Lappi vetää yhä enemmän kiinalaisia – Zhang Lei: ”Suunnittelen juuri toisen ravintolan perustamista ja omistan myös aasialaisen supermarketin, se on kaikkien Rovaniemen kiinalaisten kohtaamispaikka”
Arktinen alue on muuttunut nopeasti kaukaisesta takapajulasta politiikan, talouden, bisneksen ja turismin näyttämöksi. Yksi muutoksen ilmentymä on kiinalaisten kasvava kiinnostus pohjoista kohtaan.
Pohjoinen kesätuuli keinuttaa kevyesti kiinalaisia lyhtyjä. Astumme kuvaajan kanssa sisään ravintolaan. Nenään leijailee sekalaisten tuoksujen cocktail, jonka alkuperää voi arvuutella ruokalistalta: tarjolla on sekä perinteistä suomalaista että kiinalaista ruokaa.
Olemme Käyrämön keitaalla, noin 70 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Huoltoasemaravintolan yrittäjä on Kiinasta Suomeen vuonna 2000 muuttanut Yu Lan, ja taustalla vaikuttavat Lanin puoliso Pertti Forsström sekä toistaiseksi vielä pari poistuvaa kiinalaista osakasta.
– Tulimme vuonna 2001 Lahdesta, meillä oli siellä toinen ravintola. Mietimme, miksemme lähtisi tänne, kiinalaisetkin aina haluavat Lappiin. Kiinalaisten kiinnostusta pohjoiseen on vaikea selittää: syy ei ole vain joulupukki tai revontulet, vaan koko fiilis – puhdas luonto ja hiljaisuus, pariskunta puntaroi.
”Luottamusta ei rakenneta uhkakuvilla siitä, että kaikki ruohonjuuritason toimintakin liittyisi valtapyrkimyksiin.”
Kun Forsström ja Yu Lan tapasivat Sichuanissa vuonna 1996, eivät kiinalaiset vielä matkustaneet massoina maailmalle. Jotakin oli silti oraalla. Samana vuonna oli solmittu Päijät-Hämeen ja Sichuanin maakuntien välinen aiesopimus, jonka puitteissa Forsström alkoi viedä suomalaisia delegaatioita Kiinaan ja kiinalaisia Suomeen. Yu Lan toimi Tiede- ja teknologiakomission päällikkönä ja vastaanotti vieraat Kiinassa.
– Kiinalaisten määrä on kasvanut Lapissa vasta 15 viime vuoden aikana, mutta jo 90-luvulla kiinalaiset delegaatiot halusivat aina käydä Rovaniemellä. Tuntui, että Lappi tunnettiin paremmin kuin Suomi. Olenkin sanonut, että Lappi on Suomen ikkuna Kiinaan, Forsström tulkitsee.
Kiinalaisten kiinnostusta arktiseen alueeseen voidaan tarkastella monista näkökulmista. Yksi keskeinen on arktinen yhteistyö. Kiina alkoi osallistua siihen 1990-luvulla. Vuonna 2019 Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusryhmä laati ministeriöille raportin siitä, miten Kiinan nousu arktisella alueella vaikuttaa Suomeen.
– Kiina-yhteistyön etusijalla on ollut arktinen tiede – ja vähitellen on rakennettu myös taloudellisia suhteita. Välillä yhteistyö on tosin ollut kehitysapumeininkiä: varsinkin yhteiskuntatieteissä kiinalaisten tietotaito on ollut aloittelijan tasoa. He ovat ehkä saaneet enemmän meiltä kuin me heiltä, Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova arvioi.
Taloudellista yhteistyötä Kiinan ja arktisen alueen välillä on ollut jo pitkään, vaikkei sitä ennen ehkä kehystetty ”arktiseksi yhteistyöksi”. Yksi taloussuhteiden katalyytti oli se, kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014. Lännen sanktiot vauhdittivat Kiinan ja Venäjän välisiä taloudellisia suhteita, ja Kiinalle avautui mahdollisuus investoida isosti esimerkiksi Yamalin niemimaan kaasuhankkeisiin.
– Venäjä on ollut Kiinalle ystävällinen kumppani verrattuna moniin kriittisemmin suhtautuviin maihin, toteaa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija, kansainvälisen politiikan dosentti Sanna Kopra.
Nykyään on selvää, että riippuvuussuhde on molemminpuolinen – ja Kiinasta ovat riippuvaisia kaikki. Huonosti kävisi, jos Kiina ei toisi Suomeen esimerkiksi teollisuuden komponentteja ja antibiootteja tai akkuteollisuudellekin elintärkeitä, harvinaisia maametalleja.
– Näinä globalisaation aikoina riippuvuudesta ei päästä eroon. Välirikko ei olisi kenenkään etu, Kopra huomauttaa.
Ovatko kiinalaiset siis viemässä meiltä metsät, vesistöt ja tunturit? Onko uhka vai mahdollisuus, että pohjoisesta on tullut Kiinan kiintopiste?
Koivurova on pitkään ihmetellyt uhkakuvien värittämiä skenaarioita Kiinan vaikutuksesta Suomeen ja arktiseen alueeseen.
– Pelkoa on ollut pitkään, vaikka Suomella ei ole ollut omia yhteenottoja Kiinan kanssa. Taustalla lienee Kiinan nopeasti kasvava suurvalta-asema ja arvoistamme poikkeava autoritaarinen yhteiskuntamalli – sekä epätietoisuus siitä, millainen sotilaallinen toimija Kiinasta on tulossa, Koivurova sanoo.
Kiinalaissijoittajien tiedetään tehneen tarjouksia laajoista maa-alueista ja isoista rakennushankkeista kuten kiitoteistä Grönlantiin sekä yrittäneen valjastaa arktisia luonnonvaroja käyttöönsä. Kemijärveltä he yrittivät taannoin ostaa tai vuokrata lentokentän.
Kiinalaisia sijoituksia on vähin äänin myös torpattu, kun huoli rinnakkaisesta siviili- ja sotilaskäytöstä on herännyt. Nyt vaikuttaa siltä, ettei Lapissa ole arveluttaviksi luokiteltavia kiinalaisinvestointeja. Koivurovan johtaman työryhmän raportti myös puoltaa sitä, ettei Suomessa ole menty liian sinisilmäisesti kiinalaissijoittajien pillin mukaan.
– Kiinalaisten yritysostoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös EU-tasolla. On tärkeää tietää, mitä he ostavat ja millaisia huoltovarmuustekijöitä siihen liittyy. Ei kukaan halua, että kiinalaisten käsiin päätyy Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisiä yrityksiä, Kopra linjaa.
”Valtaosa kiinalaisten yritystoiminnasta on normaalia taloustoimintaa. Miten pelottava skenaario on vaikka se, jos Rovaniemelle perustetaan kiinalainen ravintola.”
Kopran mielestä yhteistyö Kiinan kanssa on ehdottoman tärkeää. Yhteispeliä tarvitaan siksikin, että taloudellinen riippuvuus Kiinasta on suuri, ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja haasteita ei voida ratkaista ilman Kiinaa. Luottamusta ei rakenneta lietsomalla uhkakuvia siitä, että kaikki ruohonjuuritason toimintakin nojaisi poliittiseen ideologiaan ja valloituspyrkimyksiin.
– Valtaosa kiinalaisten yritystoiminnasta on normaalia taloustoimintaa. Miten pelottava skenaario on vaikka se, jos Rovaniemelle perustetaan kiinalainen ravintola, Kopra kärjistää.
Hai Long -ravintolan yrittäjä Zhang Lei selittää kiinalaisten mieltymystä pohjoiseen: kiinalaiset ajattelevat, että maailmassa täytyy nähdä kaksi paikkaa, etelä ja pohjoinen.
– Kiinasta tullaan Lappiin samoista syistä kuin muistakin lähialueen maista – Singaporesta, Malesiasta ja Hong Kongista. Tärkeimpiä teemoja ovat joulupukki ja talviaktiviteetit. Näen vielä paljon kehitettävää Rovaniemen kesä- ja talvimatkailussa, Lei sanoo.
Lei on itse kulkenut velipoikansa jalanjäljissä Lappiin. Veli muutti Rovaniemelle vuonna 2006 ja otti vetovastuun ravintolasta, jota oli sitä ennen pyörittänyt toinen kiinalaissuku. Entiset ja nykyiset omistajat ovat kotoisin samasta kylästä.
– Suunnittelen juuri toisen ravintolan perustamista ja omistan myös aasialaisen supermarketin. Siitä on tullut kaikkien Rovaniemen kiinalaisten kohtaamispaikka, Lei naurahtaa.
Naapurin Haawe-hotellikin on kiinalaisten omistuksessa, ja Napapiirillä sijaitseva Nova Skyland oli Lapin ensimmäinen kiinalaisten omistama matkailumajoitusyritys vuonna 2017. Pienyrittäjiä löytyy useilta eri toimialoilta. Yksi heistä on Sie&Mie-osuuskuntaan kuuluva kehonhoitaja Li Zhang.
– Muutin Lappiin vuonna 2010. Täällä oli niin kaunista, puhdasta ja hiljaista. Työssäni haluan kertoa kiinalaisesta kulttuurista ja ruoasta – ja opettaa, miten pysyä terveenä, Zhang sanoo.
Pienyrittäjiä löytyy useilta eri toimialoilta. Yksi heistä on Sie&Mie-osuuskuntaan kuuluva kehonhoitaja Li Zhang.
Lapin matkailukenttää on toisinaan nakertanut huoli siitä, että kiinalaiset matkailijat ostavat vain kiinalaisyritysten järjestämiä pakettimatkoja, joiden tuotot ohjautuvat Kiinaan. Se lienee Kiinan hallituksen märkä päiväuni, mutta se ei palvele paikallista taloutta.
– Jos esimerkiksi opas ei ole paikallinen, asioista voidaan kertoa väärin, eikä ympäristöasioille välttämättä anneta painoarvoa. Suomeen ei haluta samaa tilannetta kuin esimerkiksi Murmanskissa ennen pandemiaa: siellä liikkui aika iso kiinalaisten matkanjärjestäjien massa, Kopra havainnollistaa.
Ravintolayrittäjä Zhang Lei on samalla linjalla.
– Paikallisena yrittäjänä minun on tärkeää tukea suomalaisten työmahdollisuuksia. Uuteen ravintolaani tulee 130 paikkaa, tarvitsen osaavia työntekijöitä.
Oli kyse sitten yritystoiminnasta, turismista tai kansainvälisen työn orkestroinnista, Kiinasta ja kiinalaisista tarvitaan lisää tietoutta, jotta heidän toimintaansa voidaan ymmärtää ja yhteistyötä edistää paremmin.
Kiinalaisten matkailijoiden buumi oli Lapissa kovimmillaan vuosina 2016–2019. Moottorina toimi kiinalainen AliTrip, se lanseerasi ensimmäiset Rovaniemen alueen matkatuotteet: napapiirin, revontulet, joulupukin ja talviaktiviteetit.
Muutamassa vuodessa kiinalaisista tuli Rovaniemen suurin matkailijaryhmä. Vuonna 2019 Rovaniemellä kirjattiin 738 000 ulkomaista yöpymistä, 56 200 niistä oli meni kiinalaisten tiliin. Kiinalaisten Lapin-matkailu ei ole vieläkään täysin elpynyt koronasta ja Venäjän sodasta Ukrainassa.
– Lentoyhteyksien elvyttyä matkustaminen alkanee jälleen. Rajoitukset on poistettu, Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen iloitsee.
