KuPS päätti antaa Jarkko Wissille mahdollisuuden osoittaa minkä sortin virheentekijä hän on – ottaako hän opikseen vai ei?

Kuopion Palloseura päätyi pitkän harkinnan jälkeen palkkaamaan tulevaksi päävalmentajakseen Jarkko Wissin. Valinnan urheilullisissa perusteissa ei ihmettelemistä ole. Wiss on mielenkiintoisimpia suomalaisia valmentajahahmoja ja on urallaan vaiheessa, jossa KuPSin vieminen seuraavalle kehitystasolle on juuri sellainen tehtävä, jossa myös Wissillä itsellään on mahdollisuus antaa näyttö kohti uransa seuraavia askelia.

Tästä huolimatta Wissin valinta hätkäytti.

Kun taustalla on tieto siitä, että Wiss joutui jättämään edellisen tehtävänsä Interin peräsimessä skandaalinkäryisesti, on herännyt pohdinta siitä, oliko KuPS:n päätös sittenkään aivan viisas – tai ainakaan sovelias.

Fakta on, että Jarkko Wiss syyllistyi FC Interin viime kauden päätöstilaisuudessa epäasialliseen käytökseen. Hän ahdisteli seuran naispuolista työntekijää. Teolla oli todistajia, Wiss itse myönsi sen.

Oli päivänselvää, että edellytykset jatkaa seurassa menivät. Oli miten hyvä valmentaja tahansa, tökerö käytös kentän ulkopuolella ei enää nykyajan suomalaisen urheilun arvomaailmassa käy päinsä.

Interin päätöksessä erottaa Wiss ei ollut mitään ihmettelemistä, mutta KuPSin päätöksen jälkeen nousee aivan uusi kysymys. Onko KuPSin päätöksessä palkata sama Wiss jotakin väärää tai arveluttavaa?

Pohjimmiltaan tämä on tietysti KuPSin päätösvallassa oleva asia. Kun emme tiedä millä prosessilla KuPS on valintaansa päätynyt, on vaikea mennä julistamaan KuPSin päätöstä vääräksi. Silti, aivan yhtä vaikeaa on julistaa vääräksi niidenkään jalkapalloihmisten reaktiota, jotka kokevat, että nyt tapahtuu jotakin väärää.

Kun asetelma on tämä, tarjolla on tyypillinen tapahtumasarja, joita nykyaika pursuaa. Vaikka asiassa ei ole ehdotonta totuutta, asiaa kommentoidaan silti kärkkäästi. Samalla jakaudutaan äänekkääseen leirijakoon.

Toistaiseksi Wiss-aiheinen somemeteli on jäänyt varsin vähälle ja mediassakin on maltettu käsitellä asiaa rauhallisesti, mutta tilanteessa kytee mehevän riidan ainekset. Siksi, ennen kuin asetelma räjähtää tyypilliseksi aikamme huutomyrskyksi, olisi hyvä, jos kaikki pysähtyisivät hetkeksi vetämään happea.

On selvää, että Jarkko Wiss teki Turussa ison virheen. Sekin on toisaalta selvää, että hän on kärsinyt siitä seuraamuksensa. Hän menetti työpaikkansa ja maineeseen tuli loppuiäksi kolhu.

Ja ihan aiheesta. Pitää muistaa, että siinä mitä Turussa tapahtui, Jarkko Wiss ei ollut uhri. Uhri oli hänen käytöksensä kohde ja yleisen oikeustajun perusteella on oikein, että siitä tuli seuraamuksensa.

Yleisen oikeustajun perusteella pitää kuitenkin kysyä myös sitä, kuinka iso rangaistus Wissin pitää kärsiä? Mitä ilmeisemmin hän ei syyllistynyt mihinkään sinänsä rikolliseen, vaikka syyllistyikin syvästi loukkaavaan ja epäasialliseen käytökseen.

Kun Wiss on pyytänyt, ja lehtitietojen mukaan saanut uhriltaan anteeksi, ja menettänyt tapahtuman vuoksi työpaikkansa ja maineensa, vaatiiko uhrin etu tai mikään yleinen etu sitä, että hänen olisi luovuttava ammatistaan loppuiäkseen?

Velvoittaako se muista seuroja olemaan palkkaamatta Wissiä enää koskaan?

Tämän tyyppisiin kysymyksiin ei ole yhtä oikea vastausta. Kun ei ole, mikään taho ei voi vaatia jalkapalloseuroilta sitä, että Wissiä ei saa palkata – tai ketään muutakaan aiemmin sekoillutta valmentajaa.

Päätös valmentajavalinnasta on aina seuralla. Wissin tapauksessa päätösvalta on KuPSilla.

Me muut voimme toki reagoida päätökseen, mutta reaktioissakin olisi hyvä harkita hetki ennen kuin reagoimme. Kun emme tiedä millä prosessilla KuPSin päätöksenteko eteni, on vaikea ottaa kantaa, tekikö seura oikein vai väärin. Seuran antamien lausuntojen perusteella voi kuitenkin päätellä, että asia on harkittu syvällisesti ja päädytty ratkaisuun, jossa KuPS haluaa antaa Jarkko Wissille tilaisuuden osoittaa, että Turussa sattuneet tapahtumat olivat yksittäistapaus, jotka eivät enää toistu.

KuPS otti tietoisen riskin, mutta toisaalta toimi kuten länsimainen oikeuskäsitys edellyttää. Kun aiempien typeryyksien seuraamukset on kärsitty, ihmiselle voidaan – ja oikeastaan pitää –antaa uusi tilaisuus.

Itse kukin voi olla täysin perustellusti KuPSin ratkaisun viisaudesta ja oikeudenmukaisuudesta täysin päinvastaista mieltä, mutta katsomon mielipide ei ole tässä ratkaiseva. KuPS:n seurajohdon – ja siihen totta kai tiiviisti liittyen seurayhteisön ja yhteistyökumppaneiden mielipide – ratkaisee. Ei meidän muualla viisastelevien.

Nyt Jarkko Wissillä on mahdollisuus näyttää se, tekikö KuPS virheen vai ei. Pallo on hänellä.

Jarkko Wissin tapaus tarjoaa kurkistusikkunan aikaamme. Maailma, Suomi ja siinä mukana myös suomalainen urheiluarki on muuttunut arvoperustaltaan hieman toisenlaiseksi.

Voi olla, että vielä pari vuosikymmentä sitten Jarkko Wissin tekemisistä FC Interin bileissä ei olisi syntynyt minkäänlaista prosessia ja hän valmentaisi edelleenkin Turussa.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Jopa urheilun kaltaisessa ympäristössä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyvät ajatukset ja toimintakoodit – ja niiden mukana sallitun ja ja ei-sallitun käyttäytymisen määritelmät – ovat päivittymässä.

2020-luvun todellisuudessa ei tule enää kuuloonkaan sellainen toksisen maskuliininen ja naisia vähättelevä, esineellistävä ja toisarvoistava äijäuho. jota masentavan usein kuuli vielä 1990-luvulla. Tästä huolimatta aina silloin tällöin vanha toimintamalli pilkahtelee esiin.

Eivät kaikki urheilun miehet ennenkään ole naisia vähätelleet, esineellistäneet ja toisarvoistaneet, mutta urheilun arkikulttuurissa sellaista käytöstä siedettiin ja hiljaisesti hyväksyttiin vielä hämmentävän vähän aikaa sitten. Edelleenkään siihen ei aina puututa, mutta sentään jo takavuosia herkemmin.

Ainakin jos väärinkäytöksiä tapahtuu niillä urheilutoiminnan tasoilla, joilla ei voida sivuttaa sitä, miltä seuran arkiset arvopohjaiset valinnat ulospäin näyttävät. Siis ammattilaisurheilussa, jossa toimintaa rahoittavat tahot ovat tarkkoja siitä, minkälaiseen arvoyhteisöön he liikemerkkinsä kytkevät.

Tästä johtuen KuPS:lla on nyt, tietoisen riskinsä jälkeen, varmasti paljon pelissä yhteistyökumppaneidensa edessä. Jarkko Wissin on viisainta käyttäytyä fiksusti.

Tämä kaikki on kehityksenä tervettä ja parantaa urheilun edellytyksiä tulla paremmin toimeen ympäröivän yhteiskuntansa kanssa. Samalla Wissin tapaus tuo kuitenkin esiin myös jotakin sellaista, joka ei välttämättä ole ajassamme erityisen rakentavaa.

Elämme eettisyyttä korostavaa ja eri toimintaympäristöjä arvopohjaisesti haastavaa aikaa. Se on tuonut urheiluun mukanaan paljon hyvää tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja yksilöiden koskemattomuuden kunnioituksen tarpeeseen liittyvää ymmärrystä, mutta myös tiettyä uusmoralismia ja skandaalijanoisuutta.

On selvää, että urheiluyhteisöllä pitää olla nollatoleranssi kaikkeen toisen ihmisen koskemattomuutta loukkaavaan käytökseen, mutta samalla pitäisi olla astetta selkeämpi malli myös siitä, mitä seuraamuksia epäasiallisesta käytöksestä pitää tulla – ja missä kohdin seuraamukset on kärsitty.

Juuri nyt elämme monien muidenkin asioiden kohdalla aikaa, jossa yksilön yksittäiset virheet tuottavat virallisen rankaisuprosessin ohella jokseenkin julman julkisen inkvisitiotuomion, joka seuraa kohtuuttoman pitkään itse teon jälkeen eikä ole välttämättä missään suhteessa itse tekoon.

Ihmiskunnan historia opettaa sen, että ihminen on virheitä tekevä eläin. Toiset meistä tekevät myös erittäin pahoja virheitä.

Virheiden tekijät jakautuvat kuitenkin tyypillisesti kahteen ryhmään. Toiset saattavat tehdä elämässään yhden järkyttävän ison virheen ja kärsivät siitä saamansa seuraukset, eivätkä enää koskaan toista sitä. Toiset taas eivät voi itselleen mitään. He toistavat virheitään.

Kuopion Palloseura päätti antaa Jarkko Wissille mahdollisuuden osoittaa minkä sortin virheentekijä hän on. Ottaako hän munauksestaan opikseen vai ei? Siis olivatko Turun epäasiallisuudet vain yksittäinen virhe – vai oire jostakin syvemmästä ja jatkuvasta ongelmasta.

Kun KuPS päätti tämän mahdollisuuden tarjota, katsomossakin olisi viisainta rauhoittua katsomaan miten Wiss saamansa tilaisuuden käyttää. Tuomion julistamisen aika on myöhemmin, ei nyt.