Kookkaat rinnat voivat olla riesa. Ne painavat ja voivat vetää hartioita kumaraan. Kädet puuttuvat, ja niska-hartiaseudun vaivat sekä ryhtivirheet kiusaavat. Painavat rinnat voivat myös vaikeuttaa nukkumista ja liikuntaharrastuksia. Nämä ovat kriteereitä, joiden perusteella voidaan harkita rintojen pienennysleikkausta. Fyysisten vaivojen lisäksi kookkaat rinnat voivat aiheuttaa paljon sosiaalista haittaa: ne huomataan, niitä tuijotetaan, ja katseen painopiste saattaa siirtyä silmistä rintoihin. ”Rinnoilleni puhutaan, ei minulle”, tiivisti eräs isorintainen nainen. Ellei halua pukeutua säkkiin, sopivien liivien ja istuvien vaatteiden hankkiminen voi olla työlästä. Liivejä voi joutua pitämään myös öisin. Ne painavat, hiertävät ja aiheuttavat painaumia.
Kookasrintaisten naisten vaivat ovat tuttuja LL, plastiikkakirurgi Ulla Karhunen-Enckellille liki 20 vuoden ajalta. Hän siirtyi hiljan Hatanpään sairaalaan Pirkanmaan rintasyöpäkirurgian yksikön osastonylilääkäriksi. Toimiessaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) plastiikkakirurgina Karhunen-Enckell käsitteli avoterveydenhuollon lähetteitä ja tapasi leikkausta toivovia naisia. Julkisessa terveydenhuollossa rintojen pienennysleikkaus perustuu aina yksilölliseen arvioon. Arvion tukena on kolmiportainen kriteeristö, jonka perusteella rintarauhasen liikakasvu pisteytetään rintojen mitatun koon, todettujen niska-hartiaoireiden ja toimintakyvyn rajoittumisen mukaan. Kriteereitä käyttävät lähinnä yleislääkärit, jotka laskevat pisteitä miettiessään potilaan lähettämistä leikkausarvioon. Kriteerit täyttyvät lähes kaikilla, jotka kuvaavat oireensa niiden mukaisesti. Leikkausarviota tekevä lääkäri tekee leikkauspäätöksen potilaan löydösten, oireiden ja leikkauksen vasta-aiheiden perusteella.
– Yleisimmät leikkauksen vasta-aiheet ovat ylipaino ja tupakointi. Leikkauskriteerit täyttävä painoindeksi eli BMI saa olla korkeintaan 30, Ulla Karhunen-Enckell sanoo. Jos painoindeksi ylittyy, mutta muut kriteerit täyttyvät, suositellaan laihduttamista. Ylipaino lisää leikkauksen jälkeisen alaraajan syvän laskimotukoksen, keuhkoveritulpan ja keuhkokuumeen riskiä. Myös haavanparanemisongelmat lisääntyvät ylipainon myötä. – Laihduttaminen toki pienentää myös rintoja, jos niissä on paljon rasvaa. Nuorella naisella rinnassa on enemmän rauhasta kuin rasvaa. Vaihdevuosien aikaan niihin kertyy enemmän rasvaa.
Tupakointi jopa kolminkertaistaa haavan paranemisongelmat rintojen pienennysleikkauksissa. Monelle leikkaus voi olla sysäys tupakoinnin lopettamiseen kokonaan. Leikkauksen riskit eivät saa olla suuremmat kuin hyödyt. Tietyt perussairaudet, kuten huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes tai merkittävä vuoto- tai tukosriski voivat olla leikkauksen esteenä. Imettämisen lopettamisesta tulee olla vähintään puoli vuotta, jotta rinnat ovat ehtineet palautua. Leikkaukseen tulevalta edellytetään 18 vuoden ikää.
Maailmalla ensimmäinen rintojen pienennysleikkaus tehtiin 1800-luvun lopulla. Plastiikkakirurgia kehittyi 1950–60-luvuilla merkittävästi, ja Suomessa leikkaukset yleistyivät 60-luvulta lähtien. Vuosittain niitä tehdään Suomessa liki tuhat. Leikkauksessa säilytetään nänni ja jäävän rauhasen nänniin johtavat maitotiehyet. Leikkaustekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut sen, että imettäminen onnistuu 60–80 prosentilla leikatuista naisista. – Osa leikatuista naisista ei edes yritä imettämistä. Taustalla lienee ajatus, ettei se kuitenkaan onnistu. Asenne voi olla omaa kuvitelmaa, mutta edelleen löytyy myös lääkäreitä, jota epäilevät imettämisen onnistumista ja välittävät olettamuksen eteenpäin.
Myös tuntoaisti pystytään säilyttämään. Yleensä tuntohäiriöt ovat ohimeneviä. Pysyviä häiriöitä jää vain murto-osalle leikatuista. Leikkauksessa otetaan pois rintarauhasta keskimäärin puolen kilon tai kilon verran. Karhunen-Enckell muistaa oman potilaansa, jolta poistettiin kummastakin rinnasta 2,5 kiloa kudosta. Leikkauksesta saatava hyöty ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen poistettavan kudoksen määrään. Vaikutus on aina yksilöllinen. Rinnat voivat olla eripariset, ja tästä voi koitua monenlaista riesaa liivien hankkimisesta alkaen. Leikkauksessa suurempaa rintaa on mahdollista pienentää ja samalla korjata myös pienemmän rinnan muotoa, jos siinä on esimerkiksi kehityshäiriö. Joskus olematonta pienempää rintaa voidaan suurentaa, jotta rinnoista saataisiin samankokoiset. – Vaikka leikkauksen tavoite on toiminnallinen, aina kuitenkin pyritään esteettisesti parhaaseen tulokseen.
Mitä isommat rinnat leikataan, sitä isompi on komplikaatioriski. Riskeistä kerrotaan ennen leikkausta, ja potilas päättää, mihin on valmis. – Riskit kasvavat sen myötä, mitä enemmän leikkauksessa poistetaan kudosta. Komplikaatioriski on eri lähteiden mukaan 15–35 prosenttia. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa joka toiselle on tullut komplikaatiota. Suurin osa niistä on pieniä haavanparanemisongelmia, joihin auttaa paikallishoito. Pikaisen, verenpurkauman poistoa vaativan uusintaleikkauksen riski on 4–5 prosenttia. Näissä tapauksissa verenpurkauma turvottaa rinnan niin, että sen verenkierto vaarantuu. Joskus taustalla voi olla potilaan verenohennuslääkitys tai vuotohäiriö. Muita komplikaatioriskejä ovat muun muassa keuhkokuume, veritulppa, rinnan nestekertymä tai rasvakuolio, joka häviää yleensä myöhemmin itsestään. Paranemista edistää haavan hyvä hoito. Potilas saa sairaalasta kotiin lähtiessä yksityiskohtaiset ohjeet, joita hän noudattaa kotona. Rinnat tarvitsevat kuukaudeksi myös tukirintaliivit, joita käytetään yötä päivää. Raskasta ylävartaloliikuntaa on vältettävä kuukauden ajan. – Kerron aina potilailleni, että sauvakävelyä tai aerobicia tulee välttää kuukauden ajan. Normaali kävely, jossa kädet myötäilevät liikettä, on sopivaa liikuntaa toipilaalle.
Arvet kuuluvat leikkauksiin aina, mutta niiden ulkonäkö vaihtelee. Ihotyyppi sanelee arpien vaalenemisen tahdin. Arpien leviämistä ja liikakasvua pyritään estämään pitkällä, usein jopa kolmen kuukauden teippihoidolla. Joskus joudutaan tekemään jälkikorjauksia. Niiden aika on noin vuoden kuluttua leikkauksesta. Tyypillisin korjausleikkaus on niin sanottu koirankorvaleikkaus. Siinä poistetaan kainaloiden alle ulottuvaa ylimääräistä kudosta, jota ensimmäisessä leikkauksessa ei ole pystytty poistamaan.
Kun rintarauhasen määrä vähenee leikkauksessa, myös rintasyöpäriski pienenee. – Tämä on kirurgille hyvin palkitsevaa työtä, sillä potilaat ovat leikkauksen jälkeen todella kiitollisia. Kaikki vaivat saattavat jäädä leikkauspöydälle. Suurin osa leikkaukseen hakeutuvista on yli nelikymppisiä, jotka ovat jo hankkineet perheen. Karhunen-Enckellin mielestä on vanhanaikainen käsitys, että ensin pitäisi olla lapsiluku ja imetyskiintiö täynnä. Nuorelle naiselle kookkaat rinnat saattavat jopa estää seurustelemisen, ja perhe jää hankkimatta. Rinnat herättävät tunteita myös partnerissa. – Kun rintoja leikataan muun kuin syövän takia, leikkauksen pitää olla aina naisen oma toive. On väärin, jos rintoja suurennetaan tai pienennetään miehen toiveesta.
Teksti: Riitta Heimonen , Kuvitus Esa-Pekka Niemi
