Luottomiehiä, vahvistuksia Huuhkajista ja muutama kysymysmerkki – Tässä ovat Pikkuhuuhkajien EM-kisamiehistön avainpelaajat

Alle 21-vuotiaiden maajoukkueen kisaurakka alkaa 12. kesäkuuta ottelulla Hollantia vastaan. Kolme päivää myöhemmin Pikkuhuuhkajat kohtaa Ukrainan, ja alkulohkovaiheen viimeinen peli on edessä 18. kesäkuuta Tanskaa vastaan.

Aition Erkko Meri esittelee perusteellisesti Suomen kisajoukkueen avainpelaajat.

Lucas Bergström (s. 2002), maalivahti, Chelsea (Englanti)

Jo yli viiden vuoden ajan englantilaisen Chelsean organisaatioon kuulunut Bergström on Pikkuhuuhkajien ykkösvahti. Yli kaksimetrinen torjuja pelasi Suomen kaikki karsintaottelut alusta loppuun. Pargas IF:n ja Turun Palloseuran kasvatin asenne on ammattimainen ja hän tutkii toisinaan jopa oma-aloitteisesti vastustajan pelaamista. Bergströmin reaktiot ovat hyvät ja jalkatorjuntatyöskentely laadukasta. Selviä kehityskohteita sen sijaan löytyy muun muassa alueen puolustamisesta ja pelin avaamisesta. Viime vuosien vähäinen peliaika näkyy myös siinä, että yhteistoiminta puolustajien kanssa on välillä hakemista liittyen esimerkiksi sijoittumiseen laukauksia blokattaessa. Bergströmin tie Lontoossa on ollut tukossa eikä pelituntuma ole optimaalinen. Henkisesti vahvalla maalivahdilla on kuitenkin potentiaalia, jonka ulosmittaamiselle olisi jo korkea aika. Jos uralle löytyy uusi suunta, Bergström voi taistella tulevaisuudessa jopa Huuhkajien ykkösvahdin paikasta Celticin Viljami Sinisalon kanssa.

Tiesitkö tätä? Bergström on Pikkuhuuhkajien maalivahtivalmentaja Eemeli Reposelle tuttuakin tutumpi mies. Kaksikon yhteistyö alkoi jo TPS:n junioreissa Bergströmin ollessa vasta yläkouluikäinen.

Tomas Galvez (s. 2005), laitapuolustaja, Cambuur (Hollanti)

A-maajoukkuedebyytin vain 17-vuotiaana tehnyt Galvez on itsestään selvä valinta Pikkuhuuhkajien vasemmaksi puolustajaksi. Marraskuun Norja-jatkokarsintaottelut osoittivat, että Galvez kykenee sopeutumaan nopeasti päävalmentaja Mika Lehkosuon pelisapluunaan. Hollannin kakkostasolla mukavasti vastuuta saanut vasuri tukee hyökkäyksiä hanakasti ja kykenee antamaan laadukkaita keskityksiä sekä maata pitkin että ilmassa. Huuhkajissa Galvezilla on toisinaan ollut haasteita tunnistaa, milloin tehdä vastustajan etäisyyksiä repivä juoksu, milloin pyytää palloa jalkaan. Pikkuhuuhkajien pelaamisen selkeät avainperiaatteet tulevat kuitenkin todennäköisesti helpottamaan pallotaiturin päätöksentekoa ja toimintaa osana kollektiivia. Vaikka Galvez viihtyy usein leveydessä, hänen työkalupakistaan löytyy myös taito pelata sisemmillä kaistoilla. Tämä ulottuvuus voi antaa tärkeän lisämausteen Pikkuhuuhkajien hyökkäyspelaamiseen.

Tiesitkö tätä? Galvez on avannut toistaiseksi yhteensä yhdeksän alle 21-vuotiaiden maaottelua. Suomi on hävinnyt niistä viisi, pelannut kerran tasan ja voittanut vain kolmesti.

Ville Koski (s. 2002), keskuspuolustaja, Istra 1961 (Kroatia)

Joulukuussa 2023 FC Hongasta Kroatiaan siirtynyt Koski on yksi Pikkuhuuhkajat-miehistön pelillisistä johtajista. Suomessa pallovarmana pelinavaajana tunnettu toppari on kehittynyt Kroatiassa erityisesti puolustamisen yksityiskohdissa, kuten laukausten peittämisessä ja käsien käytössä. Siirto matalan tempon Veikkausliigasta pelillisesti vauhdikkaampaan ja taktisesti vähemmän organisoituun Kroatian liigaan on muutoinkin tehnyt Tuusulan Palloseurassa uransa aloittaneelle Koskelle hyvää. Nykyään hän on kokonaisvaltainen toppari, ei ainoastaan puolustuslinjaan pudotettu entinen keskikenttäpelaaja. Koski ei ole hujoppi tai erityisen ulottuva pelaaja, vaan pallojen voittaminen perustuu ennen kaikkea oikea-aikaiseen liikkeeseen ja ennakointiin.

Tiesitkö tätä? Mediatietojen mukaan muutamat italialaisseurat, kuten Venezia ja Hellas Verona, olivat alkuvuodesta Kosken perässä.

Matti Peltola (s. 2002), puolustaja tai keskikenttäpelaaja, D.C. United (Yhdysvallat)

16 A-maaottelua pelannut Peltola on kuin sveitsiläinen linkkuveitsi, joka kelpaa työkaluksi lähes ongelmaan kuin ongelmaan. HJK-kasvatin voi sijoittaa vaivattomasti niin laitapuolustajaksi, toppariksi kuin keskikentän keskelle. Jos viime hetken loukkaantumisia ei tapahdu, Pikkuhuuhkajissa Peltolan pelipaikka löytyy mitä todennäköisimmin Kosken viereltä puolustuksesta. Yhdysvaltoihin alkuvuodesta 2024 siirtynyt joka paikan höylä on riittävän nopea puolustamaan isoja alueita ja tarpeeksi urheilullinen ja peliälykäs pelaaja voittamaan kaksinkamppailuita. Pelinavaamisessa puolestaan näkyy Peltolan keskikenttäpelaajan koulutus: syötöillään hän kykenee antamaan etua pallon vastaanottajille. Pikkuhuuhkajien jatkopaikkatavoitteen kannalta olennaisen tärkeään asemaan nousee se, kuinka hyvin Peltola löytää yhteistyön puolustuslinjan muiden pelaajien kanssa.

Tiesitkö tätä? Peltolan monikäyttöisyys on huomattu myös MLS:ssä. Viimeisen noin puolentoista vuoden aikana hän on pelannut muun muassa kolmen puolustajan linjassa oikealla, viiden linjassa vasempana topparina sekä keskikentän keskellä niin oikealla kuin vasemmallakin.

Samuli Miettinen (s. 2004), keskuspuolustaja, KuPS (Suomi)

Yhden Miettisen epäonni voi olla toisen Miettisen onni. EM-karsinnoissa Kosken kanssa vahvan toppariduon muodostanut Tony Miettinen on loukkaantumisen takia sivussa, mutta sukunimikaima Samuli Miettinen voi saada Slovakiassa tilaisuuden näyttää. Kosken ja Peltolan syrjäyttäminen ei ole kuitenkaan helppoa. Kuopiossa liigan eliittiin noussut puolustaja ei tärise vastustajan prässin alla, vaan kykenee ohittamaan lähimmän vastustajan joko kuljettamalla tai kovalla eteenpäin suuntautuvalla syötöllä. Nuoresta iästään huolimatta Miettinen on kypsä ratkaisuissaan. ”Vaihto-oppilasvuoden” italialaisen Sampdorian akatemiassa kaudella 2022–2023 viettänyt kuopiolainen osaa puolustaa isojakin alueita ja hyökätä tarvittaessa aggressiivisesti kohti palloa. Vaikka Miettisen kokemus alle 21-vuotiaiden maaotteluista on vielä vähäistä, häneen Pikkuhuuhkajat ei tule Košicessa kaatumaan, jos käsky vain käy kentälle.

Tiesitkö tätä? Vielä Miettisen aikana Sampdorian ykkösjoukkue pelasi maan pääsarjassa Serie A:ssa, mutta kaudella 2025–2026 joukkue löytyy vasta kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta Serie C:stä.

Miska Ylitolva (s. 2004), laitapuolustaja, HJK (Suomi)

Juuri nyt näyttää siltä, että HJK:ssa jatkuvasti isoja minuutteja uurastava Ylitolva nappaa oikean puolustajan paikan ennen Ilveksen Kalle Walliusta ja Itävallassa pelaavaa Dario Naamoa. Vielä EM-karsinnoissa Ylitolva ei kuulunut Lehkosuon luottopelaajiin, mutta varsinkin alkukauden oivat otteet Klubissa ovat nostaneet puolustajan osakekurssia. Pikkuhuuhkajien menestymisen kannalta Ylitolvan ominaisuudet ovat riittävät, vaikkakaan hän ei ole pallollisena yhtä monipuolinen kuin toisen puolen Galvez. Rovaniemeltä Helsinkiin kaudeksi 2022 siirtynyt Ylitolva on juoksuvoimainen pelaaja, joka jää kaksinkamppailuissa harvoin kakkoseksi. Hän ei ole varsinainen kombinaatiopelaaja, vaan vahvuudet ovat enemmän pystysuuntaisissa liikkeissä.

Tiesitkö tätä? Ylitolvan urheilullisen pohjan yksi selittävä tekijä on kiistatta lapsuuden monipuolinen urheilu: jalkapallon lisäksi lajivalikoimaan kuuluivat muun muassa telinevoimistelu, yleisurheilu ja uinti.

Santeri Väänänen (s. 2002), keskikenttäpelaaja, Rosenborg (Norja)

Pikkuhuuhkajien kapteenia on helppo luonnehtia peruspelaajaksi isolla P:llä. Väänäsellä ei ole varsinaista erityisominaisuutta, X factoria, vaan hän on monessa asiassa tasaisen varma ja luotettava. HJK:ssa pelaajaksi kasvanut keskikenttämoottori pystyy riistämään ja katkomaan, hän ei menetä palloa helposti ja kestävyysominaisuudet ovat kunnossa. Tehot hyökkäyspäässä ja peliä edistävien syöttöjen määrä voisivat kuitenkin olla vielä suuremmat. Pikkuhuuhkajien pelin ydinperiaatteisiin kuuluu lähtökohtainen pyrkimys riistoon enintään viiden sekunnin sisällä pallonmenetyksestä. Tämän tavoitteen toteutumisessa Väänäsen panos on kaikki kaikessa. Jos Pikkuhuuhkajat mielii jatkoon, Väänäsen täytyy onnistua puolustuksen ja hyökkäyksen välisenä tasapainottavana ”liimapelaajana” erinomaisesti.

Tiesitkö tätä? Juniorina muun muassa laitapuolustajana pelannut Väänänen ”erikoistui” keskikenttäpelaajaksi vasta siinä vaiheessa, kun hänen ikäluokkansa aloitti ison kentän pelit. Myöhemmin Väänänen on arvioinut, että juuri pelaaminen eri paikoilla kehitti merkittävästi hänen monipuolisuuttaan.

Leo Walta (s. 2003), keskikenttäpelaaja, Sirius (Ruotsi)

Vain 16-vuotiaana tanskalaiseen FC Nordsjællandiin siirtynyt Walta on suomalaisittain harvinainen pelaajatyyppi. Pienikokoinen keskikenttäpelaaja kykenee syöttämään laadukkaasti molemmilla jaloilla ja viimeistelemään myös itse monipuolisesti. Jalasta lähtevät luontaisesti niin erikoistilanteet, pidemmät kaaripallot kuin lyhyet käyttösyötötkin. Walta tunnistaa tyhjät tilat kentällä, hahmottaa etenemismahdollisuudet ja osaa liikkua pelattavaksi lyhyellä askeltiheydellä. Laadukas ensimmäinen kosketus ja pehmeä pallokontrolli täydentävät paketin. Wallan rooli murtavien syöttöjen antajana on aivan olennainen, kun Pikkuhuuhkajat hyökkää periaatteidensa mukaisesti vastustajan puolustuslinjan taakse.

Tiesitkö tätä? Juniorivuotensa pääasiassa HJK:ssa viettänyt Walta herätti suurseurojen kiinnostuksen jo pikkupoikana. Alakouluiässä hän vieraili muun muassa hollantilaisen PSV Eindhovenin akatemiassa ja 13-vuotiaana tuli kutsu saksalaisjätti Bayern Münchenin testeihin.

Luka Hyryläinen (s. 2004), keskikenttäpelaaja, Ulm (Saksa)

Toisen polven jalkapalloilija muistuttaa monessa suhteessa Huuhkajien ex-kippari Tim Sparvia. Sparvin tavoin Hyryläinen on kentällä rauhallinen, hän pitää pallosta huolta, suojaa puolustuslinjaa, peittää välejä ja löytää syöttövälejä ahtaissakin tiloissa. Saksaan jo 16-vuotiaana muuttanut keskikenttäpelaaja on ulkomailla kehittynyt erityisesti kaksinkamppailupelaamisessa. Räjähtävyys ja kyky voittaa tilaa kuljettamalla ovat kuitenkin siinä määrin kysymysmerkkejä, ettei olisi ihme, jos Hyryläinen tekisi mahdollisen Huuhkajat-uran ensisijaisesti keskuspuolustajana. Hyryläisen loppukevään peliminuutit Ulmissa jäivät vähiin, joten avauspaikka Pikkuhuuhkajissa ei ole yhtä varma kuin EM-karsinnoissa. Sen verran kovaa kilpailu Pikkuhuuhkajien keskikentälle on juuri nyt.

Tiesitkö tätä? Hyryläinen kuului vuosien ajan HJK:n laadukkaaseen 2004 syntyneiden akatemiajoukkueeseen. Tuosta porukasta ammattilaiskentille ovat ponnistaneet myös esimerkiksi Englannissa pelaava Jimi Tauriainen, IFK Mariehamnin Niilo Kujasalo, AC Oulun Santeri Silander sekä ruotsalaista Kalmaria edustava Rony Jansson.

Casper Terho (s. 2003), laitapelaaja, Paderborn (Saksa)

Vasenjalkainen laitaetenijä on yksi niistä Pikkuhuuhkajat-pelaajista, jonka uran suunta on jossain määrin utuinen. Tammikuussa lainasopimuksella Belgiasta 2. Bundesliigaan siirtynyt Terho aloitti Saksassa sangen lupaavasti, mutta loppukevät oli takkuinen. EM-kisoissa Terho tullee kuitenkin esiintymään isossa roolissa, sillä Pikkuhuuhkajien pelitapa sopii hänelle kuin nenä päähän. Laidallaan Terho pääsee tekemään syvyysjuoksuja ja haastamaan vastustajan viimeistä linjaa sekä ilman palloa että sen kanssa. Siinä missä Terhon vahvuudet ovat ilmiselviä myös hänen heikkoutensa ovat kiistattomat. HJK:sta ulkomaan kentille ponnistanut laituri pakottaa peliä vielä liiaksi eikä puolustaminen pallottomana ole huipputason vaatimusten mukaista. Terho ei ole vielä riittävän tasainen suorittaja. Kehityskohteistaan huolimatta Terho on yksi niistä kisaryhmän pelaajista, joka voi viimeisten minuuttien yllättävillä ratkaisuillaan kääntää otteluita Suomelle. Kaksi maalia jatkokarsinnoissa Norjan verkkoon oli vahva työnäyte Terhon potentiaalista.

Tiesitkö tätä? Terho edusti vielä C15-ikävaiheessa FC Kontua ja siirto HJK:n akatemiaan tapahtui vasta vuonna 2018. Seuraavana vuonna hän debytoi jo HJK:n reservijoukkue Klubi 04:ssä.

Topi Keskinen (s. 2003), laitapelaaja, Aberdeen (Skotlanti)

Skotlannin pääsarjaseura Aberdeenin vuoden nuoreksi pelaajaksi valittu ja vastikään cupin voittoa juhlinut Keskinen tarjoaa Pikkuhuuhkajille todellisen täsmäaseen. Mikkelin Palloilijoiden kasvatin nopeusominaisuudet ovat todennäköisesti lähes jokaisen suomalaisen jalkapallon seuraajan tiedossa. Vastustajan selustasta löytyvä tyhjä tila, pallon jalkaansa saava Walta tai joku muu keskikenttäpelaajista sekä eteenpäin kiihdyttävä Keskinen voivat parhaimmillaan olla yhdistelmä, joka tuottaa Suomelle kohtuullisen määrän laadukkaita maalintekopaikkoja tai vähintäänkin onnistuneita etenemisiä. Viidesti Skotlannin liigassa osunut laitapelaaja on hyvä ohittaja, joka on näyttänyt, että pää kestää myös tiukoissa paikoissa. Laadukkaana vastahyökkäyspelaajana Keskisen arvo Pikkuhuuhkajille voi muodostua olennaisen tärkeäksi varsinkin niillä pelin hetkillä, kun joukkue joutuu ottamaan vastaan. Jos ja kun Keskinen pelaa enemmän vasemmalla laidalla, yhteistyön Galvezin kanssa täytyy toimia saumattomasti.

Tiesitkö tätä? Keskinen kuuluu niihin harvoihin Pikkuhuuhkajat-pelaajiin, jonka tililtä ei löydy B-nuorten SM-sarjaotteluita. Ikävuodet 15–17 vierähtivät MP-juniorilla pääasiassa B- ja A-poikien Ykkösessä.

Otso Liimatta (s. 2004), hyökkääjä tai hyökkäävä keskikenttäpelaaja, Famalicão (Portugali)

Oulussa jalkapallo-oppinsa saanut Liimatta oli EM-karsinnoissa Pikkuhuuhkajien tärkein hyökkäyspään pelaaja. Seitsemän karsintaosuman lisäksi hän rakensi paikkoja muille, luovi juonikkaasti vastustajan puolustus- ja keskikenttälinjan välissä ja loi tempokuljetuksillaan epätasapainoa vastustajan muotoon. Matala painopiste, terävät suunnanmuutokset ja kyky vaihtaa kosketusten pituuksia tekevät pallon riistämisestä Liimatalta vaikeaa. AC Oulussa läpimurtonsa tehnyt pallotaituri on pelaajatyyppi, joka suorastaan houkuttelee vastustajaa rikkomaan. Liimatan nopeiden jalkojen merkitystä ei sovi väheksyä myöskään Pikkuhuuhkajien prässipelaamisessa. Suurin kysymysmerkki Liimatan kohdalla liittyy pelituntumaan. Vastuu Portugalin pääsarjassa on jäänyt todella vähiin. Sytyttävätkö tuttu ryhmä ja iso haaste ”Oulun Messin” jälleen liekkeihin vai meneekö kisaottelut tuntumaa hakiessa? Pikkuhuuhkajat tarvitsevat Liimatan tehoja.

Tiesitkö tätä? Liimatasta tuli syksyllä 2023 vasta kolmas Portugalin pääsarjassa pelannut suomalainen miesjalkapalloilija. Aikaisemmin tempun olivat tehneet Jari Rantanen 1980-luvulla ja Kimmo Tarkkio 1990-luvulla.

Naatan Skyttä (s. 2002), hyökkääjä tai hyökkäävä keskikenttäpelaaja, Dunkerque (Ranska)

Pikkuhuuhkajien hyökkäyspelaamisen toisen kulmakiven, Naatan Skytän, kohdalla valmennusjohdon ja kannattajien ei tarvitse olla huolissaan pelituntuman puutteesta: Ilves-kasvatti on kellottanut Ranskan kakkostasolla säännöllisesti täysiä minuutteja. Myös tehoja on löytynyt: seitsemän maalia Ligue 2:ssa on vähintäänkin kohtuullinen saldo. Pelaajaprofiililtaan tamperelainen muistuttaa huomattavasti Liimattaa. Myös Skyttä pystyy ohittamaan vastustajia pallon kanssa sekä antamaan myös avainsyöttöjä hyökkäyskolmanneksella. Pienessä tilassa erinomaisesti pallosta huolehtivan vasurin ura on jopa kulminaatiopisteessä. Jääkö Skyttä alempien tasojen jyräksi vai voisivatko vahvat otteet EM-kisoissa avata portin suuremmille areenoille, kenties jopa takaisin TOP5-liigaan?

Tiesitkö tätä? Skyttä, Peltola ja Väänänen ovat kisajoukkueen ainoat pelaajat, jotka valittiin huhtikuussa 2017 ikäluokkansa (2002) ensimmäisiin maaotteluihin.

Alle 21-vuotiaiden EM-kisat pelataan Slovakiassa 11.–28. kesäkuuta. Aition jalkapallotiimi kirjoittaa kisoista läpi turnauksen.