Kun ihminen kuolee kotiinsa, kalmasiivoojat siistivät jäljet.

Niistä voi päätellä paljon elämästä ja viimeisistä hetkistä.

Tiia ja Jouni Haapoja tekevät työtä, johon moni ei pysty.

Tämän se on heille opettanut.

Valkoiset kertakäyttöhaalarit, tiiviit kenkäsuojukset, nitriilihanskat. Aina ennen kuin Tiia ja Jouni Haapoja avaavat vieraan asunnon oven, he pukevat ylleen suojavaatteet. Jouni käyttää motorisoitua maskia, joka helpottaa hengittämistä, Tiia ei yleensä tarvitse sitä.

Asunnossa heitä odottaa kuolinsiivouskeikka, eikä ikinä voi tietää, millainen se on.

Tiia ja Jouni Haapoja menevät työssään koteihin, joihin on kuollut ihminen. He saavat etukäteen tietoja kohteesta, mutta koko tilanne valkenee vasta paikan päällä.

– Ennen kuin avaamme oven, tarkistamme, tuleeko hajua oven ulkopuolelle. Ovella katsomme, onko kynnyksellä paljon postia ja sanomalehtiä. Näistä voi jo päätellä, onko vainaja ollut asunnossa pitkään kuolleena, Tiia sanoo.

Ammatillinen arviointi kohteesta ja tarvittavista toimenpiteistä tehdään saman tien. Kuinka laaja puhdistus tarvitaan, mikä on hajutilanne, tarvitaanko maskia, riittääkö puhdistus vai pitääkö purkaa pintamateriaaleja?

Tiian mukaan tunteet eivät lyö siinä kohtaa läpi. Työ on työtä, ja tilannearvion jälkeen ryhdytään töihin.

– Samalla teen kuitenkin havaintoja. Keittiön pöydällä saattaa olla avoinna lehti, johon on merkattu tulevan viikon tv-ohjelmat. Jääkaapissa voi olla valmissalaatti, jossa on vielä päiväystä jäljellä. Silloin tulee surullinen olo. Tämä ihminen on suunnitellut elämäänsä eteenpäin, ja sitten on kuitenkin tapahtunut, mitä on tapahtunut.

Tiia ja Jouni Haapoja perustivat oman purku- ja puhdistusalan yrityksen, koska haluavat tehdä työtä omien arvojensa mukaisesti. Jouni on tehnyt vahinkoalan töitä vuodesta 1997 lähtien, Tiia muutamia vuosia. Kalma- eli kuolinpaikkasiivoukset ovat yksi osa heidän työtään.

Kalmasiivouksessa puhdistetaan asunto ja ehkäistään lisävahingot.

– Me emme näe vainajaa emmekä välttämättä aina edes omaisia, mutta haluamme silti tehdä työmme heitä ja heidän omaisuuttaan kunnioittaen. Koti on pyhä paikka, eikä se menetä sitä arvokkuuttaan, vaikka ihminen on kuollut, Tiia sanoo.

Toimeksiantona voi olla asunnon tyhjennys tai pelkkä puhdistus omaisten tuloa varten. Tiia ja Jouni ymmärtävät, ettei omaisilla välttämättä ole voimia tai halua käydä itse läpi vainajan koko asuntoa ja irtaimistoa.

Omaiset ovat saattaneet tilata asunnon täydellisen tyhjennyksen, mutta sieltä voi silti löytyä jotain, mistä he eivät ole tienneet, esimerkiksi käteistä rahaa, arvokkaita koruja tai esineitä, joilla on tunnearvoa.

– Tällaisissa tapauksissa jätän omaisille laatikon ja pienen viestin, että haluaisitteko kenties säilyttää nämä, Tiia kertoo.

”Vaikka naapureita kuinka kiinnostaisi kuulla, mitä on tapahtunut, emme voi kertoa yhtään mitään.”

Kerran erään asunnon kaapin perukoilta löytyi todella vanha reppu, jossa oli puuvärikynät ja vihko. Ne olivat kuuluneet iäkkäälle asukkaalle hänen lapsuudessaan.

– Omaisten asiana on tietysti päättää, mitä tavaroille lopulta tapahtuu, mutta tässä tapauksessa en pystynyt hävittämään niitä, Tiia sanoo.

Joskus kalmasiivoojat joutuvat huolehtimaan muustakin kuin varsinaisesta toimeksiannosta. Kerran Tiia oli keikalla, jossa oli tilattu asunnon pintojen ja materiaalien puhdistus.

– Yhtäkkiä huomasimme, että asunnossa oli elävä kissa, peloissaan ja arkana. Annoimme kissalle ruokaa ja vettä, ja soitimme eläinsuojeluyhdistykselle, joka tuli noutamaan kissan.

Asunto oli iäkkään ihmisen. Yksinäisyys ja syrjäytyneisyys näkyivät monella tapaa.

Tiian mukaan siivouskohteissa pystyy päättelemään paljon asukkaan sosiaalisesta elämästä ja elämänpiiristä. Siihen liittyvät asiat pysyvät kuitenkin aina seinien sisäpuolella. On tärkeää, että vainajan tietosuoja säilyy tiukasti. Mitään henkilökohtaista hänen elämästään tai jäämistöstään ei saa näkyä ulkopuolisille.

– Vaikka naapureita kuinka kiinnostaisi kuulla, mitä on tapahtunut, me emme voi kertoa yhtään mitään, Jouni sanoo.

Kalmasiivouksen tarkoituksena on varmistaa, että omaisten on mahdollisimman helppo tulla asuntoon ja että asunto on jälleenmyynti- tai -vuokrauskunnossa.

– On tärkeää saada haju hallintaan ja ettei asunnossa ole mitään jäänteitä vainajasta. Kaikki nesteet ja muut jäljet vainajasta poistetaan, Tiia kertoo.

Jouni muistaa tapauksen, jossa kuolleen läheinen pyysi puhdistamaan koko asunnon.

– Teimme kaiken voitavamme, mutta yksi asia unohtui. Emme katsoneet keittiön kaapin roskikseen. Sinne oli jäänyt ensihoidolta kumihanskat, ja asiakas oli siitä pahoillaan. Soitin tietysti asiakkaalle ja pahoittelin tapahtunutta. Tällaiset yksityiskohdat ovat tärkeitä tässä työssä, ja niissä pitää olla huolellinen.

Vaikka Tiialle ja Jounille ei kerrota tarkkoja tietoja asunnossa kuolleesta vainajasta, he osaavat päätellä jäljistä monenlaista.

– Emme esimerkiksi saa tietoa, missä kohtaa asuntoa vainaja on kuollut. Usein kuitenkin näemme, missä hän on maannut. Olemme myös huomanneet, että kun ihmisen loppu lähenee, hän liikkuu paljon. Se liittyy varmaan siihen, että hän on voinut jo huonosti. Kehon eritteitä, kuten oksennusta, veristä ulostetta tai verta voi olla ympäri asuntoa, he sanovat.

Joskus käy niin, että Tiialta ja Jounilta tilataan vain pienen alueen puhdistus. Paikan päällä käy kuitenkin ilmi, että tarvitaan laajempia toimenpiteitä. Vainajan kehon jäljet ovat voineet levitä pintamateriaaleja syvemmälle tai toiseen kerrokseen.

Kalmasiivouksessa käytetään tehokkaita puhdistusaineita. Hajunpoistopuhdistusaine ei pelkästään peitä hajua, vaan hajottaa biologiset ainesosat eli rikkoo hajumolekyylit. Käytössä ovat myös peruspesuaineet ja desinfiointiaineet. Jos mekaaninen puhdistus ei riitä, käytetään koneellista hajunpoistoa eli otsonointia.

Pintamateriaaleja joudutaan välillä poistamaan. Jos vainaja on ollut asunnossa pitkään, voidaan joutua purkamaan lattiat, joskus jopa hiomaan laminaatin tai muovimaton alla oleva betonilaatta.

Joskus Tiia ja Jouni tapaavat myös omaisia, esimerkiksi silloin, kun he hakevat asunnon avaimet.

– Kohtaamme heidät mahdollisimman tavallisesti. Aina pitää haistella omaisten järkytyksen määrää, eikä tietenkään mitään vitsiä aleta siinä heittelemään. Tilanteessa ei paljon jutustella, emmekä ala kysellä mitään sen tarkemmin. Teemme omat havaintomme sitten perillä kohteessa, Tiia sanoo.

Kalmasiivouskeikat eivät jää kummittelemaan Tiian ja Jounin mieleen työajan ulkopuolella, kuten eivät muutkaan työt.

– Meillä on näiden lisäksi myös palosaneeraus- ja vesivahinkokohteita, eivät nekään jää mieleen sen kummemmin, Jouni sanoo.

Hän on kuitenkin huomannut, etteivät nämä hommat sovi kaikille.

– Joskus ihmiset ovat sitä mieltä, että pystyvät kalmasiivoukseen, mutta ensimmäisen keikan jälkeen toteavat, etteivät pystykään. Sekin on ihan ok, ei näitä keikkoja ole kaikkien pakko tehdä. On erittäin tärkeää tunnistaa omat rajat, ja tätä muiden tulee kunnioittaa.

Työn kautta kuolemanpelko on väistynyt. Se voi sattua missä vaan, milloin tahansa.

Tiian mukaan hänen luonteensa ja aiempi työkokemus auttavat työssä. Hän on työskennellyt muun muassa sosiaalialalla päihdeongelmaisten ja asunnottomien parissa.

– Jo lapsena, kun näin alkoholisteja juomassa kaljaa kallioilla, sanoin äidilleni, että isona haluan auttaa heitä. Monet ihmiset ajattelevat, että mitä kauempana pysyvät, sen parempi, mutta itse ajattelen, että vähempiosaiset ovat aina tervetulleita siipieni suojaan.

Jouni toteaa, että hänellä on usein enemmänkin Sherlock Holmes -tyylinen lähestyminen kalmakeikkoihin.

– En ajattele ehkä noin syvällisesti kuin Tiia. Pikemminkin mietin mielessäni ja yritän arvailla, että mitähän siellä on tapahtunut.

Karkkilassa asuvat Haapojat harrastavat vapaa-aikanaan karavaanailua asuntoautolla sekä jenkkiautoja. Pariskunnalla on vuoden -67 Chevrolet Impala.

– Teemme työt yhdessä, hoidamme perheen arjen yhdessä, vietämme vapaa-aikamme ja harrastamme yhdessä. Tämä elämäntyyli sopii meille, ja näin olemme onnellisia. Se on kaikkein tärkeintä, Tiia ja Jouni sanovat.

Puhdistusalan ammattilaisten työtä ei useinkaan arvosteta tai huomata ennen kuin se on jäämässä tekemättä. Jounin mukaan vahinkoalalla kalmasiivouksien tekijöitä kuitenkin arvostetaan korkealle.

– Esimerkiksi isännöitsijät ja huoltotyöntekijät ovat usein helpottuneita, että on joku, joka pystyy tekemään tätä työtä.

Tiia kertoo, että työn kautta kuolemanpelko on väistynyt ja kuolemasta on tullut normaalimpaa. Se voi sattua missä vaan, milloin tahansa. Kuolema ei silti ole koskaan arkinen.

– Se on tuttu asia, jonka kohtaamme useammin kuin monet muut. Meidän tehtävämme on tehdä se tavallaan näkymättömäksi. Silti kyseessä on aina iso asia omaisten näkökulmasta, Tiia sanoo.

Yhden asian Jouni on oppinut työstään.

– Uran aikana on tullut nähtyä kalmakohteita, joissa henkilö on asunut yksin ja ollut ehkä syrjäytynyt. Itse en haluaisi jäädä yksin missään kohtaa elämässä. Täytyy yrittää pitää kiinni ihmissuhteista, ettei käy niin, että joutuu olemaan yksin elämän loppuvaiheessa, milloin se ikinä koittaakaan.