Helsingissä on kauppa, joka myy kannabiksen kukkaa laillisesti – Suvi Auvinen astui sisään ja selvitti, mitä on ihmeaine CBD

"Oletko kokeillut ikinä CBD:tä”, kysyy psykologini yllättäen yhden tapaamisemme loppupuolella. Käyn psykologin vastaanotolla, koska minua vaivaavat samat asiat kuin koko muutakin maailmaa: stressi, huono uni, kapitalismi ja maailmanloppu. Psykologi on kuunnellut läpi aiemmat diagnoosini, valitukseni minulle sopimattomista unilääkkeistä ja tuskailuni siitä, että maailma on suistumassa raiteiltaan.

En ole kokeillut CBD:tä kahdesta syystä: olen ajatellut sen olevan laitonta ja tehotonta. Psykologini puhuu kuitenkin kiinnostavista näytöistä, joita CBD:n käytöstä on maailmalla saatu unettomuuden ja ahdistuksen hoidossa. Laittomuuskysymys sen sijaan on monimutkaisempi.

CBD eli kannabidioli on yksi hamppukasvissa luonnostaan syntyvä kemiallinen yhdiste. Yleisessä kielenkäytössä koko kasvi ja sen vaikuttavat ainesosat yhdistetään yleensä huumekannabikseen. Keskustelua kannabiksen laillistamisesta käydään politiikassa jatkuvasti, ja laillistamiskeskustelun keskellä minäkin olen ajatellut kaiken kannabikseen liittyvän olevan laitonta Suomessa. Huumaavan vaikutuksen aiheuttaa kuitenkin vain yksi Cannabis sativa -kasvin yli sadasta kannabinoidista, päihdyttävä tetrahydrokannabinoli eli THC. Suomessa THC:tä sisältävien tuotteiden myynti ja ostaminen on laitonta, ellei kyseessä ole lääkekäyttö.

Vähemmän tunnettu kannabiksen vaikuttava ainesosa CBD ei kuitenkaan ole päihdyttävä tai psykoaktiivinen, eikä se voi aiheuttaa riippuvuutta suurissakaan määrissä. Se ei ole huume eikä poliisi valvo sen myyntiä. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkealan keskusvirasto Fimea on erittäin kiinnostunut CBD:stä. Fimean tulkinnan mukaan CBD:tä sisältävät valmisteet rinnastuvat reseptilääkkeisiin. Jokainen valmiste arvioidaan valmistekohtaisesti ja Fimea ratkaisee yksittäisellä päätöksellä, pidetäänkö valmistetta Suomessa lääkkeenä. Mikäli Fimea pitää valmistetta lääkkeenä, ei myyntilupaa todennäköisesti heltiä.

Psykologini on tästä tietoinen. Heti CBD-kysymyksen kysyttyään hän tarkentaa, että Suomessa CBD on lääkeaine eikä hän saa suositella sitä. Hän katsoo minua silmiin ja sanoo: ”Mutta jos olisimme jossain muussa maassa, jossa viranomainen ei estä lääkäreitä tekemästä työtään, joku lääkäri saattaisi jollekulle ihmiselle jolla on sinun oireesi ja taustasi suositella CBD:tä. Minä en siis niin tee.” Kuittaan ymmärtäväni viestin ja matkalla ulos googlaan CBD-kaupan osoitteen.

Olen aiemmin samalla viikolla törmännyt twiittiketjuun, jossa helsinkiläinen vihreä poliitikko Coel Thomas kertoi löytäneensä Helsingin Kallion kaupunginosasta kaupan, joka myy CBD-kannabista, jossa ei ole lainkaan THC:tä. CBD:tä myydään kosmetiikkatuotteena Suomessa laajalti luontaistuotekaupoista suuriin marketteihin. Twitterissä esiin tullut kauppa myy kuitenkin öljyn lisäksi Suomessa suhteellisen huonosti tunnettua tuotetta: kuivattua kannabiksen kukkaa, jossa ei ole lainkaan THC:tä. Hyppään raitiovaunuun ja ajan Helsinginkadulle tutustumaan lailliseen hamppukauppaan.

”Pilvee! Budii! Kukkaa!” A-ständi pienen liikkeen edessä saa ohikulkijat kohottelemaan kulmiaan ja kurkkimaan uteliaina sisään ikkunoista. Pelkistetyssä tilassa soi musiikki ja tilan perällä on myyntitiski, jonka takana kaksi yltäpäältä tatuoitua miestä pyörittää bisnestä. Toinen miehistä liimaa pieniin kannabispusseihin etikettejä, toinen kysyy miten voi palvella. Kysyn CBD:n perään ja saan kuulla, että kaupan valikoimiin kuuluu CBD-öljyä iholle ja ”nolla-THC-kukkaa”. Kysyn mitä se tarkoittaa. ”Suomessa CBD-kukka on valvottu lääkeaine, joten meillä on valikoimissa vain keräilytarkoituksiin tätä kuivattua kannabista, jossa ei ole THC:tä”, myyjä sanoo. Aivan. Myynnissä on CBD-kukkaa, mutta myyjä ei saa kutsua tuotetta sen oikealla nimellä.

Saan tiskille hypisteltäväksi ja katsottavaksi ”keräilykukka”pusseja, joita myydään yhden, kolmen ja seitsemän gramman pakkauksissa. ”Nolla-THC-kukka” näyttää aivan samalta kuin päihdekannabis. Erotuksena on, että pussissa lukee: ”Does not contain THC. Will not make you high. Do not burn or smoke.” Ostan kolmen gramman pussin keräilykannabista ja kysyn voinko maksaa kortilla. Myyjä vastaa ”tietysti” ja ojentaa kuitin ostoksesta, ohjeistaen: ”Kannattaa pitää tää mukana, jos kytät tulee kuumottamaan.”

Astun ovesta ulos kädessäni laillinen pussi kannabista. Kadulla tulee kuitenkin välitön impulssi piilottaa pussi taskuun. Tunnen tehneeni jotain rikollista, vaikka kaikki on mennyt sääntöjen mukaan. Tunnin sisään minulle on ensin suositeltu CBD:n kokeilemista ja sen jälkeen myyty CBD-kukkaa. Kaikki on kuitenkin täytynyt verhota monimutkaiseen kiertelyyn, koska psykologi ei ole saanut suositella eikä kauppa myydä minulle CBD-kukkaa. Kaikki tämä on laillista, mutta ainoastaan niin kauan kuin me olemme suostuneet tanssimaan aiheen ympärillä ja esittämään, etten minä aio polttaa kukkaa vaporisaattorissa heti kotiin päästyäni.

Kannabiskeskustelua käydään mediassa jatkuvasti. Syyskuun alussa THL:n Mika Salminen ehdottaa huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista ja Nokialla ulkoilureitin varrelta löytyy kannabiskasveja, joiden istuttajaa ei tiedetä. Kuukautta myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Joe Biden armahtaa tuhansia ihmisiä, jotka on tuomittu kannabiksen hallussapidosta Yhdysvalloissa.

Kannabisuutisointia dominoi päihdekeskustelu, ja joskus pinnalle nousevat myös lääkeaiheet. Keskustelua CBD:stä ei liiemmin näy. Mielikuvani kannabiksen yleislaittomuudesta johtuu termien epäselvyydestä. Suomen teollisuus- ja hyötyhamppu ry toivoisi asiaan selkeyttä. Yhdistys esittää laajassa ”CBD ja hampunviljely Suomessa” -otsikoidussa policy brief -paperissaan, että nimeämiskäytäntöä selkiytettäisiin. Yhdistys ehdottaa, että sanaa ”hamppu” käytettäisiin ainoastaan teolliseen käyttötarkoitukseen viljeltävästä kasvista, ja lääke- sekä päihdekäytössä puhuttaisiin systemaattisesti kannabiksesta. Yhdistyksen tulkinnan mukaan CBD kuuluu tässä yhteydessä hamppujen, ei kannabisten alle, sillä teollisen hampun vihreistä osista löytyy runsaasti CBD:tä. Suomessa on jopa kehitetty erityisen hyvä CBD-kannabislajike Finola.

Hamppua on historiassa viljelty Suomessa runsaasti, ja se on kuulunut maan ensimmäisiin viljelykasveihin. Suomessa on viljelty hamppua viimeistään 800–1050 jaa. 1800-luvun alussa hamppua viljeltiin ympäri maata, mutta viljely lopahti äkillisesti 1950-luvulla ja viljely on aloitettu uudestaan vasta viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä hamppua viljellään Suomessa pienimuotoisesti. Hampusta on valmistettu kangaskuituja, köysiä, öljyä ja rohdosvalmisteita. Uudempia käyttökohteita hampulle ovat muun muassa muovikomposiitit ja siementen ja öljyn elintarvikekäyttö.

Nykyään hampun viljelyala on Suomessa vajaat 2000 hehtaaria ja käytännössä ainoa viljelty lajike on Finola. Tällä hetkellä Finolaa saa kasvattaa, mutta sen CBD-rikkaita kukintoja ei saa kerätä, vaan ne pitää jättää peltoon. Käytettäväksi päätyvät ainoastaan kasvin kuidut ja siemenet. Jos kukinnot saisi kerätä ja myydä, hampunviljelystä tulisi entistä kannattavampaa. Suomen teollisuus- ja hyötyhamppu ry:n mukaan CBD-kukan keräämisen salliminen suomalaisilta pelloilta voisi vähimmillään kaksinkertaistaa hehtaarilta saadun liikevaihdon ja auttaa maatalouden rakennemurroksessa. Stigma kannabiksen ympärillä kuitenkin jarruttaa viljelyintoa.

Kannabis-termistä on Helsinginkadun hamppukauppiaille sekä riemua että riesaa. Ulkona olevan ständin teksti on kahdessa viikossa vaihtunut. Enää kyltti ei julista rehvakkaasti liikkeen myyvän pilvee, budii ja kukkaa, vaan ilmaisu on lientynyt muotoon ”myymme myös pilveä”. Liiketilan mustilla nahkasohvilla istuvat hamppukauppiaat Janne Ståhlström ja tämän liikekumppani Matti. Matti ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden ja mahdollisen stigman takia.

Samassa tilassa toimii kolme liikettä: Ståhlströmin yritys, kannabiksen siemeniä myyvä We got seeds, Matin yritys, CBD-öljyjä maahantuova CBD-tukku, ja miesten yhteinen yritys, kuivattua kannabiksen kukintoa maahantuova Legal420. Monimutkainen kuvio selittyy sillä, että kaikki liiketoiminnan osa-alueet on haluttu eriyttää toisistaan: jos viranomaiset sulkevat operaation yhden osa-alueen, muut voivat jatkaa toimintaansa. Myös muuttuneelle kyltille löytyy selitys heti kärkeen: ”Olihan se ensimmäinen kyltti aika provosoiva. Muutettiin se vähän maltillisempaan muotoon, ettei tule turhaa valitusta, mutta huomiota se herättää edelleen. Pilvi on sellainen sana jonka perässä tulee kymmeniä ihmisiä päivittäin kadulta sisään. Ne tulee ostamaan kannabista vaan sen takia että sitä saa ostaa, vaikka ne ei tiedä mitä ne sillä tekee”, Ståhlström sanoo.

Miehet tietävät bisneksensä hermostuttavan ja hämmentävän osaa ihmisistä. ”Taloyhtiö yritti alle viikko kukinnon myynnin aloittamisen jälkeen järjestää liiketilalle häädön. Väittivät, että täällä käytetään ja kasvatetaan huumeita ja yrittivät saada vuokranantajan irtisanomaan sopimuksen”, Matti kertoo. ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ihmiset eivät tiedä mitä CBD tai nolla-THC-kukka on. Ne varmasti ihan rehellisesti kuvittelivat, että jos täällä myydään kannabiksen kukkaa niin sen on pakko olla huumetta.”

Mistä eron voisikaan tietää, ellei asiaan perehdy. Kaupassa myytävä kukinto tuoksuu ja näyttää täysin samalta kuin sen huumausainesukulainen. Tuntuu kuitenkin erikoiselta, että Helsingin kantakaupungissa voi myydä kannabista, vaikkei kyseessä olisi sen päihdeversio. Eikö kannabis olekaan laitonta Suomessa?

Ståhlström huokaa ennen kuin vastaa. ”Sana kannabis on vaan kirosana. Kaikille tulee pelkkää paskaa mieleen siitä. Kannabis kasvina ei ole kuitenkaan ikinä ollut laitonta missään, vain sen sisältämä THC. Se antaa ihan väärän kuvan koko kasvista. Vasta viime aikoina on saatu viljeltyä kannabista, jossa ei ole lainkaan THC:tä. Sitä mekin täällä myydään.”

Miehet ovat ennen kukinnon myynnin aloittamista kääntäneet jokaisen kiven ja selvittäneet, etteivät varmasti riko lakeja hamppukaupallaan. ”Me ollaan yritetty tehdä tämä niin laillisesti kuin mahdollista. Soitettiin ennen liikkeen avaamista huumepoliisille niin monta kertaa, että se puhelimeen vastannut poliisi sanoi, että se estää mun numeron kohta jos mä en lakkaa soittamasta”, Stålhström nauraa. ”Ollaan yritetty tehdä tosi paljon yhteistyötä tullin, huumausainevalvonnan ja Helsingin huumepoliisin kanssa. Poliisia tämä ei kuitenkaan kiinnosta, koska ei ole mitään rikosta, mitä tässä epäiltäisiin.”

Poliisin kanssa toimiminen on miehille tuttua aiemmasta elämästä. Ståhlström ja Matti ovat entisiä moottoripyöräkerholaisia. ”Ollaan tunnettu toisemme yli kymmenen vuotta ja nyt ollaan yhdessä yrittäjiä, koska olisihan se nyt parempi hankkia elanto laillisesti. Mutta kyllä siitä laillisesta liiketoiminnasta on tehty aika vaikeaa”, Ståhlström kertoo. Miesten myymä kukinto tulee EU-alueelta. Nyt yksi tuote-eristä on juuttunut tulliin, eikä lähetystä kuulemma kannata odottaa takaisin.

”On tämä laillinen hamppukauppa kyllä ihan helvetin vaikeeta, koska viranomaiset ei osaa päättää miten ne näihin tuotteisiin suhtautuu”, Ståhlström sanoo.

Markus Storvik on Itä-Suomen yliopiston farmakologian dosentti. Farmakologia on lääketieteen ala, joka tutkii muun muassa lääkeaineiden vaikutuksia elimistöön ja elimistön vaikutuksia lääkeaineisiin. Farmakologian tavoitteena on lääkkeiden rationaalinen, tutkimukseen pohjautuva käyttö.

Storvik kertoo, että CBD:n vaikutuksia ihmisiin on tutkittu paljon ja sen toimintamekanismit tunnetaan hyvin. Kannabidioli-CBD vaikuttaa ihmisen elimistön endokannabinoidijärjestelmään. Kyseessä on elimistön viestintäjärjestelmä, ja keho tuottaa myös itse jatkuvasti kannabinoideja. Kehon omat kannabinoidit osallistuvat muun muassa muistin toimintaan sekä ahdistuksen ja kivun lievitykseen. Sisäisesti käytettynä CBD lisää elimistön omien endokannabinoidien vaikutusta.

Helsinginkadun hamppukauppiaat korostavat kerta toisensa jälkeen, etteivät myy CBD-öljyä tai kannabiksen kukintoa sisäisesti käytettäväksi. Tarinoita CBD:n mahdollisista hyödyistä heillä kyllä riittää. ”Yhdysvalloissa CBD on laillista monessa paikassa. CBD parantaa kaiken reumasta syöpään ja siltä väliltä”, Matti aloittaa. ”Moni on päässyt eroon kannabiksen käytöstä CBD:n avulla, koska siitä ei mene yhtään sekaisin, mutta sillä on samoja hyviä vaikutuksia kuin kannabiksella, eli se esimerkiksi rentouttaa. CBD on myös antipsykoottinen, eli jos ihmisellä on psykoottisia oireita ja ajatuksia, CBD auttaa niissä”, Ståhlström jatkaa. Miehet kertovat kuulemiaan tarinoita avusta uniongelmiin, parantuneista syövistä, lievityksestä hermosärkyihin ja nivelreumakipuun, sekä itsemurhaa hautoneista ihmisistä, jotka luopuivat suunnitelmistaan aloitettuaan CBD:n käytön.

Storvik ei löydä farmakologiasta tukea läheskään kaikille väitteille. Mutta onko CBD:n terveysväittämissä mitään perää?

”On ja ei. Sillä saattaa olla hyötyjä terveellekin ihmiselle, mutta niitä ei ole pystytty toteennäyttämään – vielä. Voitaisiin sanoa, että isot tutkimukset puuttuvat. Se kuitenkin tiedetään, että CBD ei päihdytä, ei millään lailla, edes suurissa annoksissa. Siihen ei voi jäädä koukkuun ja vakavin mahdollinen haittavaikutus suurissa määrissä käytettynä on ripuli. CBD on aineena antiepileptinen, eli se jarruttaa pahinta säpinää ja se hidastaa ihmistä. Tutkimuksesta tiedetään suorat akuutit vaikutukset: ihmiselle tulee vähän rauhallisempi, hitaampi olo. Lisäksi CBD on vahvasti antipsykoottinen, eli jos ihmisellä on psykoottisia oireita ja ajatuksia, CBD voi auttaa niissä.” CBD:tä voidaan lääkekäytössä käyttää suurina annoksina estämään tietynlaisia epileptisiä kohtauksia. Myös Parkinsonin taudin oireiden hoitoon pystytään osoittamaan CBD:stä suora näyttö.

Koska koko endokannabinoidijärjestelmä on löydetty vasta 1980-luvun lopulla, suuria tutkimuksia terveelle väestölle ei ole vielä juurikaan tehty. Siksi Storvik suhtautuu varovaisesti väitteisiin CBD:n hyödyistä terveille ihmisille: ”Mistäpä sitä ilman laajoja tutkimuksia tietää kaikkia mahdollisia vaikutuksia. Näyttää siltä, ettei CBD rauhoita tai lievitä ahdistusta niin voimakkaasti kuin ihmiset ovat ajatelleet. Kyse ei ole mistään messiaslääkkeestä, joka kävelee vetten päällä. Vaikutukset tuntuvat olevan aika lieviä. Voi verrata esimerkiksi rohtovirmajuureen eli valerianaan. Eli kyllä se jotain tekee, mutta ei CBD:llä ole mikään maata mullistava vaikutus terveelle ihmiselle.”

Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt CBD-ravintolisän hankkimiseen ovat itseraportoitu ahdistus, uniongelmat, stressi sekä yleisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito. Samoista syistä minä olen hakeutunut CBD:n maailmaan. Aloitan CBD:n käytön polttamalla kuivattua CBD:n kukintoa vaporisaattorissa. Vaikutus tuntuu välittömästi, mutta on hyvin lievä. Tunnen oloni rennoksi ja hyväksi, mutta ajatus on täysin selkeä. CBD-kukan polttamisesta ei tule ”pilveen”, mutta huomaan rauhoittavan vaikutuksen välittömästi. En kuitenkaan tunne oloani hitaaksi tai sumuiseksi, kuten esimerkiksi rauhoittavien lääkkeiden tai unilääkkeiden kanssa usein käy.

Muutaman viikon jälkeen siirryn kokeilemaan CBD-öljyä. Öljyä tiputetaan kolme tippaa kielen alle, josta aine imeytyy nopeasti verenkiertoon. Öljyn vaikutuksia ei huomaa olossa välittömästi, toisin kuin poltetun kukan. Rauhallinen ja stressitön olo kuitenkin jatkuu, vaikka työpaikalla on kiire ja kollegat ympärilläni ovat kireitä kuin viulunkielet. Kokeilen muutaman kerran polttaa CBD:tä juuri ennen luovan konseptoinnin palavereja. Saan näissä ideointipalavereissa kollegoilta ylistystä poikkeuksellisen luovista ideoista. Kuvaan vointiani sitä kysyville ihmisille kertomalla, että minulla on paljon tekemistä, muttei lainkaan stressiä. Lopetan unilääkkeiden käytön, Ouran mukaan unenlaatuni paranee ja tunnen voivani hyvin.

On paljon mahdollista, että kyseessä on placebo-vaikutus. Elän kuitenkin mieluummin luonnonmukaisen placebon kuin voimakkaiden uni- tai ahdistuslääkkeiden kanssa. Minulle CBD toimii, johtuupa vaikutus sitten siitä, että uskon sen toimivan, tai fysiologisista seikoista.

En ole oloni kanssa yksin. CBD-markkinat ovat voimakkaassa kasvussa, ja CBD:stä voisi mahdollisesti tulla Suomellekin uusi vihreä kulta metsien hakkaamisen sijaan. Yhdysvalloissa CBD:n sääntely on vähäisempää ja siellä CBD-markkinoiden arvo oli vuonna 2020 jo 4,6 miljardia dollaria, eli kymmenen prosenttia koko luontaistuotemarkkinoiden arvosta. Yhdysvaltalainen CanIntelligence-yritys on arvioinut CBD:n globaalin markkinan vuotuisen kasvun olevan 35 % vuosien 2020 ja 2027 välillä.

Suomessakin CBD:n bisnesmahdollisuudet kiinnostavat. ”Meillä on viisi potentiaalista franchising-yrittäjää, jotka haluaisivat ryhtyä kukan jälleenmyyjiksi”, Ståhlström kertoo. ”Kiinnostuneita on tosi paljon, mutta yrittäjät haluavat odottaa ja nähdä, mitä meille tapahtuu. Tähän joutuu kuitenkin satsaamaan paljon aikaa ja rahaa, monet ei uskalla ryhtyä yrittämään.”

Kivijalkakaupassa CBD-kukintoa myydään Suomessa myös Helsingin ulkopuolella. Yksi uskaliaista on Mad Rabbit CBD -yritys, jonka jälleenmyyjänä toimivat Kaninkolo-liikkeet. Ne myyvät ainetta CBD-kukan nimellä, mutta ”huonetuoksuksi”, ei suinkaan syötäväksi tai poltettavaksi. Uusia yrittäjiä markkinoille tulee varmasti nopeasti, mikäli nykyisiä kauppoja ei suljeta.

Suomessa CBD:n myynti kompastuu usein ongelmiin Tullin ja Fimean kanssa. Fimea on ottanut tiukimman mahdollisen kannan CBD-markkinoihin ja sääntelee sen myyntiä ja markkinointia lääkelainsäädännön avulla. On kuitenkin mahdollista, että näin toimiessaan Fimea rikkoo EU:n perussopimusta. EU:n perussopimuksen artiklat SEUT 34 ja 36 käsittelevät tavaroiden vapaata liikkuvuutta unionin alueella. CBD:n markkinointikieltoa Ranskassa on käsitelty EU:n tuomioistuimessa vuonna 2020. Tällöin tuomiossa todettiin, että EU-alueella tuotetun CBD:n markkinointi voidaan unionin jäsenmaissa kieltää ainoastaan siinä tapauksessa, että väitetty kansanterveyteen kohdistuva todellinen vaara on osoitettu tuoreimpien tieteellisten tietojen perusteella. Tällaista tietoa ei tieteellisestä tutkimuksesta saada, sillä CBD:n ei katsota nykytiedon valossa olevan vaara kansanterveydelle.

Vaikka CBD:n asema on Suomessa epäselvä, Helsinginkadulla halutaan siivu CBD-markkinoiden voitosta. Asiakkaitakin näyttää riittävän, sillä tunnin haastattelun aikana asiakkaina käy seitsemän ihmistä. He ovat eri ikäisiä ja suurin osa ostaa siemeniä, mutta myös selvästi ensikertalaisia kukinnonostajia mahtuu joukkoon.

Nuori mies kävelee hieman hämmentyneen näköisenä sisään ja kysyy tiskillä CBD-kukkaa. Hän saa Ståhlstömiltä täysin saman vastauksen kuin minä aiemmin kaupassa asioidessani: CBD on lääkeaine ja sen olemassaoloa tuotteissa ei voida kommentoida, mutta kuivattua kannabiksen kukintoa jossa ei ole THC:tä olisi valikoimissa koriste- ja keräilykäyttöön. Asiakas nappaa nopeasti kiinni jutun juonesta ja kysyy Ståhlströmiltä: ”Mä en tiedä näiden lajikkeiden eroa, niin mikä näistä kukista on sun mielestä… näteimmän näköinen?” Ståhlström vastaa, että ne ovat kaikki hänestä aika nättejä. Asiakas poistuu kolmen gramman pussin kanssa.

Vastaavia kyselyjä kuuluu tiskin yli päivittäin. Osa asiakkaista ymmärtää kupletin juonen, osa ei. Osa yrittää sinnikkäästi ostaa CBD-kukkaa, mutta kun Ståhlström jaksaa toistaa ettei sellaista ole valikoimissa, osa poistuu tyhjin käsin. ”Ja se on ihan okei. En minä ala lakia rikkoa ja rahan perässä juosta. Täällä mennään lain mukaan, se on ihan varma”, Ståhlström sanoo.

Mutta onhan kauppiaiden ymmärrettävä, että ihmiset ostavat CBD:tä käytettäväksi sisäisesti. Uskovatko Ståhlström ja Matti oikeasti, etteivät ihmiset niele öljyä tai polta ”keräily”kukkaa?

”Kyse ei ole siitä mitä me uskotaan”, Ståhlström muistuttaa. ”Kaikkia tuotteita voi väärinkäyttää. Jos joku menee ostamaan käsidesiä Prismasta tai Lasolia Teboililta ja vetää sen tauluun himassa, niin onko se Prisman tai Teboilin vika? Ei ole. Ne ihan hyvin tietää, et spurgut juo Lasolia ja silti sitä myydään. Myyntihetkellä myyjä on vastuussa, sen jälkeen ei.”

Sekä Ståhlström että dosentti Storvik ottavat esimerkiksi myös unikon. Unikon kukkia saa Suomessa myydä kukkakaupassa koristekäyttöön. Unikko sisältää morfiinia, ja unikonkukat keittämällä syntyy huumaavaa ainetta. Vaikka CBD:tä käsittelisi miten, siitä ei saa valmistettua päihdettä.

Miksi suhtautuminen CBD:hen on kuitenkin niin paljon ennakkoluuloisempi?

”Ongelma syntyy siitä, että meillä on osin tiedostamatonta arvolatausta kannabis-termiä kohtaan. Se, että kannabidiolissa sattuu olemaan seitsemän ensimmäistä kirjainta samoja kuin kannabiksessa, ei kerro yhtään mitään aineen ominaisuuksista”, toteaa Storvik.

CBD:tä sisältävien tuotteiden myynti Suomessa on sallittua ihoöljynä ja koristeeksi. On kuitenkin selvää, että suurin osa asiakkaista aikoo käyttää tuotteita sisäisesti, aivan kuten minäkin. Jos CBD-tuotteita saa myydä ja ostaa, muttei käyttää sisäisesti, syyllistyykö käyttäjä johonkin rikokseen?

Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainio johtaa huumerikoksien tutkintaa Helsingissä. Sainio kertoo, että niin kauan kuin tuote ei sisällä THC:tä, CBD:n käyttämisessä ei ole mitään rikollista. Kannabiksessa THC on ainut rikosta määrittävä tekijä. ”THC-pitoisuutta ei kuitenkaan näe esimerkiksi kuituhampusta päälle päin mitenkään, joten rikostutkintaa tehdessään poliisi joutuu takavarikoimaan kannabiksen kukinnot ja lähettämään ne laboratorioon tutkittavaksi. Jos THC-arvo on todella matala, esimerkiksi 0,2 %, niin poliisin on kyllä pakko nykylainsäädännön mukaan suorittaa esitutkinta, mutta en tiedä yhtään tapausta Suomessa, jossa syyttäjä olisi ottanut tällaista tapausta syytettäväksi saati tuomiota tullut kenellekään.”

Pelkkää CBD:tä sisältävien tuotteiden käyttäjä ei Sainion mukaan syyllisty rikokseen. ”Mistäpä sitä voisi edes tutkia ja seurata kuka niitä käyttää. Ihan mahdoton sellaista olisi valvoa”, Sainio toteaa. Huumeseulassa CBD ei myöskään kiinnosta poliisia. ”Ei ole kokemusta siitä, saako CBD:tä edes näkymään huumeseulassa, mutta rangaistavuuden ja poliisitoiminnan näkökulmasta kannabiksessa THC on se mitä sieltä katsotaan. Poliisi ei minnekään kirjaa, jos CBD:tä seulalla löytyisikin”, Sainio kertoo.

Lääkärit haluavat suositella, kauppiaat myydä, poliisia ei kiinnosta ja käyttäjä ei tee mitään laitonta. Voisi kuvitella, että CBD-kauppa kukoistaisi Suomessa. Tulli ja Fimea kuitenkin vetävät todella tiukkaa linjaa CBD-tuotteiden kanssa.

”Ei siinä suhtautumisessa ole mitään järkeä”, sanoo dosentti Markus Storvik. ”Kannabidiolista meuhkataan ihan turhaan. Ja vaikka CBD-tuotteessa olisikin joitain molekyylejä myös THC:tä, pitää muistaa, ettei homeopaattisilla annoksilla ole vaikutusta ihmiseen. Suomessa myös kannabiksen lääkekäytössä on vedetty tietty ideologinen ruuvi todella tiukalle.” Storvik uskoo, että asenneilmapiiri kuitenkin tulee muuttumaan, niin CBD:n kuin lääkekannabiksen käytössä. ”Kyseessä on sukupolvikysymys. Tieteelliset vallankumoukset etenevät hautajaiset kerrallaan, eli kunhan eräät henkilöt keskeisiltä paikoilta eläköityvät niin eivätköhän ne käytännöt täälläkin muutu.”

Helsinginkadun hamppukauppiaat aikovat jatkaa bisnestään, vaikka viranomaisten kanssa joutuisi vääntämään. Helpompiakin tapoja hankkia elinkeino on. Miksi Ståhlström ja Matti haluavat väkisin myydä nimenomaan CBD:tä ja kannabiksen kukintoa?

”Näillä tuotteilla on todella suuri kysyntä ja ihmiset haluaa maksaa tästä. Tyhmiähän me oltaisiin, jos ei myytäisi. Tää on todella hyvää bisnestä”, sanoo Ståhlström. ”Musta on helvetin väärin, että valtio yrittää estää meitä myymästä laillista tuotetta. Jos Suomessa on elinkeinovapaus, niin sitten sen pitää olla kaikilla, myös meillä. Jos joku tulee tyhjentämään hyllyt niin sitten täytetään ne uudestaan niin kauan, kunnes ollaan vankilassa. Sitten ollaan poliittisia vankeja, mutta en usko että siihen täällä Suomessa ryhdytään.”