Tämä on maailman suurin elävä olio, ja se saattaa olla kymmeniä tuhansia vuosia vanha

Yhdysvaltain Utahissa 43 hehtaarin alueella kasvava haapalehto ei koostu erillisistä puista, vaan sen jokainen puunrunko on alkujaan peräisin yhdestä siemenestä. Tutkijat keksivät puun erityisyyden 1970-luvulla ja antoivat sille latinankielisen nimen Pando, ”Minä levitän”.

Pando lisääntyy kloonaamalla itsestään. Se koostuu noin 47 000 geneettisesti identtisestä puunrungosta, joita yhdistää valtava juurijärjestelmä.

Pando painaa arviolta 6 500 tonnia eli kolme kertaa enemmän kuin Kaliforniassa kasvava Kenraali Sherman, maailman suurin yksivartinen puu. Hiljattain tehty satojen puunäytteiden DNA-analyysi osoitti, että Pandolla on ikää 16 000–80 000 vuotta. Se on Live Science -lehden mukaan yksi maailman vanhimmista elävistä organismeista.

Jotkin Pandon rungot ovat yli 130-vuotiaita, ja kasvin pitäisi jatkuvasti uudistaa itseään luomalla uusia versoja kuihtuvien puiden tilalle. Viime aikoina se on ollut vaikeuksissa, ja asiantuntijat ovat huolissaan Pandon kyvystä tuottaa uusia klooneja.

Sorkkaeläimistä on tullut haapakasvustolle iso uhka. Fishlaken kansallispuistossa laiduntava karja ja peurat järsivät taimien latvoja ja tappavat uutta kasvustoa nopeammin kuin jättiläiskasvi pystyy luomaan uutta. Aikaisemmin sudet, karhut ja puumat pitivät peurakannan kurissa, mutta ihmiset ovat hävittäneet valtaosan kyseisistä petoeläimistä. Pandon herkimpiä alueita on yritetty aidata, mutta menestys on ollut vaihtelevaa.

Myös hyönteiset ja taudit uhkaavat puita ja jopa tappavat niitä. Uudistumisen puute ja heikkeneminen voivat johtaa pienempään klooniin tai koko haapapuuston kuolemaan.

Yhdysvaltain Forest Service tekee kumppaniorganisaatioidensa kanssa tutkimusta Pandon ongelmien ratkaisemiseksi. Vuosien varrella on kokeiltu erilaisia ​​menetelmiä, joiden avulla juuriston versomista on yritetty elvyttää.

Pandoa tullaan ihailemaan pitkienkin matkojen päästä erityisesti syksyisin, kun puiden lehdet muuttuvat keltaisiksi ja oransseiksi.