Uusi elokuvavuosi kannattaa aloittaa näistä – Seitsemän tarinaa uusista aluista
Anu Silfverberg antaa liudan elokuvatärppejä sekä yhden sarjasuosituksen 15-osaisen palstansa päätösosassa.
Joulukuun viimeisen ja tammikuun ensimmäisen päivän välillä ei yleensä ole tavattoman suurta eroa – mutta se ei estä ajattelemasta, että uusi vuosi on uusi alku. Tässä on sen kunniaksi kuusi katselusuositusta kertomuksista, joissa vuodet vaihtuvat tai uudet elämät alkavat.
Vuosi elämästä (2010)
Mike Leigh’n paras elokuva kertoo yhden vuoden kulusta onnellisen vanhan pariskunnan elämässä. Tomin (Jim Broadbent) ja Gerrin (Ruth Sheen) elämään kuuluu puutarhapalsta, aikuinen poika sekä joukko enemmän tai vähemmän rikkinäisiä perheystäviä. Elokuvan nimi Another Year on monimerkityksinen: iloiselle pariskunnalle ”vuosi elämästä” on jotain lempeää ja toiveikasta, heidän ystävilleen se on aina yhä akuutimpi kysymys: vieläkö lisää tätä.
Onnea kasautuu helposti onnellisille, onnettomuutta onnettomille. Kun jälleen yksi vuosi on takana, se tarkoittaa toisille luottavaista katsetta tulevaan, toisille taas aina vain painavampaa kivirekeä ja haurastuvaa mieltä.
Leigh’n elokuvaa on tulkittu hyvin vastakkaisilla tavoilla. Jotkut näkevät tarinassa herttaisen pariskunnan, joka pitää huolta sekopäisistä ystävistään, toiset taas kaksi omahyväistä kusipäätä, joilla on varaa suhtautua ylimielisesti niihin, joilla on huonompi osa. Nähdäkseni Vuosi elämästä on paljon moniulotteisempi. Olen katsonut sen neljä kertaa ja jokaisella katselukerralla jokin uusi teema tai näkökulma nousee pintaan. Leigh saa pohtimaan elämän valintoja ja sattumanvaraisuuksia sekä ihmissuhteiden kirjoittamattomia sääntöjä. Hänen elokuvansa herättää arkisia, mutta suuria kysymyksiä. Miten eletään hyvin ja kiltisti? Miten otetaan vastaan apua ja miten sitä tarjotaan niin, ettei kävellään toisten yli?
Elokuvan keskiössä loistaa Lesley Manville. Hän tekee häkellyttävän roolin Tomin ja Gerrin yksinäisenä, viinaanmenevänä ystävänä Maryna. Mary on saanut elämänsä sotkuun, mutta elokuvan ratkaisevissa kohtauksissa näemme hänen hyvän sydämensä. Vuoden vierähdettyä Leigh on saanut katsojansa toivomaan Maryn onnea palavasti. Sen pitäisi olla aivan mahdollista.
Hei hei Tornio (2024)
Emilia Hernesniemen unenomaisen kaunis lyhytdokumentti kertoo nuoresta Vilmasta, joka jättää taakseen lapsuutensa Tornion. On hetki ennen aikuisuutta ja kaikki on lyhyen aikaa edessä ja täysin auki.
Mum (2016)
Brittiläisen television ylivoimainen käsikirjoittajanero Stefan Golaszewski on luonut tämän mieleenpainuvan komediasarjan Cathy-nimisestä ikääntyvästä naisesta, jonka joutuu aloittamaan uuden elämän aviomiehensä kuoltua. Sattumalta tämänkin teoksen keskiössä loistaa Lesley Manville. Tällä kertaa hänen hahmonsa vain on se, joka näkee tarkasti muiden sekoilut. Cathyn pitäisi löytää oma tiensä, mutta kuinkahan sellainen luonnistuu ihmiseltä, joka on ollut aina olemassa muita varten, ja jota kaikki muut kohtelevat äitinään.
Bridget Jones – elämäni sinkkuna (2001)
Renée Zellweger on ihanimmassa roolissaan nuorena Bridgetinä, jonka uudenvuoden lupaukset eivät oikein tahdo toteutua. Pitäisi juoda ja röökata vähemmän ja lakata lankeamasta luonnevikaisiin miehiin, mutta ote lipsuu. Sharon Maguiren romanttinen komedia perustuu Helen Fieldingin chicklit-klassikkoon, joka puolestaan perustuu Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaaniin. Tarina alkaa uudenvuoden aatosta ja loppuu uudenvuoden aattoon. Sopii kaikille, jotka ovat yrittäneet tehdä samoja lupauksia joka vuosi ja huomanneet sitten, että niissä lupauksissa itsessään oli ehkä jotain pielessä.
Minari (2020)
Lee Isaac Chungin omaelämäkerrallisessa elokuvassa korealainen siirtolaisperhe muuttaa 1980-luvun alussa Arkansasiin keskelle peltoja, haaveenaan viljellä maata. Kaikki alkaa alusta, vaikeimman kautta. Isä (aina yhtä sielukas Steven Yeun) on hommannut perheen kodiksi pyörillä kulkevan parakin, ja yrittää sinnikkäästi pitää yllä reipasta tunnelmaa kireissä tilanteissa. Chungin elokuva ei onneksi ole mikään opettavainen vaikeuksien kautta voittoon -tarina, vaan hienovarainen ja levollinen kuvaus ihmisistä, joiden on aloitettava alusta.
Kohti uutta (2009)
Sam Mendesin salamyhkäisesti hymyilevässä elokuvassa ihanat John Krasinski ja Maya Rudolph esittävät ensimmäistä lastaan odottavaa paria. Elämän ”puitteet” eivät ehkä ole parhaat mahdolliset, ja he miettivät, mitä tästä kaikesta oikein tulee. Pari lähtee matkalle, jonka aikana he kohtaavat erilaisia perheitä. Mikä olisi oikea tapa olla perhe? Käy selväksi, että tulevaisuus on vain itse elettävä, vaikka sitä olisikin hiukan vaikea kuvitella.
Päätän palstani tällä erää tähän. Kiitos leffatoiveistanne ja hyvää uutta vuotta!
Täältä löydät kaikki tämän palstan elokuva- ja sarjasuositukset.
