Kunnanjohtajiin liittyvät riidat lisääntyvät – ja karkottavat hyvät ihmiset
Miksi sekoilu kaupunkien ja kuntien johtamisessa tuntuu yltyneen, kysyy sisältöpäällikkö Eeva Sederholm.
Kuntien johdossa on ollut viime vuosina tuulista. Tieto kunnanjohtajan eroamisesta tai erottamisesta tuntuu enää hädin tuskin uutiselta.
Parhaillaan johtaja näyttää olevan vaihtumaisillaan 30 000 asukkaan Savonlinnassa. Kaupunginjohtaja Janne Lainetta on syytetty vuosien saatossa muun muassa liian autoritäärisestä johtamisesta ja kaupungin maineen vahingoittamisesta edustustilaisuuksissa. Koska hän kieltäytyi tarjotusta erokorvauksesta, erottamista valmistelee nyt lain vaatima väliaikainen valiokunta.
Pikkukunta Lemillä puolestaan kunnanjohtaja Kati Rekola väistyi pois tehtävästään tammikuussa. Kunnanhallituksen puheenjohtajaa on syytetty epäasiallisesta käytöksestä kunnanjohtajaa kohtaan, ja Rekola teki hänestä lopulta työsuojeluilmoituksen. Parhaillaan saaga jatkuu. Poliisin käsittelyssä on kunnan tekemä tutkintapyyntö entisen kunnanjohtajan esteellisyydestä itseään koskevassa työsuojeluasiassa.
”Lemin uutisia seuratessa homma alkaa näyttää huonolta näytelmältä.”
Ympäri Suomea on kuultu viime vuosina vastaavia uutisia. Miksi sekoilu kunnanjohtajien ympärillä sitten on viime vuosina yleistynyt? Muuhun johtamiseen verrattuna kaupunkien ja kuntien vetäminen eroaa niin, että valitsijoina, menestyksen arvioijina ja pomoina ovat poliitikot.
Paikoitellen kyse tuntuukin olevan poliittisista valtamittelöistä. Lemin uutisia seuratessa homma alkaa näyttää huonolta näytelmältä.
Osaltaan kunnissa näkyy yleinen kehitys keskustelukulttuurin muuttumisesta yhä repivämmäksi.
Toisaalta myös johtamiselta vaaditaan entistä enemmän kuten Savonlinnan tapaus osoittaa. Ennen saatettiin sietää johtajalta välttävää suoritusta eläkeiän loppuun saakka. Vaatimukset ovat varmasti kasvaneet: kaupungin tai kunnan johtajan pitäisi olla ihmisiä ymmärtävä visionääri, joka osaa luoda elinvoimaa ja säästää rajusti.
Riidan äänien kaikuessa korvissa, potentiaaliset johtajahakijat ja kuntalaiset saattavat etsiä paikkansa muiden kylien raiteilta.
Järjestelmässä taitaa olla jotain, mikä ei oikein istu nyky-Suomeen. Johtajan, jonka pitää uudistaa tai säästää, voi olla vaikea saada tukea, kun vuosikausia valtaa käyttäneet poliitikot haluavat pitää kiinni omasta vallastaan. Tätäkin voivat äänestäjät kuukauden päästä vaaleissa puntaroida.
Varmaa joka tapauksessa on, että riitely on kuntalaisten edun vastaista. Vaikkapa talousvaikeuksissa kärvistelevällä 3 000 asukkaan Lemillä ei olisi siihen varaa. Kalliiden erorahojen lisäksi mielikuva kunnasta kärsii. Riidan äänien kaikuessa korvissa, potentiaaliset johtajahakijat ja kuntalaiset saattavat etsiä paikkansa muiden kylien raiteilta.
