Lintuinfluenssaa ei ole saatu kuriin turkistarhoilla – Miten vakavasta riskistä on kyse?

Tuhansia kuolleita lintuja ja satoja hengettömiä turkiseläimiä. Lähiaikoina henkensä menettävät kymmenet tuhannet minkit, ketut ja supikoirat.

Lintuinfluenssa on aiheuttanut jo nyt melkoista tuhoa Suomessa. Lintuja on kuollut tuhansittain. Ongelma on maailmanlaajuinen, ja joukkokuolemia on todettu eri puolilla maapalloa.

Virus on levinnyt kohta kaksi kuukautta suomalaisilla turkistarhoilla. Mitä pidempään tämä jatkuu, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että virus muuntuu tehokkaammin nisäkkäiden välillä leviäväksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotti tänään perjantaina, että turkistarhoilla kohta kaksi kuukautta jyllännyt virus on kansanterveydellinen riski. Jos virus muuntuu, riski voi olla kansainvälinen.

Millaisesta uhasta on kyse ja kuka tai mikä on vaarassa?

Tauti levisi turkistarhoille kesäkuussa

Suomessa lintuinfluenssa on levinnyt kesäkuun 14. päivästä lähtien turkistarhoissa. Perjantain tiedon perusteella lintuinfluenssa oli todettu 21:llä turkistilalla. Taudin tartuttamilla tiloilla on ainakin 185 000 turkiseläintä, kuten kettuja, minkkejä ja supikoiria.

Apu esitti Ruokavirastolle ja THL:lle listan kysymyksiä lintuinfluenssasta. Vastaukset tulivat sähköpostitse keskiviikkona ja torstaina. Avulle kerrottiin, että lintuinfluenssaan on kuollut Suomessa jo satoja turkiseläimiä. Sitä, kuinka moni on saanut tartunnan, ei tiedetä.

Testataanko kaikilla Suomen turkistiloilla eläimiä?

Kaikkien turkistarhojen eläimiä ei ole testattu. Tarhoja testataan havaittujen oireiden tai eläinten lisääntyneen kuolleisuuden perusteella. Havaittujen tartunta-alueiden tuottajilta on selvitetty, onko eläimissä mahdollisesti havaittu oireita tai normaalia suurempaa kuolleisuutta, ja näytteenottoa suunnattu sen perusteella.

Testataanko tilojen työntekijät?

THL:n suositusten mukaisesti, kun turkistarhalla todetaan ensimmäistä kertaa lintuinfluenssaan sairastuneita eläimiä, kaikki turkistarhalla eläinten kanssa kontaktissa olleet henkilöt testataan. Sairaisiin turkiseläimiin kontaktissa oleville suositellaan jatkuvaa oireseurantaa.

Tauti on todennäköisesti levinnyt turkistarhoihin sairastuneiden lokkien välityksellä. Turkiseläimiä kasvatetaan Suomessa niin sanotuissa varjosuojissa, joissa eläimet ovat vierekkäin pienissä verkkohäkeissä. Miten virus on levinnyt niihin?

Luonnonlinnut voivat päästä läheisiin kosketuksiin turkiseläinten kanssa esimerkiksi lentämällä turkiseläinten häkkien ulkopuolella. Joissain tapauksissa niillä on ollut myös pääsy turkiseläintalojen sisälle, siis varjotalon katon alle. On myös mahdollista, että linnut ovat päässeet ulostamaan turkiseläinten rehuun.

Miksei turkiseläimiä tarvitse pitää sellaisissa tiloissa, joissa ne eivät altistuisi lintujen ulosteille? Eikö esimerkiksi siipikarjaa koske tällainen vaatimus?

Osalla turkistarhoista lintujen torjunta on hoidettu hyvin esimerkiksi lintuverkkojen tai lintukarkottimien avulla. Osalla tarhoista lintujen pääsyn estäminen on ollut heikommin toteutettu. Turkistarhat ovat nyt saanet tarkempaa ohjeistusta asiasta. Siipikarjatiloilla taas on erityisesti salmonellan torjunnan vuoksi kiinnitetty erityistä huomiota tautitorjuntaan jo pitkään.

Pelko on kansainvälistä

THL:n ja Ruokaviraston perjantaisessa tiedotteessa todettiin, että lintuinfluenssatilanne turkistarhoilla on riski kansanterveydelle.

Laitosten yhteinen artikkeli lintuinfluenssatilanteesta julkaistiin Eurosurveillance-lehdessä. Sen mukaan on mahdollista, että lintuinfluenssa on levinnyt turkistarhoissa nisäkkäiden, ja mahdollisesti myös eri lajien välillä.

Jos lintuinfluenssavirus muuntuu turkistarhoissa nisäkkäästä toiseen tarttuvaksi, kasvaa myös riski siitä, että se alkaa tarttua ihmiseen tehokkaammin.

– Asialla on laajempaa kuin vain kansallista merkitystä. Myös kansainväliset terveysviranomaiset ja tutkijat pelkäävät nisäkäsadaptaation pahimmassa tapauksessa johtavan ihmiselle uuden influenssaviruksen aiheuttaman pandemian syntymiseen, THL:n johtaja Otto Helve kommentoi tiedotteessa.

Erityisen riskaabelia on viruksen leviäminen minkkeihin. Brittitutkijat vaativat jo kesäkuussa minkkien tarhauksen lopettamista koko maailmassa suuren epidemiariskin vuoksi.

Minkin ja ihmisen hengitystiet ovat niin samankaltaiset, että minkit saavat ihmisiltä kausi-influenssatartuntoja. Samoin minkissä muuntunut virus voisi tarttua tehokkaammin ihmiseen.

Ruokavirasto määräsikin jo aiemmin, että kaikilla tartunnan saaneilla turkistiloilla pitää tappaa kaikki minkit. Kettujen kohdalla lopettamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ainakin 70 000 eläintä joudutaan tappamaan. Ruhot viedään käsittelylaitokseen hävitettäväksi.

Pahiten ovat kärsineet linnut

Toistaiseksi lintuinfluenssasta ovat tänä vuonna kärsineet eniten luonnonlinnut. Kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi heinäkuisessa raportissaan, että tauti uhkaa lintuja ennennäkemättömän vakavasti. Virus saattaa jopa uhata kokonaisia lintupopulaatioita.

Ryhmässä ovat mukana muun muassa YK:n ruokavirasto FAO, Maailman eläintautijärjestö WOAH ja ympäristöjärjestö Birdlife.

Virus on levinnyt kaikille mantereille Australiaa ja Etelämannerta lukuun ottamatta. Sitä on todettu yli 400 lintulajissa ja monissa tapauksissa se on tappanut lintuja massoittain, pahimmillaan kymmenenin tuhansin.

Suomessa erityisesti naurulokit ovat kärsineet lintuinfluenssasta. Taudin leviämistä tarkkailevan Ruokaviraston tietoon on tullut 23 tapausta, joissa lintuja on kuollut lintuinfluenssaan tänä vuonna.

Ruokaviraston ja THL:n vastausten mukaan kahdessa suurimmassa naurulokkien joukkokuolemassa kuolleita lintuja on kerätty yli tuhat samalta alueelta. Muilla alueilla kuolleita lintuja on ollut muutamista yksilöistä muutamiin kymmeniin.

Naurulokit ovat vähentyneet Suomessa viime vuosikymmeninä ja laji on maassamme vaarantunut. Lisäksi lintuinfluenssaan on Suomessa kuollut muun muassa merikotkia ja kalatiiroja.

Riistakeskus myönsi noin viikko sitten turkistarhoille luvan kaikkiaan kymmenen tuhannen linnun tappamiseen lintuinfluenssariskin vuoksi. Päätöstä on arvosteltu voimakkaasti. Esimerkiksi tauti- ja loistutkija Tuomas Aivelo arvioi viestipalvelu X:ssä, että lintujen ampuminen voi ennemmin lisätä riskiä taudin leviämisestä.

Myös aiemmin mainittu kansainvälinen tutkimusryhmä suositteli raportissaan, ettei tautia yritettäisi torjua tappamalla luonnonvaraisia lintuja.