Maalämmön suosio kohoaa sähkön hinnan tahtiin – Selvitimme, mitä maalämmöstä haaveilevan pitää tietää
Puheenaiheet
Maalämmön suosio kohoaa sähkön hinnan tahtiin – Selvitimme, mitä maalämmöstä haaveilevan pitää tietää
Mitä pitää huomioida, kun maalämpöä alkaa hankkimaan? Apu etsi vastaukset viiteen kuumaan kysymykseen maalämmöstä.
Julkaistu 17.10.2022
Apu

Sähkö kallistuu, kuten muukin energia. Huimat hinnat ja levoton maailmantilanne ovat saaneet suomalaiset kiinnostumaan edullisemmasta lämmityksestä ja omavaraisemmasta asumisesta. Yksi tapa lämmityskulujen laskemiseen varsinkin omakotitalossa on maalämmön hankkiminen.

Kiinnostus maalämpöön lähti sähkön hintojen mukana hurjaan nousuun asuntomarkkinoilla. Oikotie-palvelun mukaan maalämmöstä tuli heinä–syyskuussa toiseksi suosituin hakusana omistusasuntohaussa.

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon ennakkotietojen mukaan omakotitaloista 15 prosenttia hyödyntää nykyään maalämpöä.

Mitä pitää huomioida, kun maalämpöä alkaa hankkimaan? Apu etsi vastaukset viiteen kuumaan kysymykseen maalämmöstä.

Vastauksia antoivat asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivasta sekä Suomen lämpöpumppuyhdistyksen SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Miten maalämpö toimii?

Maalämpö on maaperään, kallioon tai vesistöihin varastoitunutta auringonlämpöä, joka siirretään maalämpöpumpun kautta talon vesikiertoiseen lämmönjakoon sekä käyttöveden lämmitykseen.

Maalämpösysteemiin kuuluu kallioon porattu maalämpökaivo tai useampia. Maalämpöpumppu kierrättää siellä nestettä, joka kerää maaperän lämpöä. Tämän nesteen lämpöenergia taas siirretään talon lämmitys- ja käyttöveteen. Lämmityskierto- ja käyttöveden lämpötila on selvästi korkeampi kuin maaperästä lämpöä tuovan nesteen.

Maalämmitys toimii sitä tehokkaammin, mitä pienempi tämä lämpötila on. Siksi maalämpö toimii paremmalla hyötysuhteella matalalämpöisen vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa kuin korkeampilämpöisen patterilämmityksen kanssa.

− Lattialämmityksen kanssa maalämmön vuosihyötysuhde on helposti neljän luokkaa ja patterilämmityksen kanssa esimerkiksi kolmen luokkaa. Tällä tarkoitetaan, että yhdellä kilowattitunnilla sähköä maalämpöpumppu tuottaa vuositasolla neljä tai kolme kilowattituntia lämpöä, Motiva Oy:n asiantuntija Teemu Kettunen kertoo.

Patterilämmityksessä kiertävän veden lämpötila vaihtelee melko paljon kohteen mukaan. Uusissa taloissa ja patteriverkostoissa talon lämpimänä pitämiseen riittävä lämpötila on matalampi, joten niiden hyötysuhde on yleensä vanhoja taloja ja järjestelmiä parempi.

Rototecin porari Ivar Koll poraa kahta 270 metriä syvää maalämpökaivoa Haminassa viisikerroksisen kerrostalon pihalle

Mihin maalämpö sopii?

Maalämpö sopii pääosaan rakennuksista, joita lämmitetään vesikiertoisesti, kunhan maalämpökaivoja pystytään poraamaan riittävästi talon lämmitystarpeeseen nähden.

Jos talon lämmönjako on tavanomaista korkealämpöisempi – esimerkiksi pattereissa kiertävä vesi on tavallista lämpimämpää – on tärkeää käydä tarkasti läpi, millaisella vuosihyötysuhteella maalämpöön perustuva lämmitysjärjestelmä voi kohteessa toimia.

Maalämpöjärjestelmä voidaan mitoittaa myös osatehoiseksi, jolloin kovimpien pakkasten aikaan lämmitystä täydennetään esimerkiksi kaukolämmöllä tai sähköllä.

Selvä este tai rajoite maalämmölle on tilanne, jossa lämpökaivojen poraaminen tontille on kielletty esimerkiksi maanalaisen kaavan tai pohjavesialueen vuoksi. On myös mahdollista, että kallioperä, josta lämpöä varsinaisesti saadaan, sijaitsee niin syvällä, ettei lämpökaivon poraaminen kannata.

− Jos harkitsee maalämpöä rakennuksen lämmitysjärjestelmäksi, kannattaakin aloittaa selvittämällä voidaanko tontille porata lämpökaivoja, Teemu Kettunen toteaa.

Omakotitalossa usein jo yksi lämpökaivo riittää kattamaan lämmitystarpeen. Kerrostaloissa on sen sijaan porattava lämpökaivokenttä. Silloin kerrostalon tontille ei välttämättä mahdu riittävästi lämpöä tuottavia lämpökaivometrejä, vaikka kaivot porattaisiinkin mahdollisimman syviksi.

− Toisinaan lämpökaivojen poraaminen saattaa olla mahdollista maan alla vinosti kaupungin tontin puolelle. Helsingin kaupunki on tänä vuonna ensimmäisenä Suomessa sallinut taloyhtiöille osan lämpökaivoista poraamisen joissain tapauksissa jopa kokonaan kaupungin tontille, jos koko lämpökaivokenttää ei pystytä toteuttamaan taloyhtiön tontin alueelle.

Lämmitystapamuutoksen lisäksi kannattaa tehdä myös muita energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, jotka pienentävät lämmitystarvetta ja siten myös tarvittavien lämpökaivojen määrää.

Tällaisia ovat esimerkiksi lämmöntalteenotto poistoilmasta, aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien hankinta, lämmityksen ohjausjärjestelmän älykkyyden lisääminen, termostaattisten patteriventtiilien uusiminen, yläpohjan eristäminen ja ikkunoiden uusinnan aikaistaminen.

Maalämpökaivoja voidaan käyttää myös tilojen jäähdyttämiseen kesäaikaan. Edullisen jäähdytyksen lisäksi tämä myös pienentää lämpökaivojen tarvetta, sillä huoneilmasta poistettava ylimääräinen lämpö latautuu lämpökaivoon talteen talven lämmityskautta varten.

"Polttoaineen hintojen nousulla on myös merkittävä vaikutus porauskustannusten nousussa. Pari sataa metriä syvän kaivon poraamiseen kuluu jopa 900 litraa polttoainetta."
Jussi Hirvonen

Mitä maalämpö maksaa?

Maalämpöjärjestelmien hintahaitari on hyvin laaja. Asunnon lämmitystarpeen lisäksi hintaan vaikuttaa myös se, onko kyseessä uudiskohde vai olemassa oleva rakennus. Hinnat ovat myös nousseet reippaasti viime aikoina.

SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi hintojen nousseen vuoden takaisesta 10–20 prosenttia. Hintoja nostaa voimakkaan kysynnän lisäksi metallien markkinahintojen nousu.

− Polttoaineen hintojen nousulla on myös merkittävä vaikutus porauskustannusten nousussa. Pari sataa metriä syvän kaivon poraamiseen kuluu jopa 900 litraa polttoainetta, Jussi Hirvonen muistuttaa.

Normaalikokokoisessa uudessa omakotitalossa maalämpöjärjestelmän hinta vaihtelee noin 15 000–25 000 euron välillä. Vanhassa suuressa omakotitalossa järjestelmä hinta voi olla 30 000–40 000 euron luokkaa.

− Lisäkuluja voi tulla esimerkiksi vanhan sähköjärjestelmän muutostöistä, vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisesta ja patteriventtiilien uusimisesta. Jos talon lämmitysverkosto uusitaan maalämpöinvestoinnin yhteydessä kokonaan, hinta kasvaa merkittävästi, Teemu Kettunen toteaa.

Kerrostaloissa maalämpöön siirtymisen hinta nousee 200 000–400 000 euroon. Asuinneliötä kohti hinta voi kuitenkin olla jopa halvempi kuin omakotitalossa, Jussi Hirvonen muistuttaa.

Joissain tapauksissa maalämpöjärjestelmän hankintaan voi saada myös avustusta valtiolta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ELY-keskukset myöntävät avustuksia öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kautta taas voi saada avustusta monenlaisiin rakennuksen kokonaisenergian kulutusta kuvaavaa E-lukua pienentäviin toimenpiteisiin. Kotitaloudet voivat hyödyntää myös kotitalousvähennystä.

− Tuet ovat toisensa poissulkevia, eli esimerkiksi kotitalousvähennystä ei voi saada samaan toimenpiteeseen, johon on hakenut öljylämmityksestä luopumisen avustusta tai ARA:n energia-avustusta.

Minkä verran maalämmöllä voi säästää lämmityskuluissa?

Vesikiertoiseen sähkölämmitykseen verrattuna maalämpö pienentää sähkönkulutusta patterilämmitteisessä talossa karkeasti laskettuna kolmasosaan. Lattialämmitteisessä talossa kulutus pienenee vastaavasti neljäsosaan.

Säästöt vaihtelevat kohteen mukaan, etenkin patterilämmitteisissä taloissa. Samankokoisten talojen tilojen ja käyttöveden lämmityksen sähkönkulutus voi olla vanhassa Pohjois-Suomessa sijaitsevassa talossa moninkertainen verrattuna uuteen rakenteellisesti energiatehokkaaseen Etelä-Suomessa sijaitsevaan taloon, Teemu Kettunen kertoo.

− Jos oletetaan, että sadan neliön vesikiertoisella sähkölämmityksellä varustetussa talossa tilojen ja käyttöveden lämmitykseen kuluisi sähköä 12 000 kWh ja maalämmöllä kulutus olisi tästä kolmannes, eli 4 000 kWh, säästöä syntyisi 30 sentin/kWh sähkönhinnalla laskien noin 2 400 euroa vuodessa.

"Tälle vuodelle on tosi onnekas, jos saa maalämpöpumpun. Pumpuissa myydään tällä hetkellä ensi vuotta."
Jussi Hirvonen

Mitä ongelmia maalämpöön liittyy?

Kuten mainittu, maalämpökaivoja ei saa välttämättä porattua tontille riittävästi lämmityksen tarpeisiin. Tällä haavaa toinen ongelma on maalämmön suosio, minkä vuoksi maalämpöön pääsee käsiksi todennäköisesti aikaisintaan ensi vuonna.

Maalämmön asentaminen vie omakotitalossa yleensä aikaa kokonaisuudessaan muutaman päivän. Tähän sisältyy lämpökaivon poraaminen, vanhan järjestelmän purkaminen ja maalämpöjärjestelmän asentaminen. Asennustyöt voidaan tavallisesti tehdä myös talvella, sillä asennuksen aikana lämpöjen tarvitsee yleensä olla poikki vain joitakin tunteja.

Hurjiin summiin nousevien sähkölämmityslaskujensa kanssa tuskaileville omakotiasujille ei valitettavasti ole tarjota yhtä pikaista helpotusta.

− Tälle vuodelle on tosi onnekas, jos saa maalämpöpumpun. Pumpuissa myydään tällä hetkellä ensi vuotta. Toimitusajat riippuvat mallista ja kokoluokasta, mutta tällä hetkellä puhutaan kolmesta kuuteen kuukauteen ajoista. Suurempi rajoittava tekijä on kuitenkin poraus. Isot toimijat myyvät jopa ensi kesää. Joiltakin pieniltä porausfirmoilta saattaa jollakin paikkakunnalla saada porauksen vuoden vaihteeseen tai ensi vuoden alkupuolella, SULPU ry:n Jussi Hirvonen toteaa.

Kommentoi »