Apu

Kyberhyökkäys tietoverkkoihin voisi pimentää Suomen – oletko varautunut?


Laaja sähkökatkos Suomessa on mahdollista, mutta kantaverkon omistaja Fingrid tekee jatkuvaa työtä riskien välttämiseksi. Silti kotitalouksissa kannattaisi varautua sähkökatkokseen. Onko katkoksen varalle juomavettä, kuivamuonaa kaapissa ja pattereita radioon?
Kuvat EPA-EFE/FRIEDEMANN VOGEL

Fingrin voimajärjestelmän käytön johtaja, diplomi-insinööri Reima Päivinen selventää tavalliselle sähkön kuluttajalle, että Suomen sähköverkkoon kuuluvat kantaverkko, alueverkot ja jakeluverkot. Kantaverkon omistaa osakeyhtiö Fingrid, ja valtaosa Suomessa käytettävästä sähköstä kulkee kantaverkon kautta.

Monen muistissa ovat silti kesän 2010 rajuilmat, joiden seurauksena lähes puoli miljoonaa suomalaista jäi ilman sähköä Itä- ja Keski-Suomessa. Kantaverkon toimintaan myrskyt eivät ole vaikuttaneet, ja koko Suomen kattavia sähkökatkoja ei ole sattunut yli neljäänkymmeneen vuoteen.

Vuonna 1974 Apu kertoi Alajärven muuntoasemalla tapahtuneesta katkoksesta, joka pimensi koko Etelä-Suomen. Silloinen Imatran Voiman käyttöosaston päällikkö Pentti Pajunen kertoi lehdessä, että "katkos aiheutui Alajärven–Kangasalan 400 kilovoltin johtokatkaisijan räjähtämisestä".

Syy oli tuntematon, ja Avun toimittaja Paula Javanainen kysyi Pajuselta miten pahoja seurauksia laajalla sähkökatkolla yleensä on. Vastaus oli, että tuskin muita seurauksia kuin "hetkittäinen sähköjen poismeno".

Juttu vuoden 1974 sähkökatkosta Avussa 24/1974.

Aika on nyt toinen, ja yhteiskunnan monet toiminnot ovat täysin riippuvaisia sähköstä.

Reima Päivinen, vaikka Suomessa ei ole tapahtunut koko maan kattavia sähkökatkoja pitkään aikaan, onko samanlainen katkos silti mahdollinen kuin Argentiinassa ja Uruguayssa viime viikolla tapahtui?

– Laaja sähköhäiriö on mahdollinen myös meillä, mutta se on epätodennäköinen. Sähköjärjestelmät eri puolilla maailmaa ovat tosin samankaltaisia, ja tämän tyyppinen laajan sähkökatkon riski kuuluu niihin. Kyse on fysiikan laeista.

Millaisia vikoja koko Suomeen vaikuttava sähkökatkos edellyttäisi kantaverkossa tai sähkön tuotannossa?

– Laaja sähkökatko edellyttää useita samanaikaisia vakavia voimalaitos- tai kantaverkkovikoja.

Kuinka kauan koko maata koskevan katkoksen korjaaminen veisi?

– Sähköjen palauttaminen suuressa katkoksessa on monimutkainen prosessi, jossa palautus tapahtuu kantaverkossa pala kerrallaan kytkemällä voimalaitoksia ja kulutusta takaisin. Palautukseen menee tunteja, mahdollisesti jopa pidempään.

Onko tietoa, mistä Argentiinan sähkökatkos johtui?

– Mediassa olleiden tietojen perusteella syy viittaa teknisiin vikoihin joko sähkön kantaverkossa ja suuressa voimalaitoksessa. Tai molemmissa.

Ovatko muut kaupungit kuin Helsinki ja Tampere omavaraisia sähkön tuotannossa? Mistä ne saavat sähkön?

– Monessa kaupungissa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä yhdistetysti voimalaitoksessa. Tämä tuo sähköomavaraisuutta lämmityskaudella. Valtakunnallisessa sähköhäiriössä kuitenkin myös suuret kaupungit jäävät todennäköisesti ilman sähköä.

Yhteiskunta on riippuvainen sähköstä

Miten ihmisten pitäisi varautua laajaan sähkökatkokseen?

– Sähkökatkot ovat harvinaisia, mutta on silti hyvä pohtia, miten katkoksen aikana pärjää. Onko vettä saatavilla, jos vedentulo lakkaa? Miten pärjään pimeässä, kun valot sammuvat? Löytyykö pattereilla käyvä radio, josta voin kuunnella viranomaisten ohjeita? Onko kaapeissa ruokaa, jos kaupat sulkevat ovensa?

Miten pitkään sairaaloiden voimalaitokset tuottavat sähköä?

– Jos polttoainetta voidaan täydentää, ne toimivat pitkään. Muussa tapauksessa kyse on tunneista tai muutamasta päivästä.

Mitä muutama vuosi sitten Suomessa järjestetty kuvitteellinen kantaverkkoharjoituksen tilanne paljasti?

– Sähköjen palauttaminen laajassa häiriössä vaatii monen osapuolen, kuten verkkoyhtiöiden ja voimalaitosten nopeaa ja sujuvaa yhteistyötä. Vain harjoittelemalla parannetaan valmiuksia ja osataan käyttää oikeita työkaluja ja kriisejä varten tarkoitettuja viestivälineitä. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja viestintä kansalaisille sähkökatkoksen aikana on haastavaa.

Miten Fingrid on varautunut mahdolliseen kyberhyökkäykseen? Voidaanko sellaisella lamauttaa koko Suomen kantaverkko?

– Kantaverkon käyttö on riippuvainen tietojärjestelmistä ja tietoliikenteen toimivuudesta. Kyberhyökkäyksellä voidaan periaatteessa lamauttaa koko Suomen kantaverkko. Fingrid tekee paljon työtä, jotta kyberiskun riski on mahdollisimman pieni.

Ehkä absurdi kysymys, mutta onko nyky-yhteiskunta liiankin riippuvainen sähköstä?

– Tämä on hyvä kysymys. Nyky-yhteiskunta on liiankin riippuvainen sähköstä, ja sähkö helpottaa elämäämme hyvin monella tavalla. Sähkön toimitusvarmuus on Suomessa korkealla tasolla, ja katkoksia esiintyy hyvin vähän erityisesti kaupungeissa. Sähkön hyvät puolet ovat siis mittavat.

Reima Päivinen muistuttaa, että olisi hyvä välillä pysähtyä mietti

Jos ei ole sähköä, ei tule myöskään vettä

mään, miten mahdollisista katkoksista selvitään ja voidaanko yksinkertaisilla toimilla parantaa kriisinsietokykyä.

Moniko meistä tietää, että sähkönjakelun loputtua myös vesihuolto lakkaa toimimasta? Juomavettä ei ole, ja wc:t täyttyvät, koska ihminen ei lakkaa toimimasta!

Päivisen vinkit varautumiseen oheisessa linkissä: http://72tuntia.fi/

Julkaistu: 18.6.2019