Kun palkka ei riitä elämiseen, hallitus leikkaa asumistukea – Näinkö työvoimapula ratkaistaan?
Asumistuen leikkaukset kohdistuvat työttömien ja opiskelijoiden lisäksi työssä käyviin ihmisiin juuri niissä ammattiryhmissä, joista Helsingillä tulee olemaan lähivuosina suurin pula, kirjoittaa toimituspäällikkö Miikka Järvinen.
Asumistukea saavien tuloista leikataan huhtikuusta 2024 alkaen tuhti siivu. Jos konsti todella toimii, pääministeri Petteri Orpo ja hallituskumppanit ansaitsevat sulan hattuun jokaista töihin saamaansa työtöntä kohti. Näyttöä leikkausten onnistumisesta odotellessa vain alkaa näyttää siltä, että valtiovarainministeri Riikka Purran virnuillen heiluttelemat sakset ovat lipeämässä hyppysistä.
Asumistukea saa työttömien ja opiskelijoiden ohessa myös kasvava joukko työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä asumiseen ja elämiseen. Monet heistä työskentelevät ammateissa, joiden työvoimapulan on ennustettu pahenevan lähitulevaisuudessa.
Vuonna 2022 Kela kertoi, että työssäkäyvistä asumistuen saajista lähes puolet asui Uudellamaalla. Viidesosalla yleistä asumistukea saaneista kotitalouksista ansiotyö oli pääasiallinen tulonlähde.
Asumiskulujen omavastuu nousee ja ansiotulovähennys poistuu.
Huhtikuussa Kelan maksaman yleisen asumistuen perusomavastuuosuutta nostetaan 42 prosentista 50 prosenttiin niistä ruokakunnan tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan.
Samalla poistuu yleisen asumistuen 300 euron ansiotulovähennys, joka tarkoitti ruokakunnan yhteenlasketuista ansiotuloista vähennettyä summaa, joka jätettiin huomioimatta laskettaessa tukeen vaikuttavien tulojen määrää.
Helsingissä, Suomen kalleimmassa kaupungissa lasketaan lisäksi tukeen oikeuttavien asumismenojen yläraja samalle tasolle muun pääkaupunkiseudun kanssa.
Mitä tästä sitten seuraa? Työllisyys kohenee ja veronmaksajien rahaa säästyy, kun huvikseen tai silkkaa laiskuuttaan asumistukia nostelleet vapaamatkustajat joutuvat menemään töihin? Toivottavasti.
Näyttöjä odotellessa on aika tarkastella huolestuttavan kehityksen vielä huolestuttavampaa skenaariota, joka unohtui saksia heilutellessa paperipinon pohjalle.
Miten työvoimapulasta kärsivien alojen ammattilaisia aiotaan tulevaisuudessa houkutella Helsinkiin?
Helsinkiin iskee lähiaikoina kaikkien aikojen työvoimapula, uutisoi Yle viime syyskuussa. Suuri syy on hoitoalan ammattilaisten eläköityminen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsingissä jää noin 2 000 sairaanhoitajaa eläkkeelle. Koska väestö ikääntyy ja pääkaupungin väkimäärä kasvaa, todellinen tarve on lähempänä 3 000:ta sairaanhoitajaa. Pulaa tulee olemaan myös lähihoitajista, lastenhoitajista sekä sairaala- ja laitosapulaisista.
Asumistuen leikkaus ja omavastuun korotus ovat ikävä rikka rokassa, jos työvoimapulasta kärsivien alojen ammattilaisia aiotaan myös tulevaisuudessa houkutella Helsinkiin töihin. Asumisen hintataso tuskin muuttuu, joten hyvät työkalut tulevat tarpeeseen. Sakset on jo nähty ja edellisen hallituksen velkakierre ei taida enää kelvata. Olisiko työkalupakissa tarjolla toimivaa rautalankaviritystä, jolla yskivä kone saadaan pidettyä läjässä seuraaviin vaaleihin asti?
Helsingin Sanomat (27.3.2024) laski esimerkkejä asumistuen leikkausten vaikutuksista. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perhe, jonka bruttotulot ovat 3 800 € kuussa. Asumistuki putoaa 319 eurosta nollaan. Työssä käyvällä kahden lapsen huoltajalla, jonka tulot ovat 2 300 € kuukaudessa, asumistuki putoaa 612 eurosta 382 euroon.
Asumistuen leikkaus kohdistuu työttömien ja opiskelijoiden lisäksi työssä käyviin ihmisiin juuri niissä ammattiryhmissä, joista Helsingillä tulee olemaan lähivuosina suurin pula.
Pari esimerkkiä Suomen lähi- ja perushoitajaliiton palkkatilastoista kesäkuulta 2023: Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan peruspalkka kuntasektorilla 2 207,45 €. Lähihoitajan, lääkintävahtimestarin ja vastaavan terveydenhuollon hoitohenkilöstön peruspalkka hyvinvointialueilla 2 167,04 €. Alueellisia ja tehtäväkohtaisia eroja palkoista toki löytyy, yksityisestä sektorista nyt puhumattakaan, mutta siellä lienee muutenkin sosiaali- ja terveysalan koulutettujen ammattilaisten tulevaisuus. Alan työpaikoista peräti 65 prosentilla oli vuonna 2023 vaikeuksia saada työvoimaa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.
Miten käy työvoimapulasta kärsiville aloille, jos entistä useampi työtä tekevä ihminen karistaa pääkaupunkiseudun tomut jaloistaan?
Tukien leikkaus on ymmärrettävä toimi, jos sitä tarkastelee oikeistohallituksen arvomaailman vinkkelistä. Työttömiä halutaan kannustaa heiluttamalla keppiä. Kylmää mutta johdonmukaista. Työvoimapulasta kärsivien toimialojen vetovoiman kannalta tuo päätös on lähinnä päätön.
Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville tarkoitetussa perustoimeentulotuessa kehityksen suunta tulee vielä selvemmin näkyväksi. Kela kertoo suorasanaisesti, että tuensaaja voidaan ohjata etsimään edullisempaa asuntoa, jos asumismenot nousevat tietyn rajan yli. Esimerkiksi asuinalue tai mukavuustekijät ovat perusteettomia rajauksia vuokra-asunnolle.
Miten käy työvoimapulasta kärsiville aloille tilanteessa, jos toimeentulotuen saajien lisäksi entistä useampi työtä tekevä ihminen karistaa pääkaupunkiseudun tomut jaloistaan ja muuttaa sinne, missä asuminen on maltillisemmin hinnoiteltua? Töitä olisi, mutta entä jos kaupungissa ei ole enää varaa asua?
Parempia työllistämistoimia ja niiden tuloksia odotellessa saamme seurata outoa kesäteatteriesitystä, jossa Hölmölän kylässä leikataan peiton vasemmasta reunasta pala ja ommellaan se oikeaan reunaan.
Väliajalla tarjoillaan kahvia ja pullaa niille, keillä on moiseen ylellisyyteen varaa vielä hinnaston viimeisimmän inflaatiokorotuksen jälkeen.
