Tämä eläin ei näe koskaan jälkikasvuaan – Elää vain neljästä viiteen kuukautta
Madagaskarilainen labordin kameleontti ”kuolee sukupuuttoon” joka vuosi. Sen elämä kestää vain neljä–viisi kuukautta.
Labordin kameleontit elävät nopeasti ja kuolevat nuorina. Kameleonttiyksilö kuoriutuu, kasvaa, parittelee ja kuolee ennen kuin vuodenaika ehtii vaihtua ja seuraava sukupolvi syntyä, kertoo Live Science.
Länsi-Madagaskarin alankometsissä elävä labordin kameleontti (Furcifer labordi) pitää hallussaan ennätystä kaikkien maalla elävien nelijalkaisten lyhimmästä eliniästä. Sen elämä kestää vain neljä–viisi kuukautta. Sitä ennen se kasvaa maan alla munassa kahdeksasta yhdeksään kuukautta.
Lyhyt elinkierto kertoo sopeutumisesta elinalueen ankaraan kausittaiseen ympäristöön. Lyhyt sadekausi tarjoaa ravintoa ja vettä, mutta suurimman osan vuotta kestävä kuuma kuivakausi on olosuhteiltaan äärimmäisen ankara.
Labordin kameleontti kuoriutuu munasta, kun sadekauden ensimmäiset sateet kastelevat maata marraskuussa. Tammikuussa se on jo kasvanut yhdeksän sentin mittaansa ja saavuttanut sukukypsyyden. Parittelukausi on raju, kun etenkin koiraat taistelevat kumppaneista.
Naaras munii munat hiekkaan ja peittää ne viimeisillä voimillaan. Vain muutaman tunnin kuluttua naaras kuolee, sillä sen energiavarastot ovat täysin lopussa.
Parittelun jälkeen koiraat kuolevat, mutta naarailla on vielä edessään elintärkeä tehtävä suvun jatkamisessa. Naaras käyttää kaiken energiansa munien tuottamiseen. Helmikuussa se munii munat hiekkaan ja peittää ne viimeisillä voimillaan. Vain muutaman tunnin kuluttua naaras kuolee, sillä sen energiavarastot ovat täysin lopussa.
Helmikuun lopulla, sadekauden päättyessä kaikki aikuiset ovat kuolleet. Maan alla kasvaa kuitenkin seuraava sukupolvi, joka valmistautuu lyhyeen, mutta vauhdikkaaseen elämäänsä Madagaskarin metsissä.
Muiden kameleonttien tapaan myös labordin kameleontti muuttaa väriä. Se hallitsee ihonsa väriä laajentamalla ja supistamalla soluja, joiden nanokiteet ohjaavat valon heijastumista iholta. Värin vaihdon taustalla on kumppanien houkuttelu ja tunteisiin reagoiminen. Vuonna 2024 kuvatussa PBS-dokumentissa kameleonttinaaras puhkesi juuri kuolemansa kynnyksellä loisteliaaseen ja sykkivään värinäytökseen.
Lajin nimi on kunnianosoitus ranskalaiselle seikkailijalle Jean Labordelle.
