Apu

Leonardo da Vinci, yleisnero vailla vertaa


Italialainen Leonardo da Vinci oli yksi maailmanhistorian suurimmista neroista. Renessanssiajan laaja-alaisen virtuoosin monialaisuus hengästyttää vielä tänäänkin, kun hänen kuolemastaan on kulunut 500 vuotta.
Kuvat All Over Press

Omien sanojensa mukaan Leonardo da Vinci (1452–1519) oli omo sanza lettere, mies vailla kirjasivistystä. Loputtoman utelias yleisnero perehtyi asioihin kokeilun ja käytännön havaintojen kautta.

Da Vinci oli taidemaalari, keksijä, tiedemies, matemaatikko, anatomi, insinööri, arkkitehti, kuvanveistäjä ja paljon muuta. Hän pursui ideoita, teki useita asioita samaan aikaan ja jätti myös paljon kesken.

”Minulle syntyi pojanpoika, poikani Ser Pieron poika, 15. huhtikuuta, lauantaiyönä kolmannella tunnilla.” Noin kirjoitti isoisä Antonio da Vinci suvun muistikirjaan vuonna 1452 Vincin kylässä Firenzen liepeillä.

Maalaistytön ja notaarin aviottomana poikana Leonardolla ei ollut asiaa isänsä jalanjäljille lakiuralle. Hän pääsi 14-vuotiaana oppipojaksi taidemaalari Andrea del Verrocchion ateljeehen, oppi siellä kädentaitoja ja tutustui teknisiin ratkaisuihin käytännössä. Jo 20-vuotiaana da Vinci kirjattiin taiteilijoiden ja lääkärien Pyhän Luukaksen killan jäseneksi.

Keksi muun muassa laskuvarjon, helikopterin ja auton prototyypit

Da Vinci työskenteli useiden hovin ja ylhäisön edustajien palveluksessa Italiassa ja Ranskassa. Hän oli keksijä ja tiedemies, joka olisi meidän aikanamme varmasti palkittu useilla Nobeleilla.

Lentäminen kiehtoi da Vinciä kovasti. Hän leikkeli ja tutki lintujen ja lepakkojen siipiä omaa lentävää konettaan ideoidessaan. Koneessa on linnun siipiä muistuttavat siivet, joita lentäjä ”räpyttää” ohjaamosta vivun avulla. Piirustukset inspiroivat lentämisestä unelmoivia tiedemiehiä satojen vuosien ajan.

Da Vincin työpäiväkirjassa on piirros laskuvarjon kanssa leijuvasta ihmisestä. Vuonna 2008 sveitsiläinen laskuvarjohyppääjä valmisti da Vincin ohjeiden mukaisen varjon ja hyppäsi sillä onnistuneesti 650 metrin korkeudesta. Yleisnero suunnitteli myös ”ilmaruuvin”, jonka hän visioi lentävän vinhasti pyörimällä niin, että ilma sen alla tiivistyy ja työntää laitteen lentoon. Helikopterit toimivat juuri sillä periaatteella.

Jo 400 vuotta ennen ensimmäistä autoa da Vinci suunnitteli itsestään liikkuvan vaunun eli varhaisen auton prototyypin. Kierrejousien voimalla kulkevassa vaunussa oli jarrutussysteemi ja vaihteet.

Da Vinci ideoi myös ison määrän tuhokoneita. Yksi niistä on monipiippuinen kanuuna, joka ei ole valovuosien päässä nykyajan automaattiaseesta. Hän kehitteli myös varsijousen ja panssarivaunun.

Sotilasinsinöörinä hän laati linnoitussuunnitelmia ja suunnitteli muun muassa Arno-joen virtauksen muuttamista niin, ettei se tulvisi Pisaan.

Mona Lisaa, muotokuvaa firenzeläisen silkkikauppiaan vaimosta, da Vinci maalasi usean vuoden ajan. Naisen salaperäisen hymyn takana ovat da Vincin valohämytutkielmat.

Lopulta da Vinci myi teoksen Ranskan kuningas Frans I:lle. Tänään maalaus on Louvressa luodinkestävän lasin takana. Ranskan lain mukaan se ei ole myytävissä eikä ostettavissa.

Maailman kuuluisinta maalausta, Mona Lisaa, säily­tetään Louvressa.

Santa Maria delle Grazien kirkon seinään maalattu Viimeinen ehtoollinen kuvaa Jeesuksen ja opetuslasten viimeistä ateriaa. Jeesus on juuri sanonut: ”Yksi teistä tulee pettämään minut ennen auringonnousua.” Maalaus ilmentää da Vincin yksityiskohtaista perspektiivin tutkimusta.

Viimeinen ehtool­linen on esillä Santa Maria delle Grazien kirkon ruokasalissa Milanossa.

Monet da Vincin oppilaista ja asuinkumppaneista olivat nuoria miehiä. Da Vincin on kerrottu olleen tarkka ulkonäöstään ja sonnustautuneen koreisiin vaatteisiin. Hän oli myös hovin juhliin ohjelmaa keksinyt keppostelija ja seuramies.

Da Vinci jätti jälkeensä vain yhden omakuvan. Hän teki sen noin 60-vuotiaana. Hän ei koskaan signeerannut maalauksiaan.

Leonardo Da Vincin omakuvan arvellaan olevan vuosilta 1515–1516. Se on esillä Capitolinin museokeskittymässä Roomassa.

Nero halusi vimmatusti ymmärtää, kuinka ihmiskeho toimii. Menestyneenä taiteilijana hän sai luvan tehdä ruumiinavauksia. Hän piirsi tutkimuksia ihmisen luurangosta, lihaksista, jänteistä, verenkiertojärjestelmästä ja sisäelimistä. Nykyajan anatomian asiantuntijat uskovat, että da Vinci oli satoja vuosia aikaansa edellä ihmiskehon tarkoissa kuvauksissaan.

Da Vinci tutki myös eläinten anatomiaa ja teki ruumiinavauksia lehmille, linnuille, apinoille, karhuille ja sammakoille. Eläinrakkaana ihmisenä hän hoiti hevosia ja osti torilta lintuja päästääkseen ne vapaiksi.

Da Vincin piirustus Horse and Rider myytiin Christie’sin huutokaupassa vuonna 2001 kahdeksalla miljoonalla punnalla.

Arkkitehtinä da Vinci tutki kaarien ja holvien vahvuuksia ja maanjäristysten vaikutusten torjumista rakenteiden avulla. Hän kirjoitti vetolujuudesta, analysoi nostolaitteiden voimaa ja tutki palkkien ja pylväiden vahvuutta. Hän myös luonnosteli monitasoisen ihannekaupungin.

Milanon herttuan palveluksessa da Vinci toimi pääsuunnittelijana monissa sotahankkeissa sekä arkkitehtinä kanavointi- ja kaupunkisuunnittelussa.

Vasenkätinen da Vinci kirjoitti nurinpäin oikealta vasemmalle niin, ettei kirjoitusta voinut lukea kuin peilin avulla. Yhdeksi syyksi on arveltu halua salata muistiinpanot ulkopuolisilta. 

Da Vinci jätti jälkeensä Euroopan renessanssiajan tai ehkä jopa kaikkien aikojen merkillisimmän kirjallisen perinnön. Se on sekä harvinaisen suuri, että ällistyttävän laaja-alainen.

Irrallisista paperilapuista koostuvia työpäiväkirjoja on säilynyt 14 000 sivun verran. Neron kuoltua muistiinpanot koottiin nahkakantisiksi niteiksi. Sittemmin aineistoa on digitalisoitu.

Viimeiset vuotensa da Vinci asui Ranskan kuningas Frans I:n kartanossa ja nautti kuninkaan myöntämää eläkettä.

Mestari kuoli Cloux’n kartanossa 2. toukokuuta 1519. Tahtonsa mukaan hänen arkkuaan seurasi 60 kerjäläistä.

Tänä vuonna, kun da Vincin kuolemasta on kulunut 500 vuotta, mestarin elämäntyötä kunnioitetaan lukuisin näyttelyin ympäri maailmaa.

Lähteet:  Leonardo da Vinci Työpäiväkirjat, koonnut ja suomentanut Laura Lahdensuu (Teos, Helsinki, 2009), www.leonardoda-vinci.org, www.keksintösäätiö.com, www.leonardodavinci.net

Ruuvaa, väännä, säädä, hinkkaa

Walter Isaacsonin elämäkertateos Leonardo da Vinci (Bazar) kertoo miehestä, jonka luovuus oli ilmiömäistä, mutta joka jätti myös paljon asioita kesken. Yksityiskohtaiset suunnitelmat saattoivat unohtua uusien tieltä, tilatut teokset jäädä tekemättä ja tekeillä olevat työt venyä loputtomiin. Pelkästään Mona Lisan parissa Leonardo hifisteli 16 viimeistä vuottaan.

Leonardo osasi käyttäytyä ja olla ystävällinen. Hän oli tunnustuksellinen homoseksuaali, jota heteroakti kuvotti, kasvissyöjä, koska hän ei halunnut vahingoittaa eläimiä, ja keikari, joka pukeutui näyttävästi ja tuhlasi omaisuuksia myös kumppaniensa asusteisiin.

Ammatillinen itsetunto Leonardolla oli kohdillaan, kuten Milanon valtiaalle osoitettu rehvakas työnhakukirje osoitti: ”Myös maalaustaiteessa hallitsen kaiken mahdollisen.”

Julkaistu: 28.5.2019