Ihmiset viettävät mökeillään aikaa yli 80 vuorokautta vuodessa. Vanhoja mökkejä korjataan ja nykyaikaistetaan, samaan aikaan kun uudet ”mökit” ovat jo kaikkien mukavuuksien kakkosasuntoja, joissa asutaan yhä enemmän ja ympäri vuoden.

Samalla mökkeilyn luonne muuttuu. Mökille meno ei ole enää tunteikasta paluuta lapsuuden maisemiin, vaan vaurauden kasvun mukanaan tuoma mahdollisuus päästä puhtaaseen luontoon ja saasteettomaan ilmaan. Samalla kasvaa kiinnostus omiin viljelypalstoihin. Lähiruoan ja ”luomuruoan” merkitys on myös kovassa nousussa. Pienet luomukaupat ovat jo tulossa myös kaupunkien jättimarketteihin, koska tiedostava kuluttaja sitä vaatii.

Samaan aikaan maapallon väkiluvun arvellaan kohoavan vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksän miljardin. On siis tuotettava valtavasti enemmän ruokaa kuin nykyään.

”Vuonna 2030 suomalainen maatalous on kasvuala, jolle tarvitaan uutta työvoimaa ja jonka palkat ovat kilpailykykyisiä”, kirjoittaa toimittaja Teppo Kuittinen tämän Avun sivuilla 30–33 julkaistavassa jutussaan.

Ennusteiden mukaan ruoan hinta voi muutamassa kymmenessä vuodessa nousta useita kymmeniä prosentteja. Maataloudesta on siis tulossa kovaa ja globaalia bisnestä, jonka on pystyttävä vastaamaan hyvin erilaisiin tarpeisiin. Kiinalaiset ovat jo ostaneet valtavia viljelyalueita Afrikasta omien kansalaistensa ruokkimiseksi.

Kuvataiteilija ja luomuviljelijä Osmo Rauhala puolestaan näkee Suomen mahdollisuutena panostamisen ympäristön kanssa sopusoinnussa olevaan luomutuotantoon. Hänen mielestään Suomen olisi pyrittävä puhtaan luonnon ja luomutuotannon mallimaaksi. Rauhala itse on onnistunut brändinsä luomisessa. Kaikki hänen tuottamansa luomuvilja menee vientiin.

Kiinalaiset Afrikassa ja Rauhala Hämeenkyrössä ovat saman asian kaksi puolta. Yhtä selkeää ratkaisua tulevaisuuden elintarviketuotannolle ei ole, mutta tasapainoisen maatalouspolitiikan merkitys on kovassa kasvussa koko maapallolla. Samalla kasvaa elävän maaseudun merkitys.