Tuulilasi

Liikennealan järjestöt: Talvi yllätti autoilijat – ja teiden ylläpitäjät?

Liikennealan järjestöt: Talvi yllätti autoilijat – ja teiden ylläpitäjät?
Olemme tottuneet lukemaan tiedotusvälineistä, että talvi yllätti autoilijat. Tänäkin talvena ammatikseen kuljettavat ovat joutuneet toteamaan, että liian usein talvi yllättää tiestön kunnossapitäjät autoilijoitakin pahemmin. Auraamattomuus, jää ja polanteet ovat alkutalvena kiusanneet autoilijoita eri puolilla Suomea. Liikenteen järjestöt vetoavat tilanteen muuttamiseksi.
Julkaistu: 17.12.2021

Auto- ja kuljetusalan järjestöt Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Rahtarit ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Linja-autoliitto haluavat kiinnittää huomiota liikenne- ja työturvallisuuteen Suomen teillä.

Väylävirasto uudisti talvihoidon toimintalinjoja kolme vuotta sitten, ja useiden teiden kunnossapitoluokkia nostettiin. Jo lokakuussa, ensimmäisten lumisateiden yhteydessä, teiden huono kunto ja auraamattomuus hämmästyttivät tienkäyttäjiä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Vaikka tienkäyttäjien arviot teiden kunnosta ja niiden hoidosta ovat kokonaisuutena jonkin verran parantuneet, järjestöjen saaman palautteen perusteella yksittäisten poikkeuksellisten olosuhteiden huomioiminen on heikentynyt. Lumimyräkkään tai äkillisesti tapahtuvaan tienpinnan jäätymiseen ei reagoida riittävän nopeasti. Tästä aiheutuu kuljetusten viivästymistä, kuljettajien työhyvinvoinnin heikkenemistä ja pahimmillaan onnettomuuksia.

Routavaurioiden, tienreunojen murenemisen ja tienpinnan liukkauden aiheuttamat liikenneonnettomuudet olisivat estettävissä kestävällä tienpidolla. Ennakoiva kunnossapito estää suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia, kun auraaminen, hiekoitus tai suolaaminen käynnistetään ennen kuin tilanne tien päällä on vaarallinen.

Hyväkuntoinen tiestö alentaa päästöjä ja parantaa kilpailukykyä

Hyvin hoidettu tie on paitsi liikenneturvallisuutta, myös ympäristöteko. Tieverkon ongelmat, kuten nopeuden vaihtelua sekä väistöliikkeitä aiheuttavat vauriot, sohjo ja jää, lisäävät polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Sen sijaan häiriötön tieliikenne alentaa päästöjä.

Hyväkuntoinen tieverkko on ihmisten sujuvan ja turvallisen liikkumisen perusta niin joukkoliikenteessä kuin yksityisautoilussakin. Elinkeinoelämälle tieverkko on tuotantolinjojen jatke, jonka häiriötön toiminta on osa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Perustienpito on maamme toimintavarmuudesta huolehtimista. Tavaratonneistamme 86 prosenttia kuljetetaan maanteitse. Ihmiset tarvitsevat tavaroita arkeen ja työhön.

Järjestöjen keinot talvitienhoidon parantamiseksi:

• Tienhoidon määrärahoja on korotettava tuntuvasti. Suomen tulee ottaa esimerkkiä Ruotsista, jossa liikenneinfrainvestointien arvo on yli kaksinkertainen Suomen investointeihin nähden.

• Kunnossapidon ennakointiin on panostettava entistä enemmän sekä digitaalisin ratkaisuin – kuten ajoneuvoihin asennettavilla seurantalaitteilla, kelikameroilla ja keliennusteilla – että paikan päällä havainnoiden.

• Kunnossapidon valvontaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Digitaalinen valvonta on hyvä pohja, mutta lisäksi tarvitaan myös ihmisten suorittamaa valvontaa tien päällä.

• Urakka-alueiden rajat eivät saisi näkyä tienkäyttäjälle heikkona ja hyvänä tienhoidon laatuna samalla tieosuudella. Ajokokemuksen tulee olla hyvälaatuinen koko reitillä, jos mahdollista.

• Urakointialueiden kokoa on rajoitettava siten, että hoitoalueen pituus on korkeintaan 50 km tienhoitoyksikköä kohden.

• Talvitienhoidon kannalta kriittiset paikat on tunnistettava nykyistä paremmin ja hoidettava ne kuntoon useamman kerran päivässä ja ennakoiden. Ylläpitohoitoa, kuten aurausta ja hiekoitusta, on tehtävä myös ennakoiden ja jo hyvän kelin vallitessa, ennen kuin tilanne on päässyt liian pahaksi.

• Kunnossapidossa olisi tunnustettava joukkoliikenteen reitit ja aikataulut nykyistä paremmin alan yritysten, liikennettä järjestävien viranomaisten ja esimerkiksi kuntien sivistystoimen kanssa koulukuljetuksia järjestettäessä. Kysymys ei ole yksinomaan väylistä, vaan myös joukkoliikenteen turvallisuudesta, saavutettavuudesta ja esteettömyydestä

Panostukset tiestöön maksavat itsensä takaisin hyvinvointina. Kunnossa oleva tieverkko on elinkeinoelämän kannalta välttämätön sekä ihmisten sujuvan ja turvallisen liikkumisen perusta.

Kommentoi »