Kuopiossa tehtiin tiistaina 1.10.2019 hyökkäys Savon ammattiopiston tiloissa.
Keskisuomalaisen mukaan tekijä oli teräaseella aseistautunut nuori mies, joka oli hyökännyt nuoren naishenkilön kimppuun ja vahingoittanut myös muita.
Keskisuomalainen kertoi miehen lyöneen teräasella naista, joka sai surmansa. Poliisi ampui hyökkääjää, joka on haavoittuneiden joukossa.
Tapaus nousi nopeasti kansainvälisiin tiedotusvälineisiin ja siitä uutisoivat muun muassa Reuters, BBC, CNN, Mirror ja Express.
Pelastakaa Lapset on avannut kriisichatin, joka on auki tähään klo 16–18.30 osoitteessa www.kriisichat.fi. Kriisichatia jatketaan klo 18.30 jälkeen tarpeen mukaan.
MLL: Näin puhut lapselle väkivallasta
Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan väkivaltaiset uutiset tavoittavat sekä koululaiset että pienet lapset. Auttaa aikuinen voi auttaa lapsen pelkoa olemalla lapselle ja pysymällä rauhallisena.
1. Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa tuntemuksistaan. Hyväksy ja kunnioita lapsen reaktioita, vaikka ne tuntuisivat oudoilta. Lapsi ja nuori voi ilmaista omaa hämmennystään ja pelkoon nauramalla tai heittämällä vitsiä. Älä vähättele lapsen tuntemuksia vaan suhtaudu kärsivällisesti. Anna lapselle aikaa ja tilaa ilmaista ja ymmärtää asia omalla tavallaan.
2. Vastaa lapsen tai nuoren kysymyksiin rehellisesti. Älä lietso pelkoa ja ja epävarmuutta vaan puhu asiasta siten, että huomioit lapsen iän.
3. Kerro tosiasiat, jotta lapsen ei tarvitse turvautua mielikuvitukseen, joka johtaa usein liiotteluun ja vain pahentaa asioita.
4. Muistuta, että väkivaltaiset teot ovat harvinaisia. Lapsi tai nuori voi kokea turvattomuutta ja ihmetellä, miksi ihmiset tekevät tällaista, ja onko koulussa turvallista.
5. Pysy rauhallisena. Voit kertoa olevasi järkyttynyt ja surullinen. Lapsen reaktiot pohjautuvat vanhempien esimerkkiin hyvässä ja pahassa. Mahdollisimman rauhallisesti käyttäytyvä aikuinen antaa lapselle mahdollisuuden kokea olevansa turvassa.
6. Huomioi, että lapsella saattaa olla lisääntynyt läheisyyden tarve.
7. Jos lapsi tai nuori sulkeutuu, tee aloite keskusteluun. Sano vaikka, että tiedät miltä lapsesta tai nuoresta tuntuu ja että tiedät hänen ajattelevan asiaa. Kysy, mitä lapsen tai nuoren mielessä on, ja pelottaako häntä.
8. Uutisissa tai netissä nähdyistä tapahtumista kannattaa keskustella. Millaisia ajatuksia ja tunteita se on herättänyt.
9. Lapsen mieltä ei pidä täyttää jatkuvilla onnettomuusuutisilla. Aikuisen tulee tyydyttää oma tiedontarpeensa seuraamalla uutisia ilman lapsen tai nuoren läsnäoloa. Omista huolista pitää keskustella toisten aikuisten kanssa ja suojella lasta tarpeettomilta yksityiskohdilta.
10. Neuvo nuorta, että hänen kannattaa suojella itseään ja jättää netissä leviävät väkivaltakuvat katsomatta
11. Väkivaltainen tapahtuma voi siirtyä uniin ja leikkeihin. Lapselle voi olla vaikea nukahtaa, ja hän voi tarvita vanhempien tukea kaivataan yön tunteina. Lupaa, että isompikin lapsi saa tulla viereen nukkumaan, jos häntä ahdistaa.
12. Lapset puhuvat asioista keskenään ja saattavat myös laskea asiasta leikkiä, tai heillä saatta ilmetä korostunutta kiinnostusta kuolemaan. Nämä kaikki ovat normaaleja tapoja työstää tapahtunutta. Vanhemman ei tarvitse järkyttyä niistä vaan mieluummin kannustaa lasta ja nuorta ilmaisemaan tunteitaan.
13. Huolehdi itsestäsi ja puhu omista tuntemuksista muiden aikuisten kanssa.
14. Jos lapsen tai nuoren oireet ovat voimakkaita tai jatkuvat pitkään, vanhemman tulee ottaa yhteyttä ammattiauttajaan. Jos perhe on menettänyt läheisen ihmisen, asia on syytä käsitellä ammattilaisen kanssa.
