Särkeekö pohje? – Näin ehkäiset vaivaa ja tunnistat vaarallisen kivun – Viisi vinkkiä

1. Tunnista syyt

Pohjekipu tarkoittaa säären takapuolella olevan alueen kipua, ei pelkästään pohjelihaksen kipua. Yleisimmin pohjekipu johtuu ylirasituksesta tai venähdyksestä. Ylirasituksen tyypillinen syy on, että ryhtyy herättelemään juoksuharrastustaan vuosien tauon jälkeen. Usein treenaaminen aloitetaan liian kovaa ja vieläpä uudet lenkkitossut jalassa.

Myös seisomatyö rasittaa pohjetta. Jalkaterän ergonomian merkitys korostuu, kun on pitkään jalkeilla. Huonot jalkineet ovat monesti syypää siihen, että pohkeet ovat jumissa ja kipeät. Tärkeintä on, että kenkä on oikeankokoinen ja mukava jalassa. Huonosti istuva jalkine rasittaa alaraajoja muutenkin kuin pohkeen kohdalta.

Lisäksi kaikenlaiset verenkierto-ongelmat, kuten suonikohjut, voivat aiheuttaa pakotusta pohkeen seudulle. Joskus myös hermopinne voi saada pohkeen alueen kipeytymään.

2. Erota vaarallinen kipu

Vakavin pohjekivun syy on syvä laskimotukos eli laskimoveritulppa. Se tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Hyytymä tai siitä irronnut kappale voi irtautua laskimon sisäseinämästä ja kulkeutua veren mukana sydämen kautta keuhkoihin, jossa se tukkii keuhkovaltimon jonkin haaran. Tällöin kyse on keuhkoveritulpasta. Se on välitöntä sairaalahoitoa vaativa, usein hengenvaarallinen sairauskohtaus, jonka oireita ovat rintakipu ja hengenahdistus.

Laskimoveritulppaan liittyvä kipu on tyypillisesti toispuoleista ja jatkuvaa, luonteeltaan pakottavaa ja jomottavaa. Siihen liittyy usein myös jalan turvotusta. Salakavalan vaivasta tekee se, että se voi joskus olla täysin oireeton.

Mikäli epäily veritulpasta herää, lääkäriin pitää mennä saman päivän aikana. Veritulppa hoidetaan yleensä verenohennuslääkityksellä. Lääkettä käytetään tavallisesti 3–6 kuukauden kuurina. Jos laskimotulpan uusiutumisvaara on suurentunut, tarvitaan pidempää tai joskus jopa pysyvää hoitoa.

3. Käytä tukisukkia

Laskimoveritulpan riskiä lisäävät muun muassa ikääntyminen, tupakointi, ylipaino, alaraajan kipsaushoidot, veren hyytymishäiriöt suvussa, pitkittynyt vuodelepo ja lentomatkat. Riskin kasvu lentomatkoilla johtuu pitkästä paikoillaan istumisesta. Kun kävelemme, pohjelihas toimii pumppuna, joka pumppaa verta kohti sydäntä. Laskimoiden läpät estävät veren virtauksen takaisin alas jalkoihin. Istuessa läppien toiminta heikkenee. Siksi veri ei pääse virtaamaan oikeaan suuntaan, vaan se voi hyytyä laskimossa tukokseksi.

Jotta näin ei kävisi, pitkillä lentomatkoilla tulisi nousta aika ajoin jaloittelemaan. Lisäksi kannattaa välttää kiristäviä vaatteita, juoda riittävästi vettä ja tehdä pohjejumppaa. Se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan pohjelihasten supistamista ja rentouttamista vuorotellen. Pumppaava liike saa veren kiertämään.

Kaikkein fiksuinta olisi käyttää lennolla tukisukkia. Niiden puristava vaikutus vähentää tutkitusti veritulppien riskiä. Tukisukkien käyttö on suositeltavaa pitkillä automatkoillakin. Ne kuuluvat usein myös suonikohjujen ja niistä johtuvan pohjekivun hoitoon.

4. Kevennä rasitusta

Jos pohje kipeytyy venähdyksen tai rasituksen vuoksi, rasitusta on syytä vähentää. Lepo ei kuitenkaan ole tarpeen, vaan kannattaa liikuskella kivun sallimissa rajoissa. Särkylääkkeestä voi olla apua. Lisäksi voi kokeilla, olisiko lämmöstä tai kylmästä hyötyä. Mikäli jaloissa on suonikohjuja ja ne aiheuttavat kipua ja turvotusta, jalat kannattaa nostaa päivän päätteeksi koholle.

Jos kotikonstit eivät auta, kivulle ei löydy selkeää syytä tai se pitkittyy, on aiheellista varata aika lääkärille tai fysioterapeutille.

5. Treenaa pohjelihakset vahvaksi

Pohjekivun ehkäisyssä avainasioita ovat tupakoinnin lopettaminen, painonhallinta ja hyvät jalkineet. Istumatyötä kannattaa tauottaa säännöllisesti nostamalla peffa penkistä.

Pohjelihaksia on hyvä myös treenata, sillä vahvat lihakset kestävät rasitusta paremmin. Aloita esimerkiksi nousemalla päkiöillesi jollakin korokkeella, kantapää tyhjän päällä. Ota tukea seinästä ja vie kantapää niin alas kuin pohkeesi sallivat. Nouse sen jälkeen päkiöille. Toista 5–10 kertaa. Myös hyppynarulla hyppiminen on oivallista pohjejumppaa.

Asiantuntija: vastaava lääkäri Heikki Peura, Mehiläinen Porvoo ja Loviisa