Kapinahenki elää pohjoisessa – Pitäisikö Lapin itsenäistyä omaksi valtioksi?
Matkailu, metsät ja malmi. Niiden vuoksi moni Lapissa – jopa kansanedustajia myöten – uskoo, että maakunta pärjäisi hyvin itsenäisenä valtiona, irti muusta Suomesta.
Kenestä tulisi Lapin presidentti? Miltä näyttäisi Lapin passi? Saisiko Lappi oman lentoyhtiön? Voisiko Alvar Aallon suunnittelemasta Lappia-talosta tulla Lapin parlamenttitalo? Otettaisiinko markka takaisin – vai liittyisimmekö euroon? Entä Nato? Tehtäisiinkö rautatieyhteys Lapin läpi Ruotsiin? Vähän kävisi sääliksi Suomea, jonka ainoat rajanaapurit olisivat Venäjä ja Lappi. Vasta sitten Suomi olisi Lapista riippuvainen!
Tällaisia ajatusleikkejä pyörittelee Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala, kun hän saa tehtäväkseen spekuloida, mitä Lapin itsenäisyys voisi käytännössä tarkoittaa.
– Olen vahva demokratian kannattaja ja uskon, että itsenäisyys toisi meille vahvemman mahdollisuuden päättää omista asioista. Taloudellisesti ja resurssien puolesta Lappi pärjäisi itsenäisenä hyvin, Ansala pohtii.
SDP:n Lapin kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä muistuttaa, että Europasta katsottuna Suomi ja Lappi ovat saari, mutta tosiasiassa Lapin geopoliittinen asema on parempi kuin muun Suomen. Lapissa eletään rajaseutuelämää, ja maakunnalla on myös ainoa maantieyhteys esimerkiksi Norjan satamiin.
– Jos olisimme itsenäisiä, yhteistyö naapurimaiden kanssa varmasti tehostuisi entisestään, Ojala-Niemelä arvelee.
Kapinahengen taustalla tyytymättömyyttä
Puheet Lapin itsenäistymisestä pilkahtavat esille tasaisin väliajoin. Yleensä taustalla on yhden tai useamman henkilön tyytymättömyys päätöksentekoon ja kokemus siitä, että valtion säätelytoimet ovat Lapin kannalta epäreiluja. Kapinahenki nousee herkästi pintaan myös silloin, kun Lappia parjataan muun Suomen elätiksi.
– Sellaisia keskusteluja käytiin enemmän joskus 2000-luvun taitteessa. Jokin yksittäinen päätös aiheutti pettymyksen, ja syntyi ajatus, että nyt itsenäistytään ja rakennetaan risuaita rajalle, Ojala-Niemelä muistelee.
Myös perussuomalaisten Lapin kansanedustaja Sara Seppänen muistaa ajat, jolloin Lapin itsenäisyydestä käytiin vilkastakin keskustelua, ja monet Lapin päättäjistä olivat itsenäistymishenkisiä. Seppänen uskoo, että taustalla oli paitsi pettymys myös voimakas tunne omasta maakunnasta.
– Ei muissa maakunnissa tunneta samanlaista erillisyyttä tai väläytellä itsenäistymisajatuksia. Lappia on aina pidetty vähän villinä ja vapaana. Täällä ollaan lappilaisia, ja sitä kannetaan hirmuisella ylpeydellä, Seppänen sanoo.
Lappi ja Katalonia, samanlaiset kapinalliset
Kriittisten puheiden yhteinen nimittäjä on se, että maakunnan tuottaman lisäarvon tunnetaan valuvan pois maakunnasta – että muu Suomi imee Lapin kuiviin. Pettymys liittyy tyypillisesti kaivos- ja metsäteollisuuteen sekä energiantuotantoon, paikoin myös matkailuun.
Pitkään politiikassa mukana ollut Ansala nostaa vertailukohdaksi Espanjan Katalonian: siellä on pitkään käyty samantyyppisiä keskusteluja.
– Siellä itsenäisyyttä perustellaan sillä, että alue on matkailun ja maatalouden ansiosta itsenäinen ja tuottaa ison osan maan bruttokansantuotteesta. Se on yksi konkreettinen, yhdistävä tekijä. Lappi ei ole muiden elätettävänä, vaan elinkeinotoimintansa kautta määrättömän tärkeä koko Suomelle, Ojala-Niemelä korostaa.
– Lappi on Suomen talouden veturi. Koko Suomi tarvitsee Lappia, Seppänen komppaa.
”Lappi on Suomelle myös tärkeä raaka-ainevarasto.”
Joka toinen matkailija suuntasi Lappiin
Suomen suurin ja pohjoisin maakunta on aina nojannut kolmeen ämmään: matkailuun, malmiin ja metsiin. Harva tietää, että Lappi tuottaa yli kuusi prosenttia ulkomaan tavaraviennistä. Energiaa eli vesivoimaa Lappi tuottaa koko maan tarpeisiin. Myös tuulivoiman hyödyntäminen on edistynyt isoin harppauksin.
– Matkailuelinkeinossa olemme vahvoja, ja meillä on kolme toimivaa kaivosta sekä metsiä, jotka ovat historiallisesti Suomen selkäranka. Jos matkailu luettaisiin vienniksi, olisi Lapin osuus ulkomaankaupasta paljon nykyistä suurempi. Talvikaudella 2022–2023 joka toinen kansainvälinen matkailija suuntasi Lappiin, Ansala kertoo.
Kiteyttäen voi sanoa, että Lapin merkitys Suomelle liittyy erityisesti raaka-ainevarastona olemiseen ja sen varaston hyödyntämiseen.
Huoltovarmuuden kannalta avainasemassa
Viime vuosina maakunnan arvo on korostunut toisellakin tavalla, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut turvallisuustilannetta. Suomen huoltovarmuuden kannalta Lappi on avainasemassa.
Ojala-Niemelä lisäisi Lapin vahvuuksiin vielä neljännen ämmän: maanpuolustuksen.
– Jos jotakin tapahtuu, Suomi tarvitsee suorat reitit Ruotsiin ja Norjaan – ja ne kulkevat Lapin läpi, Ojala-Niemelä ynnää.
Itsenäistymistä kannattavia äänenpainoja muuttunut geopolitiikka ei silti ole Lapissa lisännyt, pikemminkin päinvastoin. Turvallisuustilanne on tulenarka ja edellyttää yhteen hiileen puhaltamista. Sara Seppänen peräänkuuluttaa varovaisuutta itsenäistymispuheissa.
– Tunnistan kohtia, joissa tuntuu, että meitä ei ole kuultu ja meidät on syrjäytetty päätöksenteossa. On esimerkiksi tulkittu, että Lapin luonnonvaroihin ja investointeihin liittyviä potentiaaleja on sivuutettu. Sitä viestiä meidän täytyy viedä eteenpäin, Seppänen sanoo.
Muistutus eteläkeskeiselle Suomelle
Hiphopiin on aina kuulunut jonkin sortin paikallisnationalismi. Sen tietää Rovaniemeltä kotoisin oleva rap-artisti Hannu Stark eli tutummin Hannibal.
Starkin kynästä on peräisin legendaarinen slogan Lappi itsenäiseksi eli vuonna 2006 ilmestyneen kokoelmalevyn nimi. Levyllä on mukana 26 lappilaista räppäriä, kuten Hannibal & Soppa, NSP, Stepa, Ironface, Bala, Amoc ja Guerra Norte.
– Ajatuksena oli omien kulmien edustaminen teksteissä eli representtaus. Siihen se slogankin yhdistyy. Tarkoitus oli jo silloin muistuttaa eteläkeskeistä urbaania Suomea siitä, ettei lappilaisten naapurissa asu jääkarhuja ja kannustaa ihmisiä vaivihkaa sivistämään itseään, Stark taustoittaa.
Stark muistelee, että levynteon aikaan räppärit kävivät aihetta läheltä liippaavia keskusteluja. Esimerkiksi saamelaisräppäri Amoc nosti esiin kysymyksen saamelaisten itsemääräämisoikeudesta.
– Mielestäni sivistyneen yhteiskunnan merkki on myöntää virheensä ja yrittää kompensoida tehtyjä vääryyksiä. Mutta vaikka Lappia on historiallisesti riistetty, en tunne, että Suomen alueet eroaisivat toisistaan niin radikaalisti, että itsenäistyminen olisi koskaan ollut tavoiteltavaa, Stark pohtii.
Hän lisää heti perään:
– Mutta jokin tenho sillä selvästi on, kun 20 vuotta myöhemmin vastailen näihin kysymyksiin.
Huoltosuhde heikompi kuin etelässä
Olisiko Lapin itsenäistyminen edes teoriassa mahdollista?
Vähän heikolta näyttää. Vaikka resursseja on paljon, väkeä on vähän. Lapin populaatio – noin 176 000 asukasta – kattaa vain kolmisen prosenttia suomalaisista.
Heikohko väestökehitys, ikääntyvä väestö ja työvoimapula vaativat yhteistyötä joka suuntaan.
– Huoltosuhde on ehkä se kriittisin. Lapissa se on heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Ei auta, vaikka tuottaisimme miten paljon arvolisää tahansa, jos emme saa työvoimaa, Ansala sanoo.
Ojala-Niemelä, yksi Lapin kuudesta kansanedustajasta, arvelee, että suurimpia haasteita olisi sairaanhoidon järjestäminen. Ajankohtainen esimerkki tulee Kemistä: kaupunki on aloittanut selvitykset Meri-Lapin liittymisestä Pohjois-Pohjanmaahan, koska osa väestä tuntee palvelujen olevan uhattuina.
Maakunnan vaihtaminen näyttää jo riittävän haastavalta – saati, että koko maakunta irtautuisi itsenäiseksi valtioksi.
– Olen viehättynyt ajatuksesta, mutta en pidä sitä kovin realistisena, Ojala-Niemelä tunnustaa.
Ovatko itsenäistymispuheet järkeviä?
Seppänen toivoo itsenäistymispuheiden tilalle Lapin arvon tunnustamista: Lappi on tärkeä osa Suomea, ja Lapin asiat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Koko Suomen pitäisi tuntea Lappi enemmän omakseen.
– Toivoisin, että yhä useammat keskustelisivat, millaista potentiaalia täällä on ja miten sitä voisi hyödyntää kestävästi. En silti halua politikoida sellaista, että me täällä vaadimme sitä tai tätä. Me olemme suomalaisia ja suomalaisten puolella, ja tehtävämme on ajaa yhdessä Suomen asioita, Seppänen täsmentää.
”Koko Suomen pitäisi tuntea Lappi enemmän omakseen.”
Puheet Lapin itsenäistymisestä taitavat lopulta olla vain pettymyksestä kumpuavia heittoja. Liisa Ansala ei ole enää vuosikausiin kuullut, että aiheesta puhuttaisiin tosissaan. On ymmärretty, että joukossa on voimaa.
– Kyllä minäkin uskon, että Lappi pärjäisi itsenäisenä – eri asia on, onko siinä mitään järkeä.
