Ruotsin ensimmäinen naispääministeri Magdalena Andersson johtaa vähemmistöhallitusta, joka horjuu jo ensi metreillä
Stefan Löfvenin seuraaja Magdalena Andersson on suorasanainen, tiukka ja pragmaattinen talouspoliitikko.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson nimitettiin Ruotsin pääministeriksi tiistaina. 54-vuotias Andersson on ollut maan valtiovarainministeri vuodesta 2014.
Opettajaperheen ainoa lapsi kasvoi Uppsalassa, harrasti kilpauintia, liittyi puolueen nuorisojärjestöön lukioikäisenä ja aloitti uransa taloustieteen tutkijana. Väitöskirja jäi kesken, kun hänet pyydettiin töihin hallituksen kansliaan 1990-luvulla.
Tiukka mutta hauska
Vuosikymmenen talousvaikeuksien sanotaan jättäneen jälkensä Anderssoniin ja tehneen hänestä tiukan budjettikurin kannattajan. Ruotsalaislehtien taustahaastatteluissa Anderssonin tuntevat kuvaavat häntä tiukaksi ja suoraksi, mutta myös hauskaksi ja lämpimäksi tyypiksi.
– Hän on neuvottelija ja pragmaatikko. Hän pystyy vaihtamaan kantaansa, jos tarvitaan, luonnehtii Avulle Jonas Hinnfors, valtio-opin professori Göteborgin yliopistossa.
Neuvottelutaitoja tarvitaan, sillä Anderssonin hallitus joutuu hakemaan yhteistyötä sekä oikealta että vasemmalta. Hänet valittiin pääministeriksi ensimmäistä kertaa jo viime viikolla, mutta hän erosi heti saman päivän aikana ympäristöpuolueen jätettyä hallituksen.
Oikeisto ei sovi samaan hallitukseen
Nyt Magdalena Andersson johtaa pelkästään sosiaalidemokraateista koostuvaa vähemmistöhallitusta. Valtiopäivät hyväksyi pääministerin, mutta ei tämän budjettia, joten Anderssonin täytyy edistää oikeisto-opposition ja ruotsidemokraattien budjettiehdotusta.
Jonas Hinnfors arvelee hallituksen pysyvän kasassa syyskuun 2022 vaaleihin asti, vaikkei se saisikaan kaikkia ehdotuksiaan läpi. Vaa’ankieliasemassa oleva keskustapuolue tukee pitkin hampain sosiaalidemokraatteja, kun vaihtoehtona on ruotsidemokraattien vallan kasvaminen.
Hallituksen muodostamisesta on tullut viime vuosina vaikeampaa Ruotsissa, kuten monessa muussakin maassa. Jonas Hinnforsin mukaan se johtuu äänten jakautumisesta monen pienen puolueen kesken ja populistisen, radikaalin oikeistopuolueen ruotsidemokraattien noususta.
Maan muut puolueet karttelivat pitkään ruotsidemokraatteja, mutta nyt puolue tekee yhteistyötä oikeistopuolue maltillisen kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa. Yhdessä nämä kolme ovat huomattavasti sosiaalidemokraatteja suurempia.
Keskustapuolue ei kuitenkaan hyväksy oikeistopopulisteja, ja siksi Ruotsin entinen oikeistoblokki on revennyt rikki.
– Jos ruotsidemokraatit olisi hyväksytympi, Ruotsissa olisi ehdottomasti oikeistohallitus, toteaa Hinnfors.
Ensimmäinen naispääministeri
Magdalena Andersson esitteli tiistaina 23-jäsenisen hallituksensa, ja sen kolme painopistettä: segregaation ja rikollisuuden torjumisen, ilmastonmuutosta vastaan taistelun “vihreän teollisuusvallankumouksen” keinoin sekä hyvinvointivaltion puolustamisen.
– Yksi ihminen, yksi ääni. Kaikkien yhtäläinen oikeus olla mukana ja käyttää valtaa yhteiskunnassa. Tänä vuonna se oikeus täyttää sata vuotta, Andersson sanoi.
Vuonna 1921 ruotsalaisnaiset saivat äänestää ensimmäistä kertaa valtiopäivävaaleissa – ja sata vuotta myöhemmin Ruotsi sai ensimmäisen naispääministerinsä.
