Liputtaako Mr. Lordi KAJ:n vai Erikan puolesta? Euroviisuvoittaja muistaa paitsi huuman, myös perähikiän änkyrät – ”Sinne lähetettiin ne kuminaamat huutamaan”
Lordin Euroviisujen voitosta ja sitä seuranneesta myllerryksestä on kulunut jo 19 vuotta. Erika Vikmanille ja KAJ’n jäsenille ei Mr Lordilla ole vinkkejä, mikäli hekin joutuisivat vielä samanlaiseen mankeliin kuin Suomen ensimmäiset viisuvoittajat, mutta oma ilmiselvä suosikkinsa hänellä tämän vuoden suomalaisista viisukappaleista on.
Kumpi on Mr Lordin suosikki kahdesta suomalaisten esittämästä euroviisukappaleesta, Suomea edustavan Erika Vikmanin Ich komme vai Ruotsin viisuedustajana toimivan KAJ’n Bara bada bastu?
Mennään Herra Lordin eli Tomi Putaansuun ehkä lopulta yllätyksettömään vastaukseen vasta myöhemmin.
Ihan jo se on ajatuksena hauska, että raskaan musiikin mieheltäkin niin usein kysytään euroviisukommentteja. Lordin vuoden 2006 Euroviisujen voiton myötä ovat Putaansuun viisunäkemykset olleet edellisen 19 vuoden ajan haluttua kamaa.
– Se on täysin ok, ja ymmärrettävää. Se, mikä siinä on hauskaa, on se, että eihän viisujen voittaminen minusta euroviisueksperttiä tee. Aina kysytään, että onko sinulla veikkauksia. No ei ole, Putaansuu naurahtaa.
Ja jos on välillä ollut, niin ne ovat pääasiassa menneet erään kirosanan verran metsään.
– Melkein joka vuosi ne biisit, jotka ovat lähimpänä musamakuani, ovat siellä hännillä.
Lordilla menee yhtyeenä hyvin. Maaliskuussa ilmestyi bändin 19. studioalbumi Limited Deadition ja sitä seurasi Euroopan kiertueen ensimmäinen osa. Kesään kuuluu festariesiintymisiä ja syksyllä kiertue jatkuu. Putaansuun musiikkilähde ei ole ehtynyt, vaikka bändi perustettiin jo 33 vuotta sitten.
”Kun on tällainen luovan ripulin ihminen, kuten olen, niin minulla on jatkuva ripuli.”
Bändin musiikillista evoluutiota Putaansuu kuvailee yhtä rujoin ilmaisuin. Bändin ”kakkaamiseen” on mahtunut jopa diskolevykin, koska Lordi ei koe olevansa sidottuna tiettyihin genreihin.
– Totta kai minkä tahansa bändin soundin määrittää laulajan ääni ja niin pitkään kuin minä olen minä, niin soundaan minulta ja se kuulostaa Lordilta.
Albumit ja kiertueet kuuluvat kaikki normaaliin rockbändin elämään, mistä päästään taas vuoden 2006 viisuseikkailuun, joka ei puolestaan ollut tyypillistä Lordin kaltaiselle bändille.
Euroviisuihin hakeutuminen oli levy-yhtiön idea, johon bändi tarttui. Putaansuu on 19 vuoden perspektiivilläkin edelleen sitä mieltä, että Euroviisut oli bändille positiivinen retki.
– Sehän on hieno konsepti. Viisut eivät ole tehneet mitään huonoa, ne ovat päinvastoin avanneet meille jumalattomasti ikkunoita. Muuten niitä yritettäisiin vieläkin olla kurottelemassa, Putaansuu miettii.
Bändin kohtaama reaktio viisuvoitosta tuli kuitenkin Putaansuulle yllätyksenä, ja tuntui väärältä ja kohtuuttomalta.
– Varsinkin muutama vuosi meidän viisuvoittomme jälkeen se oli sellaista, että meidän silloinen basistimme käveli haastattelusta ulos, jos joku mainitsi Euroviisut, Putaansuu kertoo.
”Viisuvoitto laskettiin meille kotimaassa yhtäkkiä suurimmaksi synniksemme.”
Joillekin Lordi ei ollut kunnollinen viisuedustaja – ja metallipiireissä saatettiin kääntää selkiä siihen leikkiin lähteneelle bändille. Reaktiot ovat vuosien varrella tasaantuneet.
– Mutta väitän, että sieltä perähikiän pikkukyliltä edelleen löytyvät ne änkyrät, joiden mielestä se oli pahinta, mitä Suomelle on koskaan tapahtunut, että sinne lähetettiin ne kuminaamat huutamaan.
Putaansuulla voisi nyt olla vinkkejä sekä Vikmanille että KAJ’n jäsenille, jos he joutuisivat mahdollisen euroviisumenestyksensä myötä yhtä kovaan mediaryöpytykseen kuin Lordi vajaa 20 vuotta aikaisemmin.
– Ei minulla ole mitään vinkkejä antaa, Putaansuu kuitenkin sanoo.
Hän viittaa siihen, että niin Vikman kuin KAJ’n jäsenet ovat kaikki vähän yli kolmekymppisiä, kun taas Putaansuu on jo 51-vuotias.
– Tässä on jo sukupolvienkin kuilu välissä, ja hyvin eri konseptit. Erika tietää kotimaan julkisuuden kanssa pelaamisen säännöt jo paljon paremmin kuin minä ikinä. Ja ne ovat samat ulkomailla. Ja KAJ, kyllä ne jätkät tietävät, hän miettii.
Putaansuu on Lordin ehdottomana keulahahmona pelastunut paljolta yhtyeen esiintymisasun myötä. Yksityisyys on varjeltunut, vaikka maskit aiheuttivat myös kohun, kun bändi ei suostunut vierailemaan Linnan juhlissa ilman naamioitaan.
Putaansuu muistaa edelleen, mitä hänen edesmennyt ystävänsä Maki Kolehmainen heitti hänelle jo Emma-gaalassa 2003.
”Maki tuli sanomaan, että et tiedä kuinka monelta baarivittuilulta ja riidanhaastamiselta tulet välttymään.”
Putaansuun ystäväpiireissä on ihmisiä, jotka tunnetaan Suomessa ihan omilla kasvoillaan.
– Voin olla baarissa tällaisten kanssa, ja he eivät saa hetken rauhaa. Sen huomaa, että tuollaiset tilanteet vaativat luonnetta ja kovan paksun nahan kasvattamista, hän miettii.
– Jos menestystä ja näkyvyyttä tulee, niin en ole Erikasta yhtään huolissani. Hän tietää tuon pelin. KAJ’n ihmisiä en tunne, en ole koskaan heitä tavannut, mutta oletan, että hekin tietävät.
Mutta niin, kumpi tämän vuoden suomalaisista euroviisulauluista sitten on Putaansuun suosikki?
– Kyllä minulle selkeästi se Erikan biisi on niistä suosikki, hän sanoo.
Ich komme edustaa Putaansuulle klassista, hyvämelodista popkappaletta, joka kutittelee hänen sävelkorvaansa ja toimii ”kuin tuhat jänistä”. KAJ’n Bara bada bastu on hänelle vaikeampi.
– En voi sietää räppiä, ja tuossa KAJ’n biisissä on aika paljon räppimeininkiä. Mutta kyllä mie ymmärrän sen KAJ’n biisinkin, ja sen mistä jengi tykkää siinä.
Ich komme olisi Lordille ilmiselvän sopiva kappale versioitavaksi, mutta myös Bara bada bastusta saisi tehtyä Lordi-sovituksen.
– Saisi. Siinä on ne elementit. Minulle musiikki on ensisijaisesti melodia ja rytmi. Siitä saisi aivan mainion hevi-, rokki-, tai metallibiisin.
