Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomen Nato-keskustelu kiihtyi, asiantuntijat uskoivat, että Suomeen kohdistuisi joukko kyberhyökkäyksiä Venäjältä. Yllätys oli se, että tietoverkkoihin kohdistuvia hyökkäyksiä tai muitakaan selviä vaikuttamisyrityksiä ei juuri ilmennyt.
– Olin arvellut, että Venäjä reagoisi Suomen Nato-lähentymiseen häiritsemällä Suomen tietoverkkoja, ihmettelee tietoturvayhtiö WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.
Hän arvelee, että vaikka Venäjän kyky tehdä verkkohyökkäyksiä on merkittävä, valtiollisten operaatioiden voimavarat ovat käytössä Ukrainassa. Venäjä ei ehkä halua paljastaa korttejaan, sillä se näkee, ettei se enää ehdi vaikuttaa Nato-keskusteluun.
Palvelunestohyökkäykset pelottelua
Suomessa on viime aikoina nähty muutama palvelunestohyökkäys, ne ovat kuin tahallaan aiheutettuja liikenneruuhkia verkossa. Ne voivat olla joko yksittäisen hakkerin, hakkeriryhmän tai valtiollisen toimijan tekemiä.
– Ne ovat väliaikaisia häiriöitä, joista ei jää verkkopalveluihin haittaa.
Nordea-pankin verkkopalvelut tukittiin silloin, kun Pohjoismaat ilmoittivat aseavusta Ukrainalle. Ulko- ja puolustusministeriöiden verkkopalvelut kaadettiin, kun Ukrainan presidentti piti eduskunnalle puhetta. Hyökkäys pankin verkkoon haittasi arkea, kun hyökkäys puolustusministeriön verkkosivuille taas vaikutti ihmisten mieliin.
– Hyökkäyksen tarkoitus oli aiheuttaa pelkoa siitä, että puolustusjärjestelmäämme vastaan hyökätään. Mitä teknologisesti edistyneempi maa, sitä riippuvaisempi se on teknologiasta ja sitä alttiimpi vaikutusyrityksille. Suomessa huoltovarmuus on hyvä, Hyppönen toteaa.
Päivitetty 24.5.2022
