Latvian Riika on lomailijan löytö – ihaile kauniita taloja, herkuttele ravintoloissa ja löydä boheemit kulttuurikorttelit

Päivä 1: Aamu

Historian kerroksia vanhassakaupungissa

Käynti Riiassa kannattaa aloittaa vivahteikkaasta vanhastakaupungista, ja sen kortteleissa astellessamme Väinäjoelta (latviaksi Daugavalta) puhaltaa sopivan kevyt tuuli. Riian kauniisti säilyneet rakennukset vievät ajatukset 1200-luvun lopulle, hansaliiton aikaiseen keskukseen. Täällä ovat vuosisatojen kuluessa kohdanneet erilaiset kulttuurit.

Kaupungin iäkkäimpiä rakennuksia ovat kolmena veljeksenä tunnetut talot, joista ensimmäinen valmistui jo 1400-luvun lopulla. Riika oli eräässä vaiheessa myös osa Ruotsin valtakuntaa, mistä muistuttaa kuvauksellinen, vuonna 1698 valmistunut ruotsalainen portti.

Kaupunki sijaitsi kauppareittien risteyskohdassa, ja etenkin baltiansaksalaiset kauppiaat ovat lyöneet tänne leimansa. Jopa Riian hallinnollinen kieli oli saksa aina vuoteen 1891 saakka. Aikamatkan varakkaiden kaupunkilaisten arkeen 1600- ja 1700-luvuilla voi tehdä Metzendorffin talossa, jossa toimii mielenkiintoinen museo.

Kaupungin lähihistoriassa on riittänyt myrskyjä, ja osa rakennuksista ehdittiin hävittää 1900-luvulla. Jotkin niistä on rakennettu uudelleen Latvian itsenäistyttyä vuonna 1991, kuten koristeellinen Mustapäiden talo. Sen rinnalla seisoo ankara neuvostoaikainen rakennus, jossa toimii Latvian vaiheista Neuvostoliiton ja natsi-Saksan ikeessä kertova Miehitysmuseo. Kaupungintalon aukiolla avautuvassa näkymässä tiivistyy Riian kerroksellisuus.

Vanhakaupunki kutsuu myös herkuttelemaan ja viihtymään. Alue on täynnä terasseja ja ravintoloita. Aamukahville käy vaikkapa Cruffins-leipomo, jonka vetonauloja ovat kekseliäät, croissanteja ja muffinseja yhdistelevät täytetyt leivokset.

Kolme veljestä, Mazā pils iela 17-21

Ruotsalainen portti, Torna iela 11

Metzendorffin talo, Grēcinieku iela 18

Mustapäiden talo, Rātslaukums 7

Cruffins, Kalēju iela 9-11

Päivä 1: Iltapäivä

Vaeltelua jugendin ja elokuvan kulta-ajassa

Esplanāde-puiston takana kohoaa kaupungin uudempi keskusta, jota paikalliset kutsuvat myös ”hiljaiseksi keskustaksi”. Nimitys juontuu sen rauhallisesta, elegantista tunnelmasta, joka poikkeaa suuresti vanhankaupungin sykkeestä ja ihmisvilinästä.

Samalla alue on kaupunkilaisten ylpeyden aihe. Täältä löytyy yksi maailman laajimmista jugendtyylisen arkkitehtuurin keskittymistä. Uusi keskusta kehittyi Riian kukoistuskaudella, 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin teollistuminen toi kaupunkiin väkeä ja vaurautta.

Yli 800 säilynyttä jugendrakennusta lumoavat mielikuvituksekkailla muodoillaan ja kohokuvillaan. Niiden katveessa on helppo kuvitella entisaikojen aristokraattien elämää. Vuolaimmillaan tyyli on Alberta-kadulla, jonka taloista monet on suunnitellut baltiansaksalainen arkkitehti Mihail Eisenstein. Kadulla on myös jugendille omistettu museo.

Isäänsäkin tunnetumpi Riian kasvatti oli elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein. Elokuvan ystävälle sivuuttamaton kohde Riiassa on huikaiseva Splendid Palace -elokuvateatteri. Vuonna 1923 avautuneen teatterin ohjelmistossa on uutuuksia ja klassikoita, joita esitetään alkuperäiskielellä. Kesäisin paikan edustalla pidetään myös ulkoilmaesityksiä. Niin ikään kiinnostava elokuvateatteri on Kino Bize, jossa toimivat myös kahvila sekä elokuva-aiheisia tuotteita myyvä kauppa.

Riiasta voi löytää myös monien elokuvien ja sarjojen kuvauspaikkoja. Esimerkiksi tuomiokirkon kulmalta alkava Jauniela-katu sai luvan toimia Baker Streetina Sherlock Holmesin seikkailujen neuvostoversiossa. Myöhemmin kaupungissa on kuvattu muun muassa Daniel Craigin tähdittämä televisiodraama Archangel sekä vuonna 2021 valmistunut saksalaissarja, Itävallan keisarinnasta kertova Sisi.

Jugend-museo, Alberta iela 12

Splendid Palace, Elizabetes iela 61

Kino Bize, Elizabetes iela 37

Päivä 1: Ilta

Monipuolista hauskanpitoa ja käsityöläisoluita

Melankolinen miesääni antaa ensitahdit latvialaiselle kansansävelmälle. Pian joukko eri-ikäisiä ihmisiä liittyy lauluun, jota muutamat säestävät soittimillaan. Näky Lofts-baarin terassilla, teollisen maiseman keskellä, ylittää aikatasoja.

”Tämä on kerran kuussa Facebookin avulla järjestetty tapahtuma, joka kokoaa ihmiset laulamaan kansanmusiikkia ja tanssimaan”, kertoo yleisöön saapunut Kristers Gailis.

Eräs kansanmusiikin tyyssijoista Riiassa on vanhankaupungin Folkklubs Ala Pagrabs, jossa riittää esiintyjiä ja ihmisiä arki-iltoinakin. Kellariravintolassa tarjoillaan myös maistuvaa ruokaa.

Musiikkiperinteiden vahvasta asemasta viestivät myös kaupunkitilaa koristavat nuottiviivastot. Erääseen niistä on poimittu neuvostoaikana kielletyn Pērkons-bändin musiikkia. Samalla näillä nuoteilla muistutetaan laulavan vallankumouksen käänteistä 1990-luvun taitteessa, jolloin musiikin yhdistävä voima auttoi Baltian maita itsenäistymään Neuvostoliitosta.

Vaihtoehtoisen kaupunkikulttuurin kehto on Kaņepes-keskus, jossa pidetään vaikkapa musiikki- ja elokuvaesityksiä. Menneisyys ja nykyisyys kohtaavat yli satavuotiaan puutalon ja sen pihapiirin mutkattomassa ilmapiirissä.

Riiassa kasvanut Veronika Gorbačova luonnehtii kaupunkia taiteen ja kulttuurin leikkikentäksi, jossa vallitsee rento ilmapiiri ja tapahtuu paljon luovia asioita. Samalla hän näkee Riiassa myös vastakkaisia ominaisuuksia.

”Monessa paikassa asiat muuttuvat nopeasti, mutta Riiassa kehitys tapahtuu hienovaraisesti. Tilaa jää myös vanhalle”, Gorbačova kertoo.

Kiinnostava illanviettopaikka on Tallinas kvartāls -alue, jossa voi nautiskella katuruualla ja cocktaileilla graffititaiteen elävöittämässä sisäpihassa. Lähettyvillä sijaitsee yksi Riian kulttuurielämän keskittymistä, joka löytyy 1800-luvun kartanoa, Villa Strickaa, ympäröivästä korttelista. Täällä toimii muun muassa M/Darbnīca-keskus, jossa yhdistyvät taidegalleria, baari ja livemusiikki. Lisäksi pihapiirissä tuotteitaan tarjoavat paikalliset käsityöläisoluiden uranuurtajat, Labietis- ja Valmiermuiža-panimot.

Lofts, Matīsa iela 8

Folkklubs Ala Pagrabs, Peldu iela 19

Kaņepes kultūras centrs, Skolas iela 15

Tallinas kvartāls, Tallinas iela 3

M/Darbnīca, Aristida Briāna iela 9

Päivä 2: Aamu

Museovierailu kaupungin laidalla

Monen automatkailijan tie Keski-Eurooppaan on kulkenut Riikaa sivuavan Via Baltican kautta. Noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Riian moottorimuseo onkin hieno kohde kenelle tahansa liikkumisesta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle.

Museossa on esillä Baltian suurin kokoelma ajoneuvoja aina polku- ja moottoripyöristä autoihin. Niitä katsellessa voi uppoutua yhä syvemmälle elokuvataiteen, jugendin ja Riian kaupungin kulta-aikaan, sillä esillä on kulkuneuvoja 1800-luvun lopulta nykypäiviin saakka. Neuvosto- ja latvialaisvalmisteisille autoille on omat osionsa.

Eräs kokoelman kulmakivistä on Saksassa 1930-luvulla valmistettu, Hopeanuolena tunnettu kilpa-auto. Niitä päätyi yhteensä kolme kappaletta toisen maailmansodan sotasaaliina Neuvostoliittoon, kun saksalaisen autotehtaan välineistö määrättiin siirrettäväksi. Yksi Hopeanuolista oli mukana vakavassa onnettomuudessa kesällä 1946, ja silloin Neuvostoliitossa päätettiin kieltää kilpailukäytöstä kaikki muut paitsi neuvostovalmisteiset automallit.

Riian museotarjonta on muutoinkin monipuolista. Eräs vierailun arvoinen kohde on kaupungin reunamilla, Jugla-järven rannalla sijaitseva Latvian etnografinen ulkoilmamuseo. Se on lajissaan Euroopan suurimpia ja vanhimpia. Museo kertoo maan eri alueiden perinteistä ja tapakulttuurista. Jos haluaa englanninkielisen opastuksen, sitä kannattaa tiedustella etukäteen.

Moottorimuseo, Sergeja Eizenšteina iela 8

Latvian etnografinen ulkoilmamuseo, Brīvdabas iela 21

Päivä 2: Iltapäivä

Ruokakulttuuria ja shoppailua uudistetussa kauppahallissa

Entresol-ravintolan ikkunasta näkyy 1800-luvun lopulla rakennettu kauppakäytävä, ylellinen Berga Bazārs. Sitä ei kuitenkaan ehdi ihastella kauan: tarjoilija tuo tilatun annoksen turskaa, parsaa ja sitruskastiketta. Herkullisen raikkaat maut vievät ajatukset merituuliin.

Ruuan on loihtinut monia palkintoja saanut kokki Raimonds Zommers. Hän kertoo, että latvialaisen keittiön ydin löytyy maan luonnosta. Itsekin kalastusta harrastava Zommers kehuu etenkin Latvian kaloja ja riistaa. Lautasella näkyvät myös esimerkiksi raparperi, ruis ja suolaheinä.

”Ruuanlaitossa luonto ja maaseutu tuottajineen merkitsevät minulle kaikkea. Paikallisten raaka-aineiden laatu on todella korkea, ja Latvian ruokakulttuuri kehittyy tällä hetkellä nopeasti”, Zommers sanoo.

Raaka-aineita etsiessään kokki käy usein Riian vaikuttavalla keskustorilla. Se levittäytyy viiteen entiseen zeppeliinihalliin ja kattaa yhteensä yli 72 000 neliömetrin alan. Torin lisäksi Zommers kehottaa ruuanystäviä tutustumaan Āgenskalnsin kauppahalliin, joka on paikallisten perinteinen ostos- ja tapaamispaikka Väinäjoen länsipuolella.

Kauppahallin toiminta alkoi jo 1800-luvun lopulla. Joitakin vuosia sitten sitä uudistettiin mittavasti. Ympärillä käyvä kuhina sekä valoisassa rakennuksessa kaikuva puheensorina kertovatkin ihmisten löytäneen jälleen Āgenskalnsiin. Tänne pääsee Riian keskustasta mukavasti raitiovaunulla.

Kauppahallissa on tarjolla suuri valikoima paikallisia elintarvikkeita juustoista kahveihin ja konvehteihin. Toiseen kerrokseen on asettunut joukko erilaisia ravintoloita.

Niihin lukeutuu muun muassa pizzeria Vīnkalni, jonka toiminta sai alkunsa maalaistalon ehostetussa hevostallissa Valmieran pikkukaupungin lähettyvillä. Kahvihetkeä tai muuta pikku taukoa kaipaavaa palvelevat Āgenskalnsin kauppahallissa esimerkiksi Vest ja Marmelāde, joissa on mukava istuskella aistimassa historiaa huokuvaa ilmapiiriä.

Entresol, Elizabetes iela 22

Keskustori, Nēģu iela 7

Āgenskalnsin kauppahalli, Nometņu iela 64

Päivä 2: Ilta

Puistoja, puutaloja ja kulttuurikohteita

Riian hurmaavia, mieleenpainuvia puolia ovat vehreät puistot, joissa paikalliset tapaavat viettää aikaa. Esplanāde-puiston lisäksi aivan kaupungin ytimessä sijaitsee yksi kaupungin vanhimmista julkisista puistoista, Vērmane. Sen reunalla toimiva teehuone Tabu on mukava levähdyspaikka keskellä Riian vilskettä.

Uuden keskustan Viesturdārzs on myös suosittu puisto, johon kannattaa tulla hyvien ravintoloidenkin vuoksi. Puiston edustalla sijaitseva Ferma ja Yhdysvaltojen entisen lähetystön tiloissa toimiva John ovat tyylikkäitä illallispaikkoja.

Vahvasti paikalliseen tunnelmaan pääsee Grīziņkalnsin puistossa sekä sen edustalle levittäytyvässä samannimisessä kaupunginosassa. Yhdessä Ķīpsalan saaren kanssa se on Riian puutaloarkkitehtuurin keskittymiä. Täällä katukuva onkin viehättävän kerroksellinen: matalat puutalot asettuvat sopuisasti jyhkeiden kivitalojen rinnalle.

Grīziņkalnsista keskustaan johtavalta Avotu-kadulta ja sen sivukaduilta löytyy kiinnostavia kohteita, kuten Zuzeum-museo. Siellä voi tutustua Latvian suurimpaan nykytaiteen kokoelmaan. Zuzeumin katolla toimiva kahvila-baari palvelee torstaista lauantaihin aina yhteentoista saakka illalla.

Toinen hyvä baari on Auss, jonka suojissa voi kokeilla erästä kansankulttuurin muotoa, novuss-peliä. Monille suomalaisille tuttua koronapeliä muistuttava novuss kehittyi aikoinaan Riian merimieskortteleissa. Sen suosio kasvoi 1900-luvun alussa jopa niin, että novussia alettiin kutsua Latvian kansallispeliksi.

Kulttuurinystävä voi huipentaa illan vaikka katsomalla näytelmää perinteisessä Dailes-teatterissa. Persoonallisen arkkitehtuurin suojaan kätkeytyvän teatterin ohjelmisto on kansainvälistä, ja useissa näytöksissä on tekstitykset englanniksi. Myös Latvian kansallisbaletti ja -ooppera tarjoavat tasokkaita esityksiä Riian keskustassa.

Tabu Tea Room, Tērbatas iela 2G

Ferma, Valkas iela 7

John, Ausekļa iela 22

Zuzeum, Lāčplēša iela 101

Auss, Ģertrūdes iela 59

Dailes-teatteri, Brīvības iela 75

Latvian kansallisooppera ja -baletti, Aspazijas bulvāris 3