun kuin koko Italian tunnetuin ja kiinnostavin valkoviini”, kehaisee tilaa pyörittävä Alessandro Starrabba.

Malacari valmistaa myös Rosso Conero -punaviiniä sekä roséta. Viinejä maistellaan suuren pöydän ääressä viinitilan päärakennuksen pihalla, isojen puiden katveessa.

Komean päärakennuksen, Villa Malacarin, tiili­seinää peittävät köynnökset, ja rakennusta on ajan hammas hieman koetellut. Se vain lisää paikan tenhoa. Starrabba kertoo, että tila on seudun vanhin: se perustettiin jo 1600-luvulla. Villa toimi Malacarin perheen maaseutuhuvilana.

Vuodesta 2016 alkaen kaikki tilan viinit on valmistettu luonnonmukaisesti.

”Halusin palata käyttämään samoja menetelmiä kuin isäni ja isoisäni”, Starrabba perustelee.

Marchen seudun merkittäviin viiniperheisiin kuuluu myös Garofoli, joka ryhtyi viljelemään viiniä 1800-luvun lopulla Anconan lähistöllä. Se oli ensimmäinen viinitila, jolla alettiin valmistaa kuohuviiniä verdicchio-rypäleistä. Myös Garofolin viinikellariin pääsee tutustumaan.

Keskiaikainen Urbinon kaupunki on Marchen alueen tunnetuimpia kohteita.

Anconan lähistöllä kannattaa poiketa sisämaassa muutenkin kuin viinin perässä. Frasassin taianomaiset tippu­kiviluolat sijaitsevat luonnonpuistossa korkeiden kallioiden uumenissa.

Ikivanhat tippukivimuodostelmat löytyivät 1970-luvulla, ja luolien suurin kammio on niin mittava, että sen sisälle mahtuisi jopa Milanon kuuluisa katedraali, Duomo. Yksi pienemmistä kammioista on puolestaan nimetty Suomen mukaan, sillä se on täynnä pieniä kirkasvetisiä lampia.

Visiitin arvoinen on myös Osimon kaupunki. Sen historiaan on kiinnostavinta tutustua painumalla maan alle: kaupungin alla risteilee luolaverkosto.

Opas johdattaa vieraat rappusia pitkin matalaan hiekkakiveen kaivettuun luolastoon, jonka alkuperä on hämärän peitossa. Kenties ­kaivuutyöt aloitettiin jo ennen ajanlaskun alkua, kun seudulla asusteli piceni-kansa.

Se on tiedossa, että vuosisatojen mittaan luoliin on laskeuduttu rukoilemaan. Siitä kertovat seinään taiteillut ristit ja muut kristinuskon symbolit. Luolastossa ovat kokoontuneet myös salaseurat, ja näistä sopukoista haettiin turvaa toisen maailmansodan pommituksilta.

Maan pinnalla Osimossa kannattaa nähdä kaupungin­talo. Sen patiolle vievällä pylväskäytävällä on useita vanhoja patsaita. Niiltä tosin puuttuu päät.

Kehoja on käytetty kerta toisensa jälkeen uusien päiden kanssa esittämään eri aikakausien merkkihenkilöitä. Päät ovat ajan mittaan putoilleet, ja nyt Osimo tunnetaan seudulla päättömien kaupunkina.

Jalkojaan voi lepuuttaa Giardini di Piazza Nuova -puistossa. Sieltä avautuva maisema on kuin maalaus: taustalla näkyvät siniset vuoret, ja niiden edustalla on matalampia vihreitä kukkuloita. Pääskyset lentelevät kirkkaalla taivaalla.

Piazza del Popolo -renessanssiaukio on Ascoli Picenon sydän.

Urbaaneimmillaan Marche on Ascoli Picenossa, Anconasta etelään. Kaupungin perusti piceni-kansa jo satoja vuosia ennen Rooman syntyä.

Ascoli Picenon renessanssiaukiota eli Piazza del Popoloa pidetään yhtenä Italian kauneimmista piazzoista, ja syystä. Yhdellä laidalla sitä rajaa San Francescon basilika, toisella keskiaikainen palatsi, Palazzo dei Capitani del Popolo, torneineen ja suurine kelloineen.

Vaikka nähtävyyksiä piisaa, aukio on ennen kaikkea kaupunkilaisten olohuone. Pylväskäytävien alla on ruokapaikkoja ja baareja, palatsin rappusilla istuskellaan iltaa viettämässä. Paikalle kurvataan toinen toistaan tyylikkäämmillä pyörillä.

Paras kuppila istahtaa aistimaan aukion tunnelmaa on kuuluisa Caffè Meletti. Art nouveau -tyyliä edustava kahvila avattiin jo 1800-luvulla, ja siellä ovat istuskelleet kuulemma ainakin Ernest Hemingway, Jean-Paul Sartre ja Simone de Beauvoir.

Monet poikkeavat kahvilaan alkuillasta nauttimaan aperitiivin. Terassin pöytiin tilataan esimerkiksi Aperol Spritz -juomia, pulleita vihreitä oliiveja, perunalastuja ja pieneksi pilkottuja täytettyjä leipiä. Kahvila tunnetaan myös anisette-­anisviinastaan, joka tarjoillaan kahvipapujen kera.

Ascoli Picenon kaupunki on aukionsa lisäksi kuuluisa erikoisesta oliiviherkustaan, olive all’ascolanasta. Kivi poistetaan, ja oliivin sisuksiin upotetaan tahnaa, joka on sekoitettu muun muassa lihasta, sipulista, kananmunasta sekä mausteista, kuten muskottipähkinästä. Oliivit pyöritellään jauhoissa ja kananmunassa sekä uppopaistetaan öljyssä.

Ascoli Picenon oliiveja voi maistella esimerkiksi entiseen hevostalliin avatussa Il Desco -ravintolassa. Pankki­alalta ravintoloitsijaksi siirtyneen Paride Vagnonin luotsaama paikka sopii kulinaristin matkakohteeksi. ­Listalla on kauden raaka-aineista loihdittuja aterioita.

”Ascolissa ei ollut omaa kunnollista ravintolaa, ainoastaan trattorioita”, Vagnoni kertoo. Siksi hän avasi omansa.

”Kaikki on lähiruokaa ja luomua, ja raaka-aineet tulevat alle kilometrin etäisyydeltä.”

Ascoli Picenon tuntumassa sijaitsevaan Offidaan kannattaa myös poiketa. Pikkuruisen kylän laidalla on 1300-luvulla rakennettu Santa Maria della Rocca -kirkko, joka ei tosin ole enää uskonnollisessa käytössä. Pienen kaksikerroksisen kirkon pylväät on tuettu, sillä vuonna 2016 maanjäristys koetteli näitä seutuja kovasti.

Sisällä tunnelma on pysähtynyt: rippituolin pintaa peittää pölykerros, ja ristikin tuolin katolla on vinossa.

Kun kirkolta kävelee takaisin Offidan keskustaan, kadun varrella on yksi avoin ovi. Eteisen hämärässä istuu signora Maddalena, joka valmistaa Offidan kuuluisia pitsikäsitöitä matkailijoille myytäväksi. Niitä on käyttänyt huippumalli Naomi Campbellkin, paikalliset kertovat.

Osimo on pieni mutta eloisa kaupunki. Sen tärkeimpiä nähtä­­vyyksiä on kaupungin­talo torneineen.

Marchen pohjoisosista löytyy nähtävää etenkin kulttuurin­nälkäisille vierailijoille. Kukkulan rinteille levittyy keskiaikainen Urbinon pikkukaupunki.

Sen ilmettä hallitsee komea Palazzo Ducale, Urbinon herttuan palatsi, jossa on merkittävä kokoelma renessanssiajan taidetta. Palatsiin päästäkseen on kuljettava kapeita ja kiemurtelevia kujia somien talojen lomassa. Kaupunkimaisemaa ei saa täällä muuttaa, joten talot ovat pieniä ja matalia. Arki pursuaa pikku kodeista kaduille: yksi asukas kunnostaa asuntonsa puisia ikkunaluukkuja, toinen istuu rappusilla hakemassa helpotusta iltapäivän helteeltä.

Kujien jälkeen päädytään keskusaukiolle, Piazza della Repubblicalle. Jos kaupunkiin osuu valmistujaisten aikaan kesällä, aukio on täynnä juhlivia opiskelijoita. Urbinon yliopisto on perustettu 1500-luvulla ja kuuluu Euroopan vanhimpiin. Sen väki pitää kaupungin virkeänä.

Keskusaukiolta on enää lyhyt matka palatsiin. Sen kulta-­aika sijoittuu 1400-luvulle, jolloin siellä majaili herttua Federico da Montefeltro perheineen. Puitteet ovat komeat, ja kierros huipentuu Montefeltron mietiskelytilaan, ­studioloon­. Paikan koristeluun on käytetty 39 eri puulajia, ja seinille on kuvattu muun muassa miehen elämänvaiheet sekä merkkimiehiä Dantesta Platoniin. Entisaikojen hovin naisväen ilo taas olivat kauniit ikkuna­syvennykset, joissa istuessa saattoi verhon takaa huomaamatta seurata kaupungin menoa.

Palatsissa toimii myös Marchen alueen ­kansallisgalleria. Kokoelman helmiin kuuluu esimerkiksi renessanssi­taiteilija Rafaelin maalaama nuoren naisen potretti La Muta, mykkä. Tänä vuonna Urbinossa vietetään Rafaelin kuoleman 500-vuotismuistojuhlaa.

Giardini di Piazza Nuova -puistosta Osimon kaupungissa näkyy Sibillinien vuoristo.

Pohjois-Marchen luonnonihme on vaikuttava Gola del FurloGiardini di Piazza Nuova -puistosta Osimon kaupungissa näkyy Sibillinien vuoristo. -kanjoni. Paikalliset tulevat kallionjyrkänteen luona kulkevan joen rannalle piknikille ja vilvoittelemaan.

Täällä pääsee myös maistelemaan Marchen maineikkaita tryffeleitä. Niitä tarjoillaan Roberta Robertin ja Alberto Melagranan Antico Furlo -ravintolassa. Se on sisustettu hurjalla määrällä koriste-­esineitä pikkulautasista tekokukkiin.

Ateria aloitetaan suupalalla viikunan ja gorgonzolan yhdistelmää, ja tarjolla on ohutta, laardilla siveltyä crescia di Urbino -leipää. Sitten siirrytään tryffeleiden pariin: alku­salaatissa ne tarjoillaan kalkkunan, kuivatun keltuaisen ja oliiviöljyn kera. Kun pöytään kannetaan pastaa, sekin on höystetty tryffelillä, jota Melagrana nimittää ruuanlaiton timantiksi. Pastaa on lautasella runsaasti.

”Italialaiset tykkäävät suurista annoksista pastaa, joten niitä täällä tarjoillaan!” Roberti sanoo.

Sellainen Marche on. Se täyttää niin vatsaa kuin sydäntä niin, ettei ole ihme, että moni palaa tänne.

Matka

Suomesta ei ole suoria reitti­lentoja Marchen alueelle. Kätevä tapa matkustaa Marcheen on lentää Münchenin kautta Anconan lentokentälle. Bolognan lento­kentältä on Anconaan matkaa noin 200 kilometriä, ja sen voi taittaa parissa tunnissa junalla. Roomasta junamatka Anconaan kestää noin kolme tuntia.

Marchen rantakohde Pesaroon sekä Marchesta pohjoiseen sijaitsevaan Riminin perinteiseen lomakohteeseen on järjestetty pakettimatkoja Suomesta. Ajomatka Riministä esimerkiksi Urbinoon kestää noin tunnin.

Marchessa on helpointa liikkua vuokra-autolla, joskin junalla ja linja-autolla voi myös kulkea joidenkin kaupunkien ja kylien välillä.

Guido Collina (vas.) ja Augusto Eugeni kertovat tapaavansa kerran viikossa Ascoli Picenon kuuluisassa Caffè Melettissä.

Majoitus

Villa Malacari Guesthouse, Offagna

Malacarin viinitilalla Anconan lähistöllä voi majoittua sen viehättävään, vanhaan päärakennukseen. Huoneistoja on vain kolme: kaksi kahdelle hengelle sopivaa ja yksi perhehuone.

Palazzo Guiderocchi, Ascoli Piceno

Kivenheiton päässä Ascoli Picenon pääaukiolta voi majoittua entiseen 1500-luvun palatsiin. Hurmaavan neljän tähden hotellin tilavat huoneet ovat kauniin sisäpihan ympärillä.

Hotel Bonconte, Urbino

Urbinon nähtävyyksien lähellä sijaitseva pieni, renessanssin henkeen sisustettu hotelli, josta avautuvat näkymät lähiseudun kukkuloille. Aamiaisen voi nauttia somalla sisäpihalla.

Lisätietoa

Marche on matkailijalle parhaimmillaan touko- ja kesäkuussa sekä syyskuun loppupuolelta lokakuun alkuun. Sääkin on näinä aikoina todennäköisimmin mukavan lämmin, mutta ei helteinen. Lisää tietoa: www.turismo.marche.it.

Signora Maddalena valmistaa ja myy perinteisiä tombolo-pitsitöitä Offidan pikkukylässä.
Kommentoi »