Image

Leikkikoulu

4


Leikkikoulu

Vihaiset linnut koukuttivat koko pelaavan maailman. Nyt ne yrittävät koukuttaa maailman oppimaan. Käyvätkö lapset pian koulunsa pelaamalla? 
Teksti Jussi Sippola
Kuvat Eero Johannes

Lapsi on lumottu.

Yksivuotias poika tuijottaa hohtavaa iPadin näyttöä ja remahtaa nauruun, kun kaiuttimet alkavat kilkattaa tuttua sävelmää.

Kohta hän sinkoaa pyöreitä lintuja kohti sikoja. Pienet sormet liikkuvat nopeudella, johon aikuiset eivät tule ikinä yltämään. Lapsensa pelaamisesta videon Youtubeen ladannut isä hihittää kameran takana.

2010-luvun lapset ympäri maailmaa oppivat pelaamaan Angry Birdsiä ennen kuin oppivat puhumaan. Suomalaisen viihdeyhtiön Rovion kehittämän pelin ansiosta lapsista tulee älypuhelimien ja tablettien käytön mestareita. Siinä sivussa he oppivat parhaat strategiat pelin vihreiden sikahahmojen tuhoamiseen.

Nyt Rovio haluaa, että lapset oppivat Angry Birdsin kanssa myös paljon muuta. Rovio haluaa mullistaa lasten koulutuksen – koko maailmassa.

Neuvotteluhuone Rovion toimistossa Espoon Keilarannassa muistuttaa vanhan ajan kustannusmogulin sikarihuonetta. Ruskealla nahkasohvalla istuu Rovion kustannusjohtaja Sanna Lukander. Kirjakustantamo Tammen oppimateriaaleista aiemmin vastannut johtaja on halunnut neuvotteluhuoneeseen kirjallisen maailman henkeä.

Nyt hän pitelee käsissään taulutietokonetta ja sanoo Imagen olevan ensimmäinen ulkopuolinen, joka näkee tämän: tietokoneen näytöllä pyörii Angry Birds -maailmaan sijoittuva sovellus, jonka on tarkoitus opettaa lapsille ongelmanratkaisutaitoja.

Kohta sitä näpräävät esikoululaiset Kiinassa. Rovion tavoitteena on singota suomalainen esikoulu maailmalle vihaisten lintujen mukana.

Alun perin Rovio palkkasi Lukanderin perustamaan kirjakustantamoa. Sen hän teki, mutta kaksi ja puoli vuotta sitten tuli toisenlainen idea.

”Angry Birds -hahmot innostavat ihmisiä tekemään asioita. Kaikki lähti pohdinnasta, että mitä jos tämän valjastaisi oppimisen hyväksi”, Lukander sanoo.

Jos siis yhdistettäisiin kaksi tunnettua brändiä, pelihahmot ja suomalainen koulu? Ideasta innostuttiin sekä Roviolla että koulumaailmassa.

Ensi vuoden aikana avautuvat ensimmäiset Angry Birds Playground -esikoulut Shanghaissa, Pekingissä ja Chengdussa.

Yksi pelipäivä viikossa. Pelaamista vain puoli tuntia päivässä. Ei pelaamista enää iltapalan jälkeen. Tämänkaltaisilla säännöillä moni vanhempi yrittää rajoittaa lapsensa pelaamista. Sinänsä hyvinä pyrkimyksinä on turvata lapselle kunnon yöunet ja ehkäistä muunlaisten harrastusten täydellinen laiminlyönti, mutta pelien kohtuukäytöllä pitäisi olla hyviä vaikutuksia. 

Lapset oppivat pelaamalla. Yhdysvaltalainen perinteisen koulun kriitikko Marc Prensky kirjoitti tästä jo vuonna 2001. Hänen teoriansa on, että jos lapsi on jo ennen koulun alkamista oppinut videopelien kautta vaikkapa sadan Pokémon-hahmon luonteenpiirteet, historian ja evoluution, hän oppii kyllä väestöt, pääkaupungit ja maailman kansojen suhteet – jos ne opetetaan koukuttavasti kuin pelissä.

Prensky puhui diginatiiveista jo tuolloin ja totesi, että koulun on uudistuttava, koska oppilaat elävät eri maailmassa kuin koulu: opettajilla, jotka puhuvat vanhentunutta kieltä, on vaikeuksia opettaa nuoria. Pahimmassa tapauksessa diginatiivit taantuvat perinteisessä koulussa. 

Helsingin yliopiston Cicero Learning -oppimisverkosto on tutkinut Rovion esikoulukonseptia. Selvisi, että lapset viihtyivät Angry Birds Playgroundin leikillisessä ympäristössä, opettajien mukaan oppimateriaalit tukivat hyvin oppimista ja suurin osa lapsista olisi halunnut jatkaa oppimista vihaisten lintujen maailmassa. Siksi, koska se oli hauskaa.

Muunlainen tulos olisi toisaalta ollut sula mahdottomuus. Angry Birds Playground -konsepti on kehitetty yhdessä Cicero-oppimisverkoston kanssa.

Saaren keskellä kohoaa kärsän muotoinen vuori. Sen sieraimista valuvat vesiputoukset. Tänne peleistä tutulle possujen saarelle, Piggy Islandille, sijoittuu myös Angry Birds -esikoulun maailma, jota Sanna Lukander nyt esittelee.

Angry Birds -eskarissa on paljon tuttua: kynät, kumit, tehtäväkirjat ja sählynpeluut. Mutta lisäksi on itse pihvi: pelimaailmasta ammentava tarina, jonka parissa lapset oppivat asioita suomalaisen esikoulun opetusohjelman mukaan. Tarina ei ole vielä valmis, mutta joitain kohtauksia on.

Erään oppijakson alussa eskarilaiset löytävät saarelle ajautuneen pullopostin. Pullosta löytyy kirjanen, johon lapset merkitsevät suoriutumisensa eri tehtävissä pelistä tutulla kolmen tähden asteikolla. Kännyköiden avulla lapset saavat lisätietoja vaikkapa suunnistuksessa löytämästään rastista: kuvan ottamisen jälkeen näytölle ilmestyy esimerkiksi älypeli.

Lukanderin esittelemässä sovelluksessa käyttäjä ratkoo yksinkertaisia älypulmia: mikä kuvio tulee seuraavaksi tai montako laatikkoa mahtuu tiettyyn tilaan. Samanlaisia pelejä netti on pullollaan, mutta nämä sijoittuvat Angry Birdsin maailmaan ja ovat osa ”pedagogista tarinaa”.

Kun Lukander on käynyt esittelemässä konseptia Kiinassa tai Yhdysvalloissa, hän on joutunut murtamaan ennakkoluuloja. Monet luulevat, että Angry Birds -esikoulussa on kyse vain pelaamisesta. Silloin Lukander kaivaa esiin keltaisen kanteleen, jonka kielten alta näkyvät linnun kasvot. Kannel kertoo Angry Birds -koulun filosofiasta:  lasten annetaan luoda itse. Soittamisen ja säveltämisen lisäksi he piirtävät ja tekevät animaatioita.

Lukander uskoo, että yksi tapa tehdä oppimisesta hauskaa on antaa lupa epäonnistumiseen.

Se on kieltämättä uutta. Mutta Rovion kaltaiset bränditkö lopulta pelastavat koulut taantumukselta? 

No eivät ainakaan yksin. Apua on pyydettävä perinteisiltä instituutioilta.

Great Public support ;)

Näin twiittasi Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka marraskuun alussa Slush-kasvuyritystapahtumasta Rio de Janeirosta. Twiittiin liitetyssä kuvassa allekirjoitetaan Rovion ja Helsingin yliopiston välistä sopimusta – opetusministeri Krista Kiurun selkää vasten. Paperissa sovittiin lisäyhteistyöstä pelillisen oppimisen tutkimuksessa ja koulutuksessa.

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos on tehnyt Rovion kanssa jo aiemmin alustavan sopimuksen esikouluopettajien koulutuksesta. Kiinaan on lähdössä kaksi kouluttajaa.

On ymmärrettävää, että monet Suomessa odottavat Rovion uudelta projektilta paljon – osuihan vuonna 2009 julkaistu Angry Birds -peli kultasuoneen. Voisiko lintueskari muodostua samanlaiseksi rahasammoksi?

Sitä Roviolla ei tahdota arvioida.

Koulut joiden kanssa Rovio on Kiinassa tehnyt sopimuksen, ovat yksityiskouluja. Konseptin levittämisestä muualle – esimerkiksi Suomeen – ei vielä puhuta, mutta Lukander myöntää, että oppimisen alue on bisneksenä potentiaalisesti iso.

”Toki toivotaan, että tästä tulee hyvää liiketoimintaa.”

 Ja miksei tulisi. Esikoulu Piggy Islandilla on varmasti paratiisi monelle lapselle. Jokin linnuissa koukuttaa niin, että laitteet on vietävä lähes väkivalloin pois, jottei lapsi viettäisi koko päivää sikoja lahdaten.

Yksi asia silti mietityttää: Jos lapsi käy koko esikoulunsa koukuttavassa Angry Birds -maailmassa, miten hän jaksaa tavallisessa koulussa? Tuntuuko peruskoulu enää miltään possusaaren seikkailujen jälkeen?

Sanna Lukander nauraa: ”Niinpä!”

Kun muutos alkaa, siitä taitaa tulla suuri. ■

Jussi Sippola on toimittaja, joka matkustelee parhaillaan Kaliforniassa. Hän tutustui Los Angelesin katuihin etukäteen GTA5-pelissä. Eero Johannes on helsinkiläinen kuvittaja, joka on pelannut Angry Birdsiä kerran ja käynyt peruskoulunsa musiikkiluokalla.

205 | Joulukuu 2013

Julkaistu: 17.12.2013