Pinja Perholehto, 26, havahtui arkisissa tilanteissa siihen, ettei kaikki ole kunnossa – Asiasta kertominen oli lopulta valtava helpotus

Muutama vuosi sitten kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.), 26, huomasi, ettei hän kuullut hyvin hälyisissä tilanteissa. Kokouksissa, baareissa ja juhlissa oli helppo kuulla vain lähellä olevia ihmisiä – ja joillain ihmisillä tuntui olevan puheääni sellaisella taajuudella, että sitä oli mahdoton ymmärtää.

Hän joutui pyytämään ihmisiä toistamaan puheitaan, ja iltaisin aivot olivat uupuneet päivän ponnisteluista.

– Kuulo-ongelmani ilmaantuivat vasta viime vuosina. Esimerkiksi ammattikorkeakoulusta valmistuessani vuonna 2020 en muista kärsineeni ongelmasta. Mitään yksittäistä tekijää kuulonalenemalleni ei ole löydetty. Tämä on mysteeri, Pinja Perholehto sanoo.

Kun Perholehto sai vihdoin mentyä työterveyslääkärille kuulotutkimuksiin, epätietoisuudesta syntynyt ahdistus helpotti. Kuulonalenema todettiin molemmissa korvissa.

– Kuulotestin tulosta katsonut lääkäri ihmetteli, ettei kuulonalenema ollut haitannut minua arjessa enempää. Mutta olin varmaan oppinut lukemaan ihmisten eleitä ja huulilta, hän pohtii.

Tutkimukset kestivät noin vuoden ensimmäisestä lääkärikäynnistä lukien. Marraskuun puolivälissä Perholehto otti käyttöön kuulokojeet molemmissa korvissa.

“Huomasin, etten olekaan yksin”

Kuulovammaan liittyy eri tavalla stigmaa eli häpeäleimaa kuin esimerkiksi näkövammoihin, esimerkiksi silmälasien käyttöön, sanoo Perholehto. Kuulovammat liitetään usein vanhenemiseen. 26-vuotiasta kansanedustajaakin oma vamma ahdisti, ja siksi hän päätti kirjoittaa asiasta julkisen päivityksen Instagramiin.

– Se oli valtava helpotus, kun sain “oksennettua” asian someen. Sain asian sanottua eikä minun tarvitse enää piilotella vammaa. Sain postauksen jälkeen paljon myönteistä palautetta ja viestejä. Huomasin, etten todellakaan ole yksin. Asia koskettaa valtavan monia, ja jatkossa yhä useampia, kun väestö vanhenee, Perholehto sanoo.

Saamistaan viesteistä kansanedustaja oppi myös sen, miten erilaisia kuulonalenemat ovat – ja kuinka usein kuulovamma hävettää.

– Kuulonalenema on monelle arka asia. Monella on kuulokoje, jota he eivät käytä tai miettivät, miten sen voisi peittää vaikkapa hiuksilla. Tämä on näkymätön vamma, ja siksi moni ei hoksaa, kuinka monella ympäristössä on sama haaste.

Kuulokojeen käytöstä on kuulon kuntoutumisen lisäksi sekin hyöty, että se viestii vammasta, jonka muut voivat ottaa huomioon. Perholehto sanoo jutelleensa korusuunnittelija Jenni Ahtiaisen kanssa, jonka perustama Deafmetal-yhtiö valmistaa kuulokojeiden kanssa yhdistettäviä koruja.

– Hän saa paljon palautetta kuulokojekoruistaan juuri tästä aiheesta: näyttävä koru rikkoo jään, ja toinen ihminen voi luontevasti kysyä kuulovammasta, Perholehto sanoo.

Kuulokkeet ovat riski nuorten kuulolle

Kansainvälisten tutkimusten mukaan yli miljardilla nuorella maailmassa on riski kuulon heikkenemiseen. Osasyy tähän on musiikin kuuntelu kuulokkeista liian kovalla.

Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, sanoo Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen. Rajanveto siitä, mistä kuulon alenema alkaa, jakaa tutkijoita. Yksimielisyyteen päästään vain yhdestä asiasta: Kuulokekuuntelu tosiaan muodostaa riskin kuulolle, pitkällä aikavälillä.

– Kuulo-ongelmat ovat kaiken ikäisillä ihmisillä hyvin moninaisia. Ne voivat johtua esimerkiksi perimästä, sairauksista, iästä tai tapaturmasta. Mutta kuulon heikentymiseen iän myötä vaikuttaa myös elämän aikana kerääntynyt meteli, ja tähän nuorten kuulokekuuntelu vaikuttaa, Lavikainen sanoo.

Mutta aiheuttaako pitkäaikainen meteli kuulon alentumista vai kuunteleeko ihminen musiikkia kovalla, koska hänen kuulonsa on jo huonontunut? Tästäkään tutkijat eivät ole yksimielisiä.

– Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että jos myöhemmällä iällä tulee äkillinen kuulonalenema, kuulo voi siitä parantua: nuorena sellainen useammin pysyväksi. Kuuloaistia ei voi varsinaisesti treenata, mutta itse voi vaikuttaa riskeihin, esimerkiksi kuuntelemansa musiikin voimakkuuteen, Lavikainen muistuttaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi 2022–23 -tutkimuksen mukaan noin joka kymmenes 20–39-vuotiaista ilmoitti kokevansa ainakin lieviä vaikeuksia usean henkilön välisen keskustelun kuulemisessa. 40 ikävuoden jälkeen kuulovaikeudet olivat hieman yleisempiä miesten kuin naisten keskuudessa.

Nykymaailmassa myös ympäristö synnyttää riskejä kuuloterveydelle. Trendikkäiden avokonttoreiden meluhaittoihin on vihdoin havahduttu, samoin kuin avotilaisten koulujen.

– Tiloissa ei ole ajateltu ääniympäristöä, vaan muita toimintoja. Koulussa on tavoiteltu uudenlaisia oppimisen ja opettamisen tapoja, mutta ei ole oivallettu, että meteli aiheuttaa kuulo-ongelmien lisäksi muita ongelmia, kuten rauhattomuutta oppilaissa, Anniina Lavikainen muistuttaa.

Lainsäädäntömme vuodelta 2017 edellyttää äänensiirron käyttöä julkisissa tiloissa, joissa on käytössä äänentoistoa. Sitä olisi hyvä käyttää myös silloin, kun tilan koko ei vaadi varsinaista äänentoistoa: ilman mikrofoneja ääni ei siirry häiriöttömästi esimerkiksi kuulokojeisiin ja istutteisiin.

– Kuulevat eivät välttämättä ymmärrä, ettei esimerkiksi julkisen puhujan äänen kuuluminen ole vielä se juttu, vaan puheesta pitää saada myös selvää. Kuulonalenemat leikkaavat erilaisia äänentaajuksia pois, usein esimerkiksi konsonanttien kohdalla. Suomen kieli menee ihan arvailuksi, jos ei kuule konsonantteja, Lavikainen toteaa.

Toisaalta teknologia on myös ottanut huimia edistysaskeleita. Teams-tietokoneohjelmassa on nyt jo mahdollisuus saada suomenkielinenkin puhe tekstitykseksi, ja älylaitteiden puheentunnistusohjelmia voidaan käyttää hyödyksi vaikkapa lääkärin vastaanotolla.

– Kysymys on myös siitä, osataanko ja muistetaanko näitä tekniikoita käyttää. Kuulevat eivät pysty sanomaan, toimiko esimerkiksi julkisen tilan induktiosilmukka, mutta senkin testaamiseen on jo kehitetty ohjelma.

“Tukea ei alkuun tarjottu”

Pinja Perholehto on käyttänyt kuulokojeitaan vasta viikon, ja hänen aivonsa totuttelevat yhä uuteen, äänekkäämpään maailmaan. Uudet laitteet ovat teknologisesti uskomattoman kehittyneitä: niitä pystyy säätämään kännykän avulla esimerkiksi ulkoilutilaan tai yhdistämään puhelut suoraan kojeeseen.

– Aivot ovat käyneet täysillä, kun ne oppivat siihen, että esimerkiksi omat hiukset kahisevat kovaa, ja oma ääni kuuluu kovalla. Hetki menee, että ne tottuvat. Mutta kojeet ovat helpottaneet aivan valtavasti elämääni. Enää ei tarvitse stressata, pärjäänkö päivittäisissä tilanteissa ja samalla pystyn huolehtimaan, ettei kuuloni heikkene entisestään.

Tutkimusten mukaan hoitamaton kuulonalenema saattaa altistaa muistisairauksillekin.

Kuulovammansa myötä Perholehto on havahtunut ympäristönsä esteettömyyteen. Huonokuuloisille on olemassa paljon apuvälineitä, mutta läheskään aina niitä ei osata tai muisteta käyttää.

Eivätkä kaikki halua tehdä numeroa vammastaan – esimerkiksi tapahtumien järjestäjien kyselyt esteettömyystoivomuksista etukäteen mahdollistavat vamman huomioon ottamisen hienovaraisesti.

– Oma esimerkkini on Terveystalosta, missä odottelin verikokeen tulosta laboratorion suuressa, hälyisessä aulassa. Nimeäni huudettiin, mutten kuullut sitä. Töissä eduskunnassa puolestaan huomasin, että tulkin käyttö samassa tilassa puhujan kanssa on hankalaa, sillä lopulta en kuullut kumpaakaan hyvin, Pinja Perholehto kertoo.

Apuvälineiden lisäksi kuulovammaiset kaipaavat myös tietoa ja tukea.

– Kuulonalenema vaikuttaa identiteettiin, siihen voi olla vaikea suhtautua. Lapset ja nuoret, joilla on alentunut kuulo, voivat kokea olevansa erilaisia kuin muut, ja se aiheuttaa monenlaisia tuntemuksia. Minullekaan ei alkuun tarjottu tukea, kerrottiin vain kuulokokeen tulokset, ja se oli siinä.