Saako kylmästä taudin? – Joidenkin tutkimusten mukaan nenä on pakkasella kuin avoin portti elimistöön

Pue hyvin, ettet vilustu ulkona. Moni on kuullut ellei itsekin sanonut tämän neuvon. On varsin tavallista ajatella, että kylmettyminen ulkona aiheuttaa flunssan tai altistaa sille. Onko näin?

– Flunssa vaatii aina viruksen, mutta kylmettyminen saattaa ehkä silti vähän lisätä riskiä sairastua. Jos on kunnolla kylmä, se voi laskea elimistön vastustuskykyä hieman tai virukset monistuvat kehossa tehokkaammin, sanoo yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta.

Yksinkertaiseen kysymykseen ei siis ole täysin yksiselitteistä vastausta. Se huvittaa Lagustakin.

– Kun opiskelin lääketiedettä, ajateltiin yleisesti, ettei vilustumisella ole mitään merkitystä flunssan syntyyn. Nykyään ollaan kallellaan siihen, että sillä voi mahdollisesti olla hieman vaikutusta. Viiden vuoden päästä saatetaan taas olla eri mieltä.

Täysin vakuuttavaa näyttöä kylmän yhteydestä vastustuskyvyn laskuun ei ole. Aihetta on tutkittu yllättävänkin vähän, Lagus sanoo. Joidenkin tutkimusten mukaan etenkin nenä on pakkasella kuin avoin portti elimistöön.

– Nenään päätyvä kylmä ilma voi lisätä riskiä saada flunssa, sillä se kuivattaa limakalvoja, jolloin nenän vastustuskyky viruksille saattaa laskea. Jotkin virukset voivat myös ilmeisesti monistua nenän limakalvoilla nopeammin kylmällä säällä.

Kylmä aiheuttaa elimistössä fyysistä stressiä, jolloin erittyy enemmän stressihormoni kortisolia. Sekin voi teoriassa laskea vastustuskykyä. Syksyyn ja talveen rypästyviä flunssia selittää silti lääkärin mukaan mahdollisesti enemmän se, että näinä vuodenaikoina ihmiset kokoontuvat sisätiloihin. Joukossa virusriski tiivistyy.

Lisäksi D-vitamiinin saanti on talvisin Suomen kaltaisissa pimeissä maissa vähäisempää, mikä sekin voi heikentää vastustuskykyä ja altistaa flunssalle.

Moni syyttää flunssasta myös lentokoneen tai hotellihuoneen kylmää ilmastointia. Niillä ei Laguksen mukaan näyttäisi olevan yhteyttä reissusta mahdollisesti napattuun flunssaan. Myös ajatus siitä, että lentokoneen ilmastointi kierrättäisi pöpöjä erityisen tehokkaasti, on hänestä lähinnä urbaani legenda. Nenä voi tosin kuivua ilmastoinnin vuoksi ja olla alttiimpi viruksille.

– Yleensä tauti tarttuu vierustoverilta. Muualla kuin lentoasemalla tai lentokoneessa tulee harvoin tilannetta, jossa iso määrä ihmisiä eri puolilta maailmaa istuu samassa tilassa tunteja vierekkäin. Siinä on mahtava buffet taudinaiheuttajia tarjolla.

Kylmän ilman sijaan flunssalle voi Suomessakin nykyään altistaa aivan toinen ilmastotekijä.

– Itä-Suomen yliopiston suuren tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen pitkittää hengitystieoireita. Siis se, että lumen sijaan sataa talvella vettä. Siksi kosteina talvina on enemmän pitkäaikaista nuhaa ja yskää.

Virus siis aiheuttaa flunssan, mutta monilla muilla tekijöillä voi olla oma pieni vaikutuksensa. Miten flunssa tarkalleen ottaen elimistössä syntyy?

– Ensin virus päätyy limakalvoille, ja usein se laitetaan sinne itse. Moni koskettelee huomaamattaan kasvoja tai vaikka hieroo kuivia silmiä. Siksi käsienpesulla on niin iso merkitys. Joskus virus tarttuu myös pisaratartuntana aivastuksesta tai se hengitetään sisään aerosolina, Lagus sanoo.

Kun virukset pääsevät vaikkapa nenään, ne monistuvat. Tämä vaihe on usein vielä oireeton.

Kun elimistön puolustus tunnistaa viruksen tunkeilijaksi tai virus on sille jo tuttu, vastus on tehokasta. Puolustus viestii elimistölle lisäpuolustuksen tarpeesta, jolloin esimerkiksi paikallinen verenkierto ja limaneritys lisääntyvät.

– Aivastelu ja nuha alkavat, koska keho pyrkii eroon pöpöstä. Myös kuume on elimistön tapa puolustautua. Oikeastaan kaikki flunssaoireet johtuvat enemmän kehon toimivasta puolustusmekanismista kuin itse viruksesta.

Kurkkukipu voi olla merkki siitä, että virus aiheuttaa jo suoraan tulehdusta limakalvolla, Lagus sanoo. Toisaalta myös jo nenänielusta flunssaisena valuva erite voi saada kurkun ärtymään.

Jos virus ei ole elimistölle tuttu, puolustus alkaa kemiallisesti immuunijärjestelmää ohjaavien sytokiinien viesteillä, jotka aiheuttavat tulehdusreaktion. Immuunipuolustukseen erikoistuneet solut tuottavat verenkiertoon vasta-aineita. Leukosyytit osallistuvat nekin tuhoamalla viruksia.

Flunssaisena monella on vetämätön olo. Sekin on Laguksen mukaan kehon puolustusreaktio ja viesti, jota ei kannattaisi sivuuttaa.

– Keho kertoo, että lepää! On hyvä muistaa, että jos sairastuessa väsyttää, lepo on tosi tärkeää.

Kylmyys voi aiheuttaa terveyshaittoja, vaikkei se altistaisikaan flunssalle. Talvipakkasilla elimistön kestää tottua uuteen lämpötilaan pari viikkoa ja se on kovilla kuten kesähelteilläkin, Lagus sanoo.

Pakkanen kohottaa verenpainetta ja voi pahentaa astman ja sydänsairauksien oireita. Sydänliiton mukaan sydämen hapentarve kylmässä on suuri ja hapensaanti tavallista vaikeampaa. Liikunta lisää hapenkulutusta entisestään.

– Kylmä ilma on erityisen kuivaa ja ärsyttää hengitysteitä. Astmaatikon on vaikea hengittää. Kylmä kuiva ilma voi myös supistaa hengitysteitä, mikä vaikeuttaa hapensaantia.

Toisaalta kylmällä on monia hyviä terveysvaikutuksia. Kylmähoitoa käytetään paikallisesti lievittämään rasitusvammoja, nivelkipua, kuumotusta ja turvotusta. Tutkimusten mukaan kylmä voi myös lievittää reumasärkyjä ja viileässä nukkuminen parantaa unenlaatua. Kylmä vauhdittaa palautumista jopa 15–20 prosenttia.

Avantouinnin on todettu lisäävän ruskean rasvan määrää elimistössä. Ruskea rasva kuluttaa energiaa ja tuottaa lämpöä. Se voi myös parantaa sokeriaineenvaihduntaa, tukea painonhallintaa ja ehkäistä kakkostyypin diabetesta. Lisäksi avantouinti rauhoittaa ja rentouttaa eli laskee stressiä.

Moni kokee myös, että avantouinti parantaa vastustuskykyä. Säännöllinen kylmäaltistus voikin vähentää hengitystieinfektioita ja tehostaa kehon puolustuskykyä.

– Avantouinti on niin nopea tapahtuma, ettei siinä tule kylmän haittoja terveelle ihmiselle. Myös adrenaliini huolehtii siitä. Jos on keuhko- tai sydänsairas, tilanne voi olla toinen.