Apu

Maksa ja munuaiset - rakasta elintärkeitä elimiäsi

Maksa ja munuaiset - rakasta elintärkeitä elimiäsi

Maksan ja munuaisten keskeisimpiä tehtäviä on poistaa kuona-aineita kehosta. Kun ehkäiset kroonisia aineenvaihduntatauteja elintavoilla, huolehdit myös tärkeistä sisäelimistäsi. Siis liiku ja karkota ylipainoa!
Teksti Virpi Peura
Kuvat iStock
Mainos

Maksa on tärkeä elimistön huoltaja, joka hajottaa ja poistaa myrkkyjä. Lisäksi se varastoi ravintoaineita eli vitamiineja, sokeria ja rasvaa ja on mukana esimerkiksi hormonitoiminnassa.

Maksatauteja pidetään usein alkoholisairauksina. Alkoholi on yhä yleisin miesten vakavan maksasairauden syy ja sairastuttaa myös paljon naisia sekä eläkeläisiä. Maksan pahin vihollinen Suomessa on kuitenkin ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, joka vaivaa liki kolmasosaa 45–74-vuotiaista. Syynä on ylipainon, vyötärölihavuuden ja insuliiniresistenssin lisääntyminen. Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikentymistä.

Rasvamaksa yhdistyy riskisairauksiin: tyypin 2 diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään, joka on sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan sekä verenpaineen häiriöiden rypäs. Rasvamaksa voi olla myös hoikan sairaus, sillä perimä vaikuttaa.

Maksa rasvoittuu, kun lihava keho varastoi sinne liikaa rasvaa. Heikentynyt sokerinsieto ja insuliiniresistenssi lisäävät rasvavarastoja. Lisäksi rasvamaksa tuottaa itsekin rasvoja ja sokereita, ja iän myötä rasvan tuotto kasvaa entisestään.

Haitallisen kolesterolin pitoisuudet suurenevat, ja usein hyvä HDL-kolesteroli vähenee. Valtimot altistuvat kovettumiselle, jolloin sydän- ja verisuonitautiriski kasvaa – etenkin kun rasvamaksa lisää veren hyytymistä lisääviä tekijöitä ja myös sydämeen kertyy rasvaa.

– Sydän- ja verisuonisairaudet ovat rasvamaksapotilaiden tärkein kuolinsyy, dosentti Perttu Arkkila HUSin Vatsakeskuksesta toteaa.

Maksan rasvoittuminen eli rasvamaksa on onneksi usein hyvälaatuista. Pienellä osalla potilaista rasvamaksaan kehittyy kuitenkin rasvamaksatulehdus eli NASH. Se voi johtua esimerkiksi maksan ylikuormituksesta ja happistressistä tai maksan erittämistä tulehduksen välittäjäaineista.

Maksatulehdus lisää maksakirroosin riskiä. Kirroosissa maksaan syntyy sidekudosta, ja alkoholi voi kiihdyttää sen muodostumista. Osalla potilaista kirroosi pahenee ajan myötä ilman alkoholiakin. Tämä on yhä yleisempi maksansiirron syy.

Maksa-arvojen kohoamisen syy on selvitettävä

Jos maksassa epäillään ongelmia, tutkitaan verikokeista maksa-arvoja. Niiden kohoamisen syy täytyy selvittää hyvin, olipa se sitten alkoholi, rasvamaksa tai esimerkiksi virusmaksatulehdus, myrkyt, lääkkeet, lisäravinteet, luontaistuotteet tai kirroosi. Niin sanottu ultraääni-elastografia tutkii maksakudoksen kimmoisuutta ja paljastaa etenkin edenneitä vaurioita. Maksan koepaloja otetaan vuotoriskin takia harkitusti.

– Myrkytykseen, esimerkiksi lääkkeisiin tai muihin haitta-aineisiin, liittyvä vaikea vajaatoiminta on Suomessa onneksi aika harvinaista muutoin kuin itsetuhotarkoituksessa. Haitallisia valmisteita ei ole nyt liikkeellä, ja ammattitaitoisia lääkeohjeita noudatetaan. Myös sieniä suomalaiset käyttävät melko valistuneesti, Perttu Arkkila sanoo.

Maksa-arvot voivat nousta myös esimerkiksi hoitamattomassa keliakiassa, kilpirauhasen toimintahäiriössä tai sappitiehytsairauksissa, esimerkiksi sklerosoivassa kolangiitissa. Se liittyy tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja ahtauttaa sappitiehyttä.

Todetun rasvamaksan ja erityisesti NASHin seuranta on tärkeää, jotta sairaus pysäytettäisiin. Ilman hoitoa se etenee.

– Myös kirroosissa sairauden etenemistä voidaan usein ehkäistä elintavoin tai joskus lääkehoidolla.

Maksaongelmaisen ei pidä käyttää alkoholia. Näin maksa voi elpyä, ja elinajan ennuste voi olla maksakirroosissakin normaali. Jos kirroosi etenee, maksan porttilaskimon paine voi nousta ja ruokatorven laskimot laajentua ja vuotaa verta. Askiteksessa vatsaonteloon kertyy nestettä. Verenkierron haitta-aineet voivat myös aiheuttaa sekavuutta, pahimmillaan aivokooman.

Huonokuntoisen maksan oireita voivat olla kutina, väsymys, laihtuminen, lihaskato ja keltaisuus. Maksasyövän riski lisääntyy, ja myös munuaisten toiminta vaarantuu. Luovuttaa ei silti kannata.

– Kirroosihaittoja voidaan lieventää monilla hoidoilla myös silloin, kun potilas ei kykene luopumaan alkoholista, Arkkila kannustaa.

Maksansiirtoon päädytään Suomessa 60–70 kertaa vuodessa. Tulokset ovat erinomaisia. Toistaiseksi vanhin siirteen saanut oli 74-vuotias, ja hän sai 12 lisävuotta.

– Maksansiirto riippuu potilaan kunnosta. Jos muita sairauksia ei ole, siirrolle ei ole estettä. Päihteiden käytöstä pitää kuitenkin olla irti.

Diabetes altistaa munuaistaudille

Munuaisten tärkeimpiä tehtäviä on poistaa elimistöstä kuona-aineita ja liikaa nestettä. Ne säätelevät myös happo-emästasapainoa, verenpainetta, punasolujen muodostumista ja luun aineenvaihduntaa. Munuaisten toiminta heikkenee lähes kaikilla iän myötä luonnollisesti.

Diabetes altistaa munuaistaudille. Diabeteksen ja verenpainetaudin yleistyminen lisäsi vaikea-asteisia munuaistauteja etenkin 1990-luvulla, mutta vuoden 2002 jälkeen tilanne on tasoittunut.

– Diabetesta ja myös verenpainetta hoidetaan aiempaa paremmin, miettii professori Heikki Saha Taysista.

Vaikeat munuaissairaudet lisääntyvät kuitenkin taas, sillä Munuaistautirekisterin mukaan dialyysia eli keinomunuaishoitoa tarvitsevien määrä kasvoi viidenneksellä vuosina 2015–16. Selvää syytä kasvuun ei ole todettu. Potilaat ovat entistä iäkkäämpiä.

– Uusista dialyysipotilaista jo noin puolet on jo yli 65-vuotiaita, ja väestön ikääntymisen myötä ilmiö kasvaa. Erityisesti verisuonisairauksiin ja ikääntymiseen liittyvä krooninen munuaistauti lisääntyy, Saha sanoo.

Krooninen munuaistauti paljastuu usein sattumalta terveystarkastuksessa tai muista syistä otetuissa veri- tai virtsakokeissa. Munuaisten toimintaa tutkitaan aina diabeteksen ja verenpainetaudin seurannassa.

– Säännöllinen vuosiseuranta omalla lääkärillä on tärkeää. Joskus potilas putoaa omasta syystään pois seurannoista, ja munuaistauti voi edetä huomaamatta.

Kun munuaistaudin syitä selvitellään, lääkäri kysyy muista sairauksista. Diabeteksen lisäksi esimerkiksi sydän- ja verisuoni- sekä reumasairaudet voivat vaikuttaa munuaisiin. Munuaisten toiminta voi heiketä myös, jos suurentunut eturauhanen estää virtsan kulkua.

Suvussa saattaa esiintyä esimerkiksi perinnöllistä rakkulamunuaistautia. Vanhojen laboratoriokokeiden tulokset, kuten valkuaisaine tai veri virtsassa, voivat kertoa aiemmista munuaishäiriöistä.

Vaikeaa munuaistautia hoidetaan dialyysillä

Munuaistaudeissa voi ilmaantua turvotusta ja painonnousua, mutta krooniseen munuaistautiin ei juuri koskaan liity selkäkipua. Sen varhaisimpia oireita ovat väsymys, suonenvedot ja levottomat jalat.

Vaikeaa munuaistautia hoidetaan dialyysillä. Veri voidaan puhdistaa keinomunuaiskoneen avulla hoitopaikassa tai kotona. Hoito kestää yleensä 4–5 tuntia kolmesti viikossa.

Kuona-aineita voidaan poistaa myös vatsakalvodialyysin avulla. Siinä dialyysineste tiputetaan vatsaonteloon ja kuona-aineet poistuvat, kun nesteet vaihdetaan neljästi vuorokaudessa tai koneavusteisesti yöhoitona. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli reilut 1 900 dialyysipotilasta.

Munuaissiirtoja tehtiin toissa vuonna 262. Samalla siirrettiin haima 26 potilaalle. Haimansiirto mahdollistaa tyypin 1 diabeetikolle insuliinihoidon lopettamisen sekä parantaa ennustetta ja elämänlaatua.

Ikä ei ole munuaissiirron este. Esimerkiksi vuonna 2015 tehtiin munuaissiirto muutamalle yli 75-vuotiaille potilaalle.

– Biologinen ikä on siirrossa tärkeämpi kuin kalenteri-ikä. Siirto on mahdollinen myös iäkkäälle, jos potilaalla ei ole muita vakavia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja tai neurologisia sairauksia, ja toimintakyky on hyvä, Heikki Saha kertoo.

Dialyysihoidon tavoite on hyvä elämänlaatu, mutta kovin huonokuntoisen ja monisairaan ihmisen elämää dialyysi ei voi parantaa eikä pidentää. Dialyysihoito saattaa olla tällöin pikemminkin raskasta ja johtaa toistuviin sairaalahoitoihin sekä infektioihin.

Heikki Saha muistuttaa, että tällaisissa tilanteissa hyvä vaihtoehto on konservatiivinen hoito, jossa tavoitteena on hyvä elämänlaatu ja kotona pärjäämisen tukeminen. Päätös hoitolinjasta tehdään potilaan, omaisten ja lääkärin kesken.

– Keskustelussa puhutaan tosiasioista, sillä potilaalla ja omaisillakin saattaa olla epärealistisia odotuksia dialyysin tehosta ja vaikutuksesta elämään.

Konservatiivisessa hoidossa perussairauksia hoidetaan mahdollisimman hyvin lääkkeillä, mutta munuaisille haitallisia lääkkeitä koetetaan välttää. Liikunnan tärkeyttä korostetaan. Ravitsemusneuvonta varmistaa riittävän proteiinin ja energian saannin.

– Oikea ravitsemus kannattaa varmistaa asiantuntijalääkärin ja ravitsemusterapeutin juttusilla, Heikki Saha neuvoo.

Asiantuntijat: dosentti Perttu Arkkila, HUS Vatsakeskus ja professori Heikki Saha, Tampereen yliopistollinen sairaala. Lähteet: Aikakauskirja Duodecim, Suomen Lääkärilehti, muma.fi, Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 2016, supersankarimunuainen.fi, Terveyskirjasto, Munuaisvaurio (akuutti) Käypä hoito 2014, thl.fi.

Julkaistu: 18.4.2018