Lika voi olla hyväksi terveydelle
Sotkun sietäminen vaihtelee, mutta siivousintoilussakaan ei pidä mennä liiallisuuksiin.
Kukapa ei tuntisi oloaan hyväksi vastasiivotussa asunnossa kevätauringon loistaessa sisään kirkkauttaan hohtavista ikkunoista ja kahvin tippuessa kalkkipesun saaneen keittimen läpi. Sotkuinen koti vaikuttaa kielteisesti tehokkuuteen ja henkiseen hyvinvointiin – aina ei tosin voida sanoa, onko sotkuisuus vointimme syy vai seuraus.
Vaikka sotkun sietäminen vaihtelee, on selvää, että järjestys ja kotoisa olo luovat ympärilleen hyvää. Liiallisuuksiin ei silti pidä mennä. Länsimaissa allergiat, astma ja diabetes lisääntyvät. Kohentunut, jopa liiallinen hygienia on haaste kehon puolustusjärjestelmälle.
Pesuaineet ovat ärhäkämpiä, käsidesit ovat tiuhaan käytössä ja antibioottikuureja kuluu lukuisia. Antibioottiresistenssi eli antibiootteja vastustavien bakteerien kehittyminen on jo nykypäivää. Bakteerit kehittyvät koko ajan ronskimmiksi, eikä lääketiede ehdi kehittää niihin tepsiviä lääkkeitä tarpeeksi tiuhaan.
Liialliseen puhtauteen vaikuttaa myös kaupunkiympäristö. Luonto on nimittäin tärkeä eliöperäisten bakteerien – niiden todella tarpeellisten, hyvien ja vastustuskykyä kohentavien – lähde. Betonilähiöissä ja asfalttiviidakoissa kosketus luontoon jää mitättömäksi.
Seuraavan kerran kun harmittelet siivouspäivän saapumista, mieti, voisitko sittenkin vain iskeä kädet multaan ja lähteä nauttimaan mukavasta kävelystä luonnossa. Sillä kun saattaa olla henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta paljon enemmän annettavaa.
Lähteet: Terveyskirjasto, Yle.fi
