Apu

Tutkimus: Lehmäkin oppii käyttämään vessaa – Jos edes osa lehmien virtsasta saataisiin talteen, olisi sillä iso merkitys ilmastolle

Tutkimus: Lehmäkin oppii käyttämään vessaa – Jos edes osa lehmien virtsasta saataisiin talteen, olisi sillä iso merkitys ilmastolle
Lehmän virtsassa on paljon ­typpeä, ja se hajoaa maahan joutuessaan nitraatiksi ja typpioksiduuliksi, kasvihuonekaasuksi, joka lämmittää ilmakehää 300 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.
Julkaistu: 7.10.2021

Jos pienet lapset oppivat vessankäytön, mikseivät myös lehmät? Saksalainen tutkimuksen mukaan vasikat oppivat käyttämään karsinavessaa, kun hätä yllättää.

Lehmän virtsassa on paljon ­typpeä, ja se hajoaa maahan joutuessaan nitraatiksi ja typpioksiduuliksi.

Järviin ja jokiin huuhtoutuva nitraatti saastuttaa vesiä ja lisää rikkakasvien ja levän kasvua. Typpioksiduuli taas on kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmakehää 300 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.

Jos edes osa lehmien virtsasta saataisiin talteen, olisi sillä iso merkitys ilmastolle. Se oli pontimena Aucklandin yliopiston ja saksalaisen Research Institute for Farm Animal Biologyn tutkimukselle, johon värvättiin 16 vasikkaa.

Tutkimuksen mukaan vasikat oppivat viidestä kymmeneen virtsauskerran jälkeen yhteyden toivotun käytöksen ja palkkion välillä.

Vasikat alkoivat hakeutua itsenäisesti vessaan

Saksalaisnavettaan rakennettiin vihreä vessakarsina, johon vasikat opetettiin hakeutumaan hädän tullessa. Aina kun vasikka lirautti, se sai pienen herkun.

– Näin jotkut opettavat lapsiaan – laittavat heidät pöntölle, odottavat pissaamista ja palkitsevat suorituksen. Sama näyttää toimivan myös vasikoilla. Hyvin lyhyessä ajassa, viidestä kymmeneen ­virtsauskerran jälkeen ne ymmärsivät yhteyden toivotun käytöksen ja palkkion välillä, kertoo Lindsay Matthews Aucklandin yliopistosta.

Seuraavaksi vessakarsinaan johtavan käytävän pituutta lisättiin. Jos vahinkoja tuli karsinan ulkopuolella, sai vasikka ­niskaansa lorauksen kylmää vettä.

Matthwes toteaa, että ihmiset pitävät heitä hulluina tutkijoina, mutta homma todella toimii. Vasikat alkoivat hyvin pian hakeutua itsenäisesti vessaan. Viidessätoista opetuspäivässä suurin osa vasikoista ymmärsi jutun juonen 20–25 virtsauskerran aikana, mikä on samaa luokkaa kuin 3–4-vuotiaan ­lapsen pöntölle opettaminen.

Tutkijat myöntävät, että miljoonien lehmien opettaminen sisäsiisteiksi ihmisvoimin on utopiaa, mutta anturi- ja automaatiotekniikka voi tulla avuksi. Tutkimus julkaistiin Current Biology ­-lehdessä.

Kommentoi »